Suomalaisella elintarviketeollisuudella ei ole mahdollisuuksia kasvaa kansainvälisiin mittoihin, jos alaa ajatellaan vain kotimarkkinoiden kannalta. 

Kuka?

Annikka Hurme
Toimitusjohtaja (CEO), johtoryhmän jäsen.

Aikaisempia työtehtäviä:
Eri johtotehtävissä Valiossa vuodesta 2000

Koulutus: Elintarviketieteiden maisteri, Helsingin yliopisto

Ikä: 49

Perhe: Aviomies ja kaksi aikuista poikaa

Luottamustoimet:
Huoltovarmuuskeskuksen Elintarvikehuoltosektorin puheenjohtaja, 2011-
Altia Oyj:n hallituksen jäsen, 2010, palkitsemisvaliokunnan jäsen, 2014-

Näin sanoo Valion uusi toimitusjohtaja Annikka Hurme. Haastattelua tehtäessä hän työskenteli Juustot, Rasvat ja Jauheet liiketoiminta-alueen johtajana. Nimitys Valio Oy:n toimitusjohtajaksi julkistettiin 6.10.2014.

Hurmeen mukaan markkinoiden avautuminen esimerkiksi EU-jäsenyyden ja globalisaation myötä on johtanut siihen, että suomalainen ruoka liikkuu nykyisin jo maanosasta toiseen. Valiokin vie maitojauhetta yli 30 eri maahan. Muuttunut tilanne on heijastunut Suomenkin markkinoille. Kesäkuun lopussa markkinaoikeus langetti Valiolle 70 miljoonan euron ennätyssakot maidon hinnoittelusta. Oikeus katsoi, että Valio pyrki syrjäyttämään kilpailijat markkinoilta hinnanalennuksilla. Valio puolestaan valitti ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka jäädytti elokuussa sakon täytäntöönpanon käsittelyn ajaksi. Hurmeen mielestä Valion kiistat Suomen kilpailuviranomaisten kanssa ovat johtuneet paljolti siitä, ettei lainsäädäntö ole pystynyt reagoimaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen.

”Suomi ei ole enää suljettu markkina. Nyt on sovellettu markkinamääräyksiä, jotka on tehty viime vuosituhannella. Määräävän markkina-aseman määrittely vaatii tarkistamista nykytilanteen mukaiseksi”, Annikka Hurme sanoo.

Vastakkainasettelua hän ei sen sijaan näe isojen ja pienten elintarvikeyritysten välillä.

”Suomessa tarvitaan kaikenkokoisia yrityksiä. Kysymys onkin siitä, haluammeko, että kotimaisia raaka-aineita käyttävä yritys voi kasvaa kansainväliseksi toimijaksi.”

Hänen mukaansa Valio on suomalaisyritys, joka kykenee kilpailemaan suomalaisella tuotannolla tuontia vastaan. Valion tärkeimmät kilpailijat ovat monikansallisia ja kooltaan paljon suurempia yrityksiä, kuten meijerijätit Arla, Danone ja Unilever. Annikka Hurme ei kisaa isojen kilpakumppaneiden kanssa pelkää.

”Kilpailu pitää meidät vain virkeinä ja haastaa tekemään asioita entistä paremmin. Kun vastassa on kovat pelurit, silloin pitää itsekin juosta nopeammin.”

 

Korkea laatu ratkaisee

Maitotuotteiden tie ruokapöytään on pitkä. Raakamaito keräillään tiloilta joka toinen päivä. Meijerissä maito jalostetaan kuluttajalle myytäviksi tuotteiksi, joista noin puolet ovat tuoretuotteita.

Annikka Hurmeen mukaan tuoretuotteet tehdään ensimmäisinä, koska niiden säilyvyysaika on useimmiten lyhyt. Tuoretuotteiden jälkeen jalostetaan pitkään säilyvät tuotteet eli juustot, rasvat ja jauheet. Yhteen kiloon juustoa tarvitaan noin kymmenen litraa maitoa.

Suurimmassa juustolassaan Lapinlahdella Valio tekee juustoja noin 24 miljoonaa kiloa vuodessa. Muita yhtiön juustoloita ovat Haapavesi, Joensuu ja Äänekoski. Vantaan Vaaralassa tehdään sulatejuustoja, ja siellä sijaitsee myös kestopakkaamo. Keväällä Valio ilmoitti Toholammin ja Vöyrin Kaitsorin juustoloiden lopettamisesta.Vähämineraalisten herajauheiden viejänä Valio on maailman toiseksi suurin. Markkina-alueista tärkein on Kiina, jossa Valion demijauheita käytetään esimerkiksi lastenruokien valmistuksessa. Omaa liiketoiminta-aluettaan Hurme kuvailee kokonaisuudeksi, joka vaatii jatkuvaa tutkimus- ja kehitystoimintaa.

”Herajauheiden valmistuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota korkeaan laatuun ja tasalaatuisuuteen. Tämän vuoksi jauhepuolella tehdään paljon myös tuotekehitystä.”

 

”Oivariini ei ole bulkkia”

Keskustelu bulkki- ja erikoistuotteista on Hurmeen mielestä mennyt toisinaan väärille raiteille. Hän pitää jaottelua monesti keinotekoisena ja jopa harhaanjohtavana.

”Mielestäni esimerkiksi Oivariini ei ole bulkkia, vaikka se onkin perusruokaa. Kyseessä on omassa sarjassaan arvostettu brändituote. Tietenkin tarvitsemme erikoistuotteita, jotka eivät välttämättä kuulu jokapäiväiseen ruokapöytään, mutta tuovat lisäarvoa yritykselle.”

Tuotekehityksen tueksi tarvitaan tutkimusta myös kuluttajien tarpeista ja odotuksista. Hurme korostaa, että kuluttajatarve on hyvä tunnistaa, jotta maito pystytään jalostamaan halutuiksi tuotteiksi. Hänen mukaansa kuluttajien mieltymykset näkyvät yhä enemmän makumuuntelussa ja tuoteuutuuksissa.

”Etenkin juustoja valmistetaan hyvin kuluttajalähtöisesti, sillä uutuuksia tulee koko ajan erilaisiin tarpeisiin. Teemme valmiiksi viipaloituja juustoja, raasteita, ruuanlaittoon liittyviä ratkaisuja sekä pakkauskokoja erikokoisille perheille”, luettelee Hurme.

Ihmisten toiveet välittyvät Valiossa perinteisten kyselytutkimusten ohella myös sosiaalisessa mediassa, jonka käytössä konserni on Suomen yrityskentän uranuurtajia. Valio on aktiivisesti muun muassa Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa.

”Facebook-sivuillamme kuluttajat saavat julki omia reseptejään ja oivalluksiaan. Esimerkiksi ideaa rahkajuoman ja marjakeiton yhdistämistä smoothieksi tuskin olisi syntynyt ilman somekeskustelua”, sanoo Hurme viitaten Valion uutuustuotteeseen.

Voisiko Valion laaja tuotevalikoima olla tulevaisuudessa myynnissä vaikka konsernin omassa verkkokaupassa? Eli onko Valiossa pohdittu laajentumista myös vähittäiskauppaan?

”Valion baarihan tuli Valion 100-vuotisjuhlavuonna 2005 joksikin aikaa takaisin”, Annikka Hurme toteaa ja jatkaa: ”Keskitymme kuitenkin siihen, missä olemme hyviä eli kuluttajatuotteiden valmistukseen. Ravintolat ja marketit osaavat varmasti jatkossakin parhaiten elintarvikkeiden myynnin ja asiakkaan kohtaamisen.”

Sienestystä ja lady-korista. Kiireisen johtamistyön vastapainoksi Annikka Hurmeella riittää aikaa myös perheelle ja vapaa-ajalle. Virtaa hän saa muun muassa monipuolisesta liikunnasta, kuten sauvakävelystä, leidien koripallosta ja suunnistuksesta. Sieniharrastajaksi tunnustautuva helsinkiläinen suuntaa syksyisin myös etsimään metsän antimia.

 

Venäjän vaikeudet tuntuvat

Maailman myllerryksessä ei aina sekään riitä, että yritys on hoitanut asiansa hyvin. Esimerkiksi Venäjän viennin tyrehtyminen itänaapurin asettamien vastapakotteiden vuoksi osui Valioon kovaa. Venäjän myynnin osuus on lähes 20 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Pakotteiden seurauksena meijeritalo ilmoitti käynnistävänsä yt-neuvottelut Haapaveden, Seinäjoen ja Vantaan tehtaissa sekä Lappeenrannan toimipisteessä. Lokakuun alussa ilmoitettiin yt-neuvotteluista Helsingin pääkonttorissa.

Kun kuluttajatuotteiden vienti Venäjälle pysähtyi, Valio alkoi välittömästi jalostaa niiden sijasta korvaavia tuotteita kuten teollisuusvoita ja jauhetta. Näille tuotteille sekä juustoille pyritään nyt löytämään uusia vientikohteita. Venäjän vientiongelmien johdosta myös valiolaisten osuuskuntien maidosta maksama tuottajahinta aleni syyskuun alusta neljä senttiä litralta. Pientä lohtua tuo se, että Ruotsin merkitys vientimaana on viime aikoina selvästi kasvanut.

Vaikeista ajoista huolimatta Valio ei aio pysäyttää investointien suunnittelua ja toteuttamista. Tuorein suuren luokan investointi, Lapinlahden uusi herajauhetehdas otettiin käyttöön syyskuussa. Arvoltaan investointi on lähes 70 miljoonaa euroa.

”Yrityksen kehitys ei saa pysähtyä, vaan on katsottava tulevaisuuteen. Investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Lähtökohta on, että tuotantolaitos kestää 50 vuotta ja tehtaan laitteet vähintään parikymmentä vuotta”, Hurme kiteyttää.

Teknologian hyödyt moninaisia

Annikka Hurme näkee jatkuvan teknologisen kehityksen tärkeänä menestymisen edellytyksenä elintarvikealalla nyt ja tulevaisuudessa. Innovaatiot tuovat sekä tulosta että säästävät ympäristöä.

Meijerit joutuvat muun muassa käyttämään suuria vesimääriä elintarvikealan tiukkojen hygieniavaatimusten vuoksi. Vettä kuluu erityisesti jäähdytykseen sekä laitteistojen ja tuotantolinjojen pesuihin. Nyt ollaan menossa ekologisesti kestävämpään suuntaan.

”Jos teknologia ei olisi kehittynyt meijeriteollisuudessa nykyiselle tasolle, emme olisi pystyneet supistamaan veden kulutusta. Tällä hetkellä käytämme kaikki raaka-aineet mahdollisimman hyvin. Tehokkuus tuo säästöjä ja vähentää lisäksi teollisuuden sivuvirtoja”, Hurme muistuttaa.

Yhteiskuntavastuuseen kuuluu luonnollisesti myös sosiaalinen ulottuvuus ja osana sitä työhyvinvointi. Edistynyt teknologia parantaa osaltaan työolosuhteita ja tukee jaksamista pidempään työelämässä.

 

Osuustoiminnan arvot kantavat

Valio määrittelee mittaavansa taloudellista menestymistä omistajien eli Valioryhmän maidontuottajien tuottamalle maidolle luodulla arvolla. Markkinoilta saamansa tuoton Valio tilittää osuuskuntien kautta valiolaisille maidontuottajille, joita oli vuoden 2013 lopussa noin 7 400. Mikäli Annikka Hurmeelta kysytään, on Valion perusta myös tulevaisuudessa vankasti osuustoiminnassa.

”Osuustoiminnan arvot kantavat Valiota jatkossakin. Kaikki voitto jaetaan omistajille tasapuolisesti ja jokaiselle maidontuottajalle maksetaan sama hinta. Tähän ei ole odotettavissa muutosta”, Hurme lupaa.

Markkinahäiriöistä johtuvia hintaheilahteluja saattaa hänen mukaansa kuitenkin välillä tulla. Näin tapahtui viimeksi syyskuussa, kun Valio joutui viilaamaan tuottajahintaa alas Venäjän tilanteen vuoksi.

 

Voimaa arjen yhteistyöstä

”Yritysmuodon tuomia kilpailuetuja on pitkäjänteisyys, joka luo vakautta omistajille. Maidontuottajat puolestaan sitoutuvat jatkuvaan oman yrityksen kehittämiseen, mikä on tuottanut tulosta.”

Hurmeen mukaan osuustoiminta näkyy käytännössä lähes jokapäiväisenä yhteistyönä tuottajien kanssa. Valioryhmän osuuskunnat tarjoavat tuottajille laboratorio- ja neuvontapalveluja, jotka osaltaan tukevat maidon tuotantoa. Tuottajapalveluihin kuuluvat lisäksi muun muassa meijereiden myymälöiden hankintayhteistyö ja tankkien vuokraus.

Hurme ei pidä ongelmallisena, että Valion omistajakunnassa on osuusmeijereitä, jotka eivät toimita maitoa, vaan jalostavat sitä itse tai myyvät muille.

”Se kertoo toisaalta siitä, että nekin meijerit, jotka eivät toimita meille maitoa, haluavat silti olla mukana omistamassa Valiota.”

Maitoalalla osuustoiminnallinen yritysmalli ei ole itsestäänselvyys. Valion globaaleista kilpailijoista moni ostaa raaka-aineen vapailta markkinoilta. Ne toimivat muutoinkin täysin kvartaalitalouden ehdoilla. Tämä näkyy myös kyseisten yritysten strategisissa valinnoissa.

 

Paineet kasvavat

EU:n maitokiintiöjärjestelmä päättyy keväällä 2015. Tuotantoaan ja vientiään lisäävät kiintiöiden poistuttua luultavasti sellaiset maat, joilla on kilpailukykyisimmät maitoketjut. Tästä johtuen kilpailu maailmanmarkkinoilla koventuu entisestään, mikä luo paineita suomalaiselle maidontuotannolle.

”Mielestäni ei ole syytä pelästyä sitä, että maitoa tulee enemmän markkinoille, sillä pelkkä määrä ei ratkaise. Valio on maitotuotteiden kansainvälinen edelläkävijä, koska olemme satsanneet koko ajan tuotekehitykseen. Tällä strategialla menestymme myös kiintiöiden poistumisen jälkeen”, Annikka Hurme toteaa.

Hän kuitenkin ymmärtää suomalaisten tuottajien huolen tilakohtaisten maitokiintiöiden poistumisesta. Maatalousyrittäjien mukaan suurten tuottajamaiden laajamittainen maidon tuonti Suomeen alkaa näivettää kotimaista maidontuotantoa, jos maataloudesta tulee entistä kannattamattomampaa.

”Tuottajamäärä tulee luultavasti laskemaan edelleen, ja vastaavasti tilakoko kasvaa. Yksittäinen maitotila ei tuosta vain pysty parantamaan tehokkuutta Kyse ei ole yksin lehmäpaikkojen lisäämisestä, vaan myös esimerkiksi pellon saatavuudesta sekä maataloustukiin ja rakentamiseen liittyvästä byrokratiasta.”

Valio on mukana tämän vuoden kestävässä Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa, joka kannustaa suomalaisia käyttämään kotimaisia tuotteita ja palveluita. Keväällä alkanut kampanja tukee Valion brändiä ja muistuttaa, ettei suomalainen maidontuotanto ole itsestäänselvyys.

”Kampanja on purrut ilmeisen hyvin, koska sosiaalisessa mediassa on tullut paljon peukutuksia ja seuraajia. Tämän ohella syksyllä markkinoille tulleet uutuustuotteet ovat myyneet kiitettävästi”, Hurme kertoo.

 

Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN
Kuvat: TAPANI LEPISTÖ