Arvonlisävero on raskas taakka käsityöläisille

Kun yrityksen toimiala ei ole pääomavaltainen vaan käsityövaltainen, tulee 24 prosentin arvonlisäverosta kiviriippa, joka pelkästään rasittaa taloutta.

Jaa artikkeli

Kun yrityksen toimiala ei ole pääomavaltainen vaan käsityövaltainen, tulee 24 prosentin arvonlisäverosta kiviriippa, joka pelkästään rasittaa taloutta.

Käsityön harjoittajat ovat arvonlisäverotuksessa käytännössä eriarvoisessa asemassa pääomavaltaisiin toimialoihin nähden. Hankintojen arvonlisäveron vähennysmahdollisuudesta ei ole juuri hyötyä, jos ostot ovat vähäiset.

Nonas osk – muotoilua pohjoisesta

  • Nonas on saamenkieltä ja tarkoittaa tunturin lakea.
  • Osuuskunnassa toimii tällä hetkellä 15 jäsentä.
  • Pohjoisin jäsen toimii Inarissa, eteläisin Oulussa.
  • Kotipaikka on Rovaniemellä
  • Liikevaihto on noin 80 000 euroa.
  • Perustettu vuonna 2011

Kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.nonas.fi

”Arvonlisävero nielaisee nykyisellään liki neljänneksen käsityötuotteen myyntihinnasta. Verojen ja eläkemaksujen jälkeen tuotteen hinnasta jää tekijälleen pieni osa”, Nonas Osuuskunnan taloudenhoitaja, tekstiiliartesaani Veera Kuure, 30, Rovaniemeltä kritisoi.

Arvonlisäveroon on ehdotettu helpotuksia pienille yrittäjille liikevaihdon perusteella ja siihen suuntaan asioita kannattaa kehittää.

“Tämä toimisi myös osuuskunnassa, vaikka meidän liikevaihto koostuukin jäsenten liikevaihdon summasta, joka on helposti suurempi kuin yhden henkilön yrityksissä.”

Vastikkeeksi osuuskunnan tuottamista palveluista jäsenet maksavat sille 10 prosentin provision arvonlisäverolla vähennetystä liikevaihdostaan sekä pienen osuus- ja liittymismaksun.

”Keskustelua on käyty tulojen kasvun mukaan supistuvasta provisiosta, jolloin jäsenet hyötyisivät tulojen kasvattamisesta.”

 

Osaavaa tilitoimistoa vaikea löytää

Nonas on 15 henkilön joukko luovien alojen nuoria ammattilaisia tai sellaisiksi opiskelevia.

Esimerkiksi hopeakoruseppä, graafinen suunnittelija, kuvataiteilija, tekstiilisuunnittelija ja teollinen muotoilija ovat henkilöitä, jotka asiakas tavoittaa osuuskunnan kautta.

Kun osuuskunta hoitaa kirjanpidon, se helpottaa jäsenten arkea. Nonas löysi osuuskuntien taloushallintoon perehtyneen tilitoimiston vasta useamman kuukauden etsimisen jälkeen.

”Kun halusimme vaihtaa tilitoimistoa, monet toimistot eivät edes halunneet meitä asiakkaakseen. Saimme kuunnella luentoja siitä, miksi emme ole osakeyhtiö.”

Osuuskunnan liikevaihto kolminkertaistui kolmantena toimintavuonna lähes 80 000 euroon, vaikka talouden rattaita on yleisesti hidastanut taantuma.

”Harkitsemme, joko hallituksen jäsenille voitaisiin maksaa kokouspalkkiokin. Tähän saakka palkkiona ovat olleet pullakahvit.”

Osa jäsenistä vuokraa itselleen työ- ja galleriatiloja Rovaniemen Valistustalon kollektiivisesta työtilasta, mutta monet työskentelevät omissa tiloissaan. Jäsenten laaja-alainen osaaminen mahdollistaisi yhteiset projektit.

“Yhteiset työskentelytilat, joissa ideoita voitaisiin kehitellä tuotteiksi, olisivat tarpeen.”

 

Osa-aikaista yrittämistä

Osuustoiminta mahdollistaa myös osuuskunnan jäsenten osa-aikaisen yrittämisen. Töitä tehdään silloin, kun niitä on. Tästä on hyötyä, sillä niin kuin monen muunkin osuuskunnan, myös Nonaksen jäsenet joko opiskelevat tai tekevät pätkätöitä. Kokopäiväisesti osuuskunnan kautta työllistyy yksi jäsen.

Mikäli osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, heitä ei katsota yrittäjiksi. Silloin myös oikeus palkansaajan työttömyysturvaan ja soviteltuun päivärahaan säilyy.

”Pätkätyöläiset pystyvät tämän yritysmuodon ansiosta olemaan työttöminä työnhakijoina silloin, kun tilauksia ei ole. Tämä ei olisi mahdollista, mikäli olisimme osakeyhtiö”, Kuure selvittää.

Kuure tekee käsitöitä; hän huovuttaa, neuloo asusteita ja virkkaa koruja. Tuotteet markkinoidaan osuuskunnan kautta. Myynnin tulisi kasvaa reilusti, jotta työstä saisi kunnon korvauksen.

”Tilaukset aaltoilevat vuodenaikojen mukaan, joulu on kiireisintä sesonkia. Osan vuodesta olen työttömänä. Teen myös opettajan sijaisuuksia ja kaupan kassatöitä hiljaisempina aikoina.”


Janne Design tuotemerkin alta löytyy muun muassa ylijäämäpuusta ja kierrätysalumiinista valmistettuja koruja.

Kierrätystaidetta ylijäämäpuusta

Osuuskunnan perustajajäsen ja puheenjohtaja on teollisen muotoilun opiskelija, kuvataiteilija Janne Erkkilä, 28, Rovaniemeltä. Erkkilä on lanseerannut Janne Designs -tuotemerkin, jonka suojissa hän valmistaa ja markkinoi puusepiltä ylijääneestä puutavarasta uniikkeja puisia koruja. Osassa käytetään kehyksenä kierrätysalumiinia.

“Jälleenmyyjien kanssa kauppaa on helpointa tehdä osuuskunnan kautta”, Erkkilä sanoo.

Vanhat C-kasetit saavat uuden elämän retrohenkisinä lompakkoina. Parhaat päivänsä nähneet LP-pitkäsoitot pääsevät näyttämään omistajilleen aikaa Salvador Dalin hengessä muotoiltuina surrealistisina seinäkelloina.

Erkkilän akryylimaalauksissa leimuavat pohjoiset revontulet Aurora Surrealis, tai niissä voivat yhtä hyvin kyyhöttää kuuraiset koivut. Pöytävalaisimia Erkkilä valmistaa vaikka poronnahkasta ja koivusta.

Tuotteiden markkinointi on kallis haaste; lehtimainoksiin ei ole ollut toistaiseksi varaa.

“Tuotteitamme on ollut esillä esimerkiksi Rovaniemellä järjestettävässä Arctic Design Week-tapahtumassa, Habitaren messuilla ja myyjäisissä. Yhteydenottoja asiakkailta saadaan myös kotisivujen ja Facebookin kautta.”

“Osuustoiminnan hyöty on myös siinä, että tuotemyyntiin voidaan osallistua isommalla joukolla”, Veera Kuure kertoo.

Jatkossa Nonas aikoo kehittää toimintaansa jäsenistönsä kautta, kuten osuustoiminnassa yleensä on tapana.

“Etsinnässä on talousnerojen lisäksi lainoppineita”, Erkkilä vinkkaa.

Teksti ja kuvat: KARI LINDHOLM

 

 

Left Menu Icon
Right Menu Icon