Varuboden-Osla ei ole ihan tavanomainen osuuskauppa: toimialue kattaa läntisen ja itäisen Uudenmaan lisäksi Ahvenanmaan. Merkittävä asiakaskunta ovat mökkiläiset, jotka asioivat osuuskaupan toimipisteissä vilkkaina kesäkuukausina.

Osuuskunta Varuboden-Osla

Osuuskaupan historia ulottuu aina vuoteen 1889, jolloin työntekijät Borgströmin tupakkatehtaalla perustivat Helsingin yleisen kulutusyhdistyksen.

– Vuonna 1921 yhdistyksen omistamat kaupat siirtyivät Osuuskunta Varubodenin omistukseen. Tämän perusteella Varuboden-Oslan voidaankin tulkita olevan jopa Suomen vanhin osuuskauppa.

– Vuonna 2016 VBO:n verollinen myynti oli 403 milj. €.

– Tulos: 6,9 milj €

– Työntekijöitä vuoden lopussa: 929

– Bonusta ja maksutapaetua osuuskauppa maksoi asiakasomistajille 9,1 milj. €

– Investointeja omalle alueelle tehtiin noin 8 miljoonalla eurolla.

– Alueen talouksista 78 % on S-ryhmän asiakasomistajatalouksia.

– Osuuskunta Varuboden-Osla on Finlands Svenska Andelsförbundin jäsen.

”Kaksikielisyys on alueellamme vahva yhdistävä tekijä ja se huomioidaan kaikessa osuuskauppamme tekemisessä”, sanoo Varuboden-Oslan toimitusjohtaja Hannu Krook. Ennen tuloaan osuuskaupan johtajaksi vuonna 2012 hän oli ehtinyt työskennellä Otto Brandt -konsernissa, Tiimari Oyj:n toimitusjohtajana ja muun muassa yrityksissä Procter & Gamble, Coca-Cola Juomat Oy ja Sonera.

Palkanlisää kielitaidosta

”Pyrimme palvelemaan asiakkaitamme aina asiakkaan kielellä – vi betjänar våra ägare på båda inhemska språken”, sanoo Krook joka itse puhuu molempia kieliä sujuvasti.

”Toiminnassamme niin hallintoelimiemme kuin työntekijöidemmekin kanssa jokaisella on mahdollisuus käyttää omaa kotimaista äidinkieltään. Jopa hallitustyöskentelyssämme käytetään vaivattomasti molempia kotimaisia kieliä”, lisää Krook.

”Oikeastaan kyllä puhumme yksikielisyydestä, koska palvelemme asiakasta aina hänen äidinkielellään, oli se sitten suomi tai ruotsi.”

Kielitasapaino näkyy Krookin mukaan Varuboden-Oslan toiminnassa monilla eri tavoilla. Henkilökunnalle maksetaan esimerkiksi kielilisää, mikäli molemmat kotimaiset ovat hallussa – ja suurimmalla osalla on.

”Jatkossa kahden kotimaisen lisäksi tulemme varmasti panostamaan myös kolmannen kielen osaamiseen. Alueemme kansainvälistyy vauhdilla eivätkä suomi ja ruotsi välttämättä enää riitä osuuskauppamme sisällä, puhumattakaan kaikkiin asiakaskohtaamisiin.”

S-Market Näsi Porvoossa on myynniltää Suomen suurin S-market.

Positiiviset näkymät, mutta kilpailu kiristyy

Toimialue on lähes kauttaaltaan muuttovoittoaluetta.

”Voimme luottavaisesti katsoa tulevaisuuteen”, iloitsee toimitusjohtaja Krook.

Uusi maanrakennuslaki tullee aukaisemaan Varuboden-Oslalle uusia mahdollisuuksia kauppojen sijoittumiseen, mutta sama koskee kilpailijoita. Kilpailun kiristyminen on siten varmaa.

”Seuraamme myös mielenkiinnolla mitä alkoholikaupan sekä apteekkikaupan lainsäädännön mahdolliset muutokset tuovat tullessaan. Myös digitaalisuus tulee haastamaan meidät niin kuluttajakäyttäytymisen näkökulmasta kuin uusien myyntikanavien näkökulmasta. Haluamme olla näiden kehityksessä vahvasti mukana niin osuuskauppana kuin osana S-ryhmää”, toteaa Krook.

Vuoden 2016 alusta vapautuneet aukioloajat ja vuodesta 2015 asti toteutettu päivittäistavarakaupan tuotteiden halpuuttaminen sekä oman toiminnan jatkuva tehostaminen nostivat merkittävästi Varuboden-Oslan asiakasmääriä, myyntiä ja tulosta viime vuonna. Hannu Krook uskoo hyvän kehityksen jatkuvan alkuvuoden toteuman perusteella myös kuluvana vuonna.

Osuuskauppa pyrkii kasvattamaan jäsenten osuutta asiakaskunnasta. Painopisteenä on erityisesti Ahvenanmaa, jossa Varuboden-Osla on toiminut vasta vuodesta 2011. Siellä osuustoiminnan ja S-ryhmän toimintatapojen sekä S-Bonuksen tunnetuksi tekemisessä ja jäsenmäärän kasvattamisessa riittää tekemistä.

”Vahvimpana veturina jäsenpeiton kasvattamisessa on levittää ymmärrystä siitä, että bonusten kerääminen kannattaa. Palveluiden täytyy myös olla itsessään kilpailukykyisiä ja niiden pitää pystyä vastaamaan asiakasomistajien tarpeisiin ja kysyntään”, Hannu Krook muistuttaa.

 

Osuustoiminnallisuus toiminnan ytimisessä

Varuboden-Oslan toimitusjohtaja Hannu Krook.

Hannu Krook painottaa, että osuustoiminnallisuus on Varuboden-Oslan toiminnan ytimessä. Tavoitteena on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajien tarpeisiin.

”Käytännössä tämä tarkoittaa halpuutettuja hintoja sekä S-Etukortilla saatavia alennuksia monista tuotteista ja tapahtumista sekä meiltä että yhteistyökumppaneiltamme.”

”Pidämme tärkeänä oman alueen elinvoimaisuuden tukemista, joten lähikauppakonseptimme turvaa useassa kunnassa kaupallisten palvelujen säilymisen. Tuemme myös aktiivisesti jäsenistömme toimintaa mitä erilaisimmissa paikallisissa järjestöissä ja organisaatioissa ja jaammekin sponsorointien sekä erillisen Paikallisesti hyvää –lahjoituskäytännön myötä tänäkin vuonna reilut 300 000 euroa tukea oman alueen toimijoille”, kertoo Krook.

Ennakkoluulotonta uudistamista

Krookin mukaan Varuboden Osla investoi jatkuvasti toimipaikkojensa uudistamiseen ja kehittämiseen. ”Viimeaikaisena menestystarinana voi pitää uuden konseptin Lähi-ABC Pickalaa, jonka rakensimme perinteitä ja alueen ominaispiirteitä kunnioittaen tutulle kauppapaikalle Rannikkotien varteen.”

Asemalla on takanaan onnistunut ensimmäinen vuosi, josta kertoo muun muassa yli 160 000 juotua kuppia kahvia. Ruokakaupan osalta isoimpiin yksiköihin tullaan tuomaan leipomot, jolloin varmasti tuoretta leipää on tarjolla aina.

”Kehitämme koko ajan digitaalisia palveluitamme. Omistajamme tuntuvat näitä arvostavan, sillä esimerkiksi sähköisistä kassakuiteista ja mobiilitankkausmahdollisuudesta olemme saaneet positiivista palautetta. Pyrimme myös tukemaan omistajiamme digimurroksen haasteissa. Olemme muun muassa järjestäneet alueellamme digikahviloita, joissa on opastettu kävijöitä heidän digikysymyksissään asiakkaiden omista lähtökohdista”, sanoo Krook.

Mukana näissä digitapahtumissa on ollut paikallisia yhteistyökumppaneita sekä presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotollakin vieraillut Somevaari Aku Eronen, joka saattaa monelle olla Twitteristä tuttu.

Miten osuuskaupan johtaminen eroaa aiemmista yrityksistä?

”Isossa kuvassa osuuskaupan johtaminen ei juurikaan eroa muista yritysmuodoista. Suurin ero lienee se, että aiemmissa työpaikoissani on pyritty maksimoimaan omistaja-arvoa, kun taas osuustoiminnassa tehtävänämme on tuottaa asiakasomistajillemme mahdollisimman paljon kilpailukykyisiä palveluja ja etuja.”

”Hallitustyöskentely on kaikissa yritysmuodoissa varsin samankaltaista. Hallintoneuvoston ja edustajiston kanssa käydään dialogia, joka on ympärivuotista ja näiden toimielinten kanssa pidetään myös useampia kokouksia vuosittain verrattuna muihin yritysmuotoihin”, Hannu Krook vastaa.

Teksti: KARI HUHTALA
Kuvat: Varuboden-Osla