Suomalaisten maitotilojen keskimääräinen yrittäjätulo nousisi viime vuonna Luonnonvarakeskuksen (Luke) kesäkuun ennusteen mukaan 34 500 euroon (edellisvuonna 30 700). Myös tilaan sijoitetun pääoman tuotto nousisi hiukan 1,8 prosenttiin (1,6 %). Kannattavuuskerroin oli maitotiloilla 0,42 (0,38).

Työansiot kuitenkin jäävät edelleen kauaksi maatalouteen palkatun ulkopuolisen työvoiman keskipalkasta (15,6 euroa/tunti). Laskentatavasta riippuen maidontuottajan tuntiansiot vaihtelivat 3,9-6,6 euron välillä.

Pienemmässä luvussa on laskettu mukaan maitotilaan sijoitettujen pääomien tappiot 4,16 prosentin tuottovaatimuksella. Näin saatu 3,9 euroa on vertailukelpoinen palkansaajien ansioihin, kun heillä ei ole mitään sijoitettuna työpaikkaansa. Ilman keskimäärin 671 900 euron pääomapanostusta viljelijän omaa työpaikkaa ei kuitenkaan olisi.

Suurempi luku 6,6 euroa on laskettu puhtaasti vain yrittäjätulon perusteella. Mutta luvut voivat syksyn aikana muuttua, kun tilinpäätökset valmistuvat. Vuodet 2015-16 olivat poikkeuksellisen vaikeita.

Valio taisteli tilityshinnan puolesta

Vielä 2013 Valio pystyi maksamaan maidosta 47,5 senttiä litralta ja yrittäjätulo oli 40 000 euroa. Viime vuonna Valion tilityshinta jäi keskimäärin 38,1 senttiin (38,5). Sekin teki tiukkaa.

Eurooppaan verrattuna Suomessa on edelleen pystytty maksamaan selvästi parempaa tilityshintaa. Suomessa on kovemmat luonnonolot ja parempi palkkataso. Maito on ehkä EU:n puhtainta. Antibiootteja ja kasvinsuojeluaineita käytetään vähemmän kuin muualla. Lisäksi maidontuotanto on GMO-vapaata ja lähes soijatonta.

Maito tuo Suomen maatalouden yrittäjätulosta noin 60 prosenttia. Se on ainoa maatalouden muoto, jota voidaan harjoittaa kaikkialla Suomessa.

Maidontuottajien jaksaminen on nyt huolena niin Valiolla kuin Arla Foodsilla. Valiolaisten tuottajien määrä väheni 2016 lähes 8 prosenttia ja oli vajaat 6 000. Arla Suomella ja sen yhteistyömeijereillä oli 650 maidontuottajaa.

 

Kova vuosi Arla Foodsillekin

Arla Foodsin omistavat 12 000 tuottajaa eri maissa muttei Suomessa. Sen liikevaihto laski 6,8 prosenttia 9,6 miljardiin euroon. Keskimääräinen tilityshinta oli 30,9 senttiä, pari senttiä edellisvuotta matalampi. Suomessa Arla-yhteistyöryhmän meijereissä kuitenkin maksettiin 37-38 sentin litrahintaa – kevätkaudella 2016 se oli sentin korkeampi (MT 13.5.16).

Ruotsissa Arlan tiloilla lehmiä ruokitaan Suomen tapaan vain GMO-vapaalla rehulla; myös Saksassa, Belgiassa ja Luxemburgissa siihen siirtyi yhteensä tuhat tuottajaa. Arla näkee sen nousevana kulutustrendinä.

Arla listaa saavutuksiin myös kuluttajatyön. Tanskassa, Ruotsissa, Britanniassa ja Saksassa yhteensä jo yli 460 000 kuluttajaa on osallistunut tapahtumiin Maatilat avoinna ja Lehmät laitumelle. Toimintamallit ovat tuttuja Suomessakin. Arlan kaikkiin omiin brändituotteisiin tuli mukaan myös leima Viljelijöiden omistama.

Viime vuosina meijereiden kilpailu on koventunut ja johtanut erittäin vaikeisiin oikeustaisteluihin. Valiolaisia harmitti vuodenvaihteessa, kun Arla voitti pitkän riidan kilpailulain tulkinnasta ns. saalistushinnoittelussa.

KHO piti voimassa markkinaoikeuden päätöksen 70 miljoonan euron sakoista Valiolle. Sen katsottiin myyneen 2010-12 perusmaitojaan liian halvalla tarkoituksenaan ajaa isompi kilpailija Suomesta pois. Sakkosumman Valio oli varannut jo tilinpäätöksessä 2014.

Riidat jatkuvat vielä oikeudessa mahdollisista vahingonkorvauksista. Kilpailijoiden vaatimukset nousevat yhteensä yli sataan miljoonaan. Tilinpäätöksessä 2016 Valio teki 23,5 miljoonan varauksen korvauksille, joiden aiheellisuuden se kiistää. Varaus perusteltiin vain ”hyvällä kirjanpitotavalla ja varovaisuuden periaatteella”.

Teksti: MAUNO-MARKUS KARJALAINEN