Sekä rasvan että juuston parantunut kansainvälinen kysyntä on helpottanut tilannetta Suomen maitomarkkinoilla. Halpajuustoja ei tyrkytetä enää aikaisempaan tahtiin ja kotimaisten tuotteiden osuus kulutuksesta on noussut.

Kansainväliset maitotuotteiden hinnat ovat olleet nousussa kohta vuoden päivät. Voin hinta on kohonnut pohjalukemista noin 80 prosenttia ja cheddar-juustonkin yli 20 prosenttia. Ongelmatuote on rasvaton maitojauhe, jonka osalta vaarana on selvä ylitarjontatilanne. Maitojauhetta on EU:n interventiovarastoissa yli 350 miljoonaa kiloa ja sen myynti on osoittautunut hankalaksi.

Kansainvälisesti kyse on tällä hetkellä suorastaan rasvapulasta ja maidon valkuaisesta on ylitarjontaa. Voin hinta on korkeimmillaan miesmuistiin, rasvattoman maitojauheen hinta on taas laskenut puoleen kolmen vuoden takaisesta. Nopeita muutoksia ei ole näköpiirissä, ellei kuluttajien maku muutu.

Maitotuotteiden positiivinen markkinakehitys näkyy viiveellä maidontuotannossa. Maitomäärät ovat jo lähteneet kasvuun muun muassa Uudessa Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Euroopassa Irlanti, Italia ja Puola ovat kasvattaneet tuotantoaan, kokonaisuudessaan EU:n maitomäärät ovat edellisvuotta alhaisemmalla tasolla. Suomessa maidontuotanto on supistunut noin 3 prosentin vuosivauhtia, tärkeimpänä syynä on maitotilojen määrän väheneminen.

Meijerikilpailu kotimaan markkinoilla jatkuu tiukkana, mikä jarruttaa yhä hintakehitystä. Kaupat pystyvät käyttämään tilannetta hyväkseen muun muassa private label –tuotteiden kautta. Näiden osuus perusmaidoissa on noussut jo yli puoleen ja säännöllinen kilpailuttaminen jarruttaa tehokkaasti hintojen korotuspyrkimyksiä.

Meijereiden erot kasvavat

Valion kanssa yhteistyössä toimivat hankintaosuuskunnat jatkavat toimintaansa vakaalla uralla. Suurin haaste lienee tällä hetkellä maidon tuotantomäärien ylläpito. Useimmat ovat tukeneet tuottajille maksettavaa hintaa tinkimällä tuloksestaan, tämä näkyy viime vuoden tappiollisista tilinpäätöksistä. Valtakunnallisesti maidosta maksettiin tuottajille vähemmän kuin edellisvuonna, hinta oli kuitenkin huomattavasti parempi kuin naapurimaissa.

Valion hankintaosuuskunnilta ostama maitomäärä supistui nopeammin kuin koko maan maidontuotanto. Kilpailijoiden tankkeihin lypsettiin 33 miljoonaa litraa edellisvuotta enemmän. Valiolaisten osuuskuntien osuus Suomen maitomäärästä on nyt noin 80 prosenttia. Tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa on, että kilpailijoiden leiriin on siirtynyt iso joukko maan tehokkaimpia maidontuottajia.

Maakunnalliset itsenäistä jalostusta harjoittavat meijeriosuuskunnat ovat kehittäneet toimintaansa merkittävin investoinnein. Maitokolmio sai oman hankkeensa jo valmiiksi, Satamaidon uusi meijeri valmistunee ensi vuoden alkupuolella. Pitkäjänteisen toiminnan kannalta välttämättömät investoinnit lisäsivät myös velkataakkaa, mutta kasvavan kapasiteetin myötä sen hoitamisen pitäisi onnistua.

Maitokolmio investoi vanhalle tontilleen ja ainakin osaksi tämän takia volyymit viime vuonna supistuivat ja liikevaihto laski. Satamaidon ei tarvinnut rajoittaa tuotantoaan investointien takia, mutta kapasiteetti nykyisellä tontilla Porin keskustassa on ihan täydessä käytössä.

Lidlin maitomerkki on ollut syksystä 2016 lähtien Pohjolan meijeri ja sen pakkaajat vaihtelevat kilpailumenestyksen mukaan. Juustoportti, Maitokolmio, Maitomaa ja Satamaito, on pantu kilpailemaan keskenään. Näistä tiukimmalla on Satamaito, jonka tuotevalikoima on suppein.

Yksi kappale pohjalaista meijerihistoriaa päättyi viime vuonna, kun Ilmajoen Osuusmeijerin maidonkeräily ja tuottajat siirtyivät Hirvijärven Osuusmeijerille. Nämä ovat viime vuosina yhdessä toimittaneet keskeisen osan Jalasjärvellä toimivan Juustoportti Oy:n raaka-aineesta ja tekevät niin tulevaisuudessakin. Tämän vuoden lopussa päättyy Härmän Seudun Osuusmeijerin itsenäinen taival sen fuusioituessa Osuuskunta Maitosuomeen.

Kuusamolle uusi alku

Kuusamon Juuston velkajärjestelysuunnitelma hyväksyttiin toukokuussa, kun yritys alkoi osoittaa tervehtymisen merkkejä. Juustoyhtiö kasvatti liikevaihtoaan noin 25 prosenttia vuoden 2016 aikana, mutta tulos jäi yhä tappiolliseksi ja tämän hetken ongelma on niukkuus raaka-aineesta.

”Olemme siirtyneet kriisiyhtiöstä kasvuyhtiöksi”, totesi Kuusamon Juuston toimitusjohtaja Jyrki Vaittinen. Markkinointiin ja brändityölle on asetettu merkittävät odotukset, jotta tuotteiden hinta nousisi kannattavuuden takaavaan tasoon. Brändiapua ja markkinointiosaamista toivottavasti saadaan myös uudelta omistajalta. Juustoportti tuli mukaan Kuusamon Juuston omistajaksi keväällä ja sillä voisi olla paljonkin annettavaa. Toisaalta Kuusamon valmistuskapasiteettia voisi hyödyntää Juustoportin omien tuotteiden volyymien kasvattamiseen. Win-Win tilanne siis.

Hankintaosuuskunnan Kuusamon Osuusmeijerin tilanne on myös tiukka, vaikka sen velkasaneeraussuunnitelma hyväksyttiin jo aikaisemmin. Omat pääomat ovat miinuksella ja toiminnan tervehdyttäminen vaatii sitä, että juustoyhtiö nousisi jaloilleen.

 

Valion kukkarolle tungetellaan

Korkein hallinto-oikeus piti voimassa Valiolle kilpailulain rikkomuksesta määrätyn 70 miljoonan euron seuraamusmaksun. Tähän menoerään Valio oli varautunut, mutta vielä avoinna olevat vahingonkorvausasiat jarruttavat nyt tuottajamaidon hintakehitystä.

Vahingonkorvausvaatimukset tarkennettiin keväällä ja summa olisi oikeudenkäyntikuluineen reippaasti yli 100 miljoonaa. Arla on suurin saamamies, mutta myös Maitokolmiolle, Maitomaalle ja Satamaidolle korvaukset olisivat merkittävä piristys. Maitomaa ei ole ihan äskettäin pannut rahaa uusiin tiloihin, mutta sillä on rasitteenaan yli 4 miljoonan euron epävarma saatava Kuusamon Juustosta.

Meijeriala on Kilpailuvirastolle vaikea selvitettävä. Valion kaksi vuotta sitten jättämään pyyntöön maidon myyntivelvoitteen helpottamiseksi ei ole tullut vieläkään vastausta. Valio joutuu yhä myymään vuosittain noin 10 prosenttia maidosta kilpailijoilleen. Myyntivelvoite on ollut voimassa jo 16 vuotta. Vastaava kilpailutapaus löytyy Hollannista, missä Friesland Campinalle asetettu raaka-aineen myyntivelvoite rajoitettiin kymmeneen vuoteen.

KiVi-maidon suurimpia käyttäjiä ovat Arla, Kaslink, Kuusamon Juusto ja muut itsenäisesti maitoa jalostavat meijerit. Eri puolilla maata toimii myös yrityksiä, jotka ovat kokonaan Valion toimittaman raaka-aineen varassa. Valio on luvannut toimittaa maitoa jatkossakin pienille toimijoille, Kilpailuviraston päätöstä odottavat kaikki kiihkeästi.

Osuusmeijereiden ulkopuolisten maitoa hankkivien yritysten maitomäärät ovat olleet viime vuosina kasvussa. Arla on lisännyt maidon hankintaa Sipoon meijerille ja Ranua on saanut uusia tuottajia erityisesti Kuusamon suunnalta. Arlalle maitoa toimittava Ruhan Meijeri on myös saanut uusia tuottajia toimitusjohtaja Jorma Oeschin aktiivisuuden ansiosta.

Kukkosen perheen omistama Kaslink hakee uusia mahdollisuuksia maitoa korvaavista tuotteista. Taustalla on sekä pelko raaka-aineen riittävyydestä että muuttuneet kulutustottumukset. Maidonkulutus on ollut Suomessa pitkään laskevalla uralla ja lasku on kiihtynyt. Täysin kasvipohjaisten maitoa korvaavien tuotteiden kysyntä kasvoi Euroopassa viime vuonna yli 40 prosenttia. Tähän segmenttiin yritys on kehittänyt kaurasta valmistetun juoman, joka lähitulevaisuudessa löytyy ruokakauppojen maitohyllyistä perinteisten maitojen viereltä.

Teksti: ANTTI ÄIJÖ