Osuuskunta Orrella ideoi uusia tuulia erikoiskauppaan ja yrittäjäkoulutuksiin. Sari Rauvanto-Erikssonin mukaan osuuskunta sopii hyvin yritysten välisen yhteistyön kehittämisrakenteeksi.

Putiikki Kananlento avaa ovensa aina sunnuntaisin vanhassa tallissa sipoolaisen maatilan pihapiirissä. Viihtyisässä lahjatavarapuodissa häärivät rouva Kotkot ja neiti Närhenmuna. Putiikin ja taiteilijanimien takana on Sari Rauvanto-Erikssonin ja Minna Veliheimon yhteinen Osuuskunta Orrella.

Osuuskunta Orrella perustettiin syksyllä 2016. Sen jäseninä ovat Rauvanto-Erikssonin perheen ja Veliheimon yritykset.

”Halusimme tutkia, miten osuuskuntamuoto soveltuu yritysten väliseen yhteistyöhön. Yhteistyörakenteen kautta on helpompaa sopia esimerkiksi raha-asioista”, Rauvanto-Eriksson kertoo.

Talliputiikin lisäksi Osuuskunta Orrella pyörittää muun muassa verkkokauppaa ja yrittäjyyskoulutuksia. Rauvanto-Eriksson on toiminut yrittäjänä vuodesta 2005 lähtien. Parhaimmillaan hän johti kolmea lahjatavaramyymälää Etelä-Suomen alueella.

Nykyisin Rauvanto-Eriksson järjestää myös koulutuksia kaupanalan yrittäjille sekä erikoiskaupanalan messukoulutuksia.

Putiikki Kananlento toimii sipoolaisessa tallirakennuksessa ja verkkokauppana.

”Yrittäjäneuvojina on liikaa virkamiehiä”

Sari Rauvanto-Eriksson on harjoittanut yritysneuvontaa jo vuosien ajan. Lisäpotkua antoi 1,5 vuoden koulutus yritysneuvojaksi. Tähtäimenä on yritysneuvojien kouluttaminen erikoiskaupan kysymyksistä.

Kun ihmiset alkavat ajatella yrityksen perustamista, tyypilliset haaveet ovat joko kahvilan tai pienen putiikin pito. Kumpikin ala on taloudellisesti haastava.

”Molemmat haaveet ovat suhteellisen tuomittuja epäonnistumaan, mutta aina jokin onnistuu kuitenkin. Haluaisin puhua riskeistä, joita hyvin todennäköisesti tulee vastaan ja auttaa kiertämään joitain sudenkuoppia”, Rauvanto-Eriksson kertoo.

Rauvanto-Erikssonin mukaan yritysneuvonnassa pitäisi puhua myös nykyistä enemmän henkisistä asioista. Kaikista ei ole yrittäjiksi ja kaikissa elämäntilanteissa yritystoimintaa ei kannata aloittaa.

”Meillä Suomessa on yrittäjäneuvojina liikaa virkamiehiä, joilla ei ole todellista kosketusta yrittäjänä toimimiseen. Myös ihmisten kohtaamiseen pitäisi panostaa”, Rauvanto-Eriksson sanoo.

Ei enää yksin äheltämistä

Sari Rauvanto-Eriksson puhuu paljon yhdessä tekemisestä ja yhdessä oppimisesta. Kun yritykset perustavat osuuskunnan, kyse on usein tuotteiden tai palvelujen markkinoinnista yhteisen brändin kautta. Osuuskunta Orrella on esimerkki siitä, että osuuskunta voi toimia myös pohjana erilaisille kokeiluille ja yhteistyömuotojen testaamiselle.

Sari Rauvanto-Eriksson haluaa innostaa Sipoon yrittäjiä laajempaan yhteistyöhön. Yksi askel tämän tavoitteen suuntaan oli koirien halloween-juhlan järjestäminen lahjatavarapuotia ympäröivässä maalaismiljöössä.

”En palaa enää ikinä siihen, että ähellän asioita yksin. Parasta osuuskunnassa on ollut se, että voimme tehdä yhdessä ja oppia toisiltamme. Toinen keksii aina jotain, mitä ei itse osaa ajatella.”

Uudella innolla toimintasuunnitelman kimppuun

Vuoden lopussa monissa osuuskunnissa suunnitellaan seuraavan vuoden taloutta ja toimintaa. Viralliset kokousasiat nähdään usein tylsinä byrokraattisina välttämättömyyksinä, jotka nuijitaan pikaisesti pöytään ilman keskustelua.

Toisaalta toimintasuunnitelman teko voisi olla aito mahdollisuus pysähtyä miettimään, mitä oma osuuskunta haluaa jatkossa tehdä ja olla.

Yhteisöjä valmentava fasilitaattori Lari Karreinen, mistä voisi saada uutta puhtia ja innostusta toimintasuunnitelman väsäämiseen?

 

1) Kutsukaa jäsenet työpajaan jo ennen virallista kokousta kirkastamaan yhteistä tavoitetta. Mikä meille on niin tärkeää, että haluamme panostaa siihen? Mitä tuloksia haluamme seuraavana vuonna? Haluammeko paremman taloudellisen tuoton? Haluammeko saada tietyn määrän uusia asiakkaita tai jäseniä? Haluammeko kohentaa työntekijöiden työhyvinvointia?

2) Pohtikaa yhdessä tavoitteen saavuttamisen tunnusmerkkejä. Mistä tiedämme, että tavoite on saavutettu? Mitä pitää tapahtua, jotta voidaan juhlia tavoitteen täyttymistä?

3) Sopikaa työnjako eli mitä kukakin tekee ja milloin. Se konkretisoi suunnitelmaa ja luo aikaansaamisen tunteen.

4) Kokeilkaa toimintasuunnitelman valmistelussa työtapaa, joka innostaa ihmisiä. Toimintasuunnitelma voi näyttää valmennusohjelmalta ja siihen voi lisätä vastuuhenkilöiden kuvia. Se voi olla piirretty tai askarreltu legopalikoista

Jaa artikkeli