Osuustoimintaliikkeen eheytyminen otti ison harppauksen, kun Osuuskunta Tradeka haki Pellervon jäsenyyttä lokakuussa. Yhteistyöllä haetaan vaikuttavuutta esimerkiksi osuustoiminnan edunvalvontaan.

”Yksi pitkä kuunkierto on ohi. Minusta Pellervon jäsenyys on luonnollinen askel, kun toimitaan osuustoiminta-aatteen hyväksi. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa laajempaa vaikuttavuutta myös edunvalvontaan”, toteaa Tradekan hallituksen puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen.

Tradeka jätti jäsenhakemuksen Pellervo-Seuraan lokakuun lopulla. Pellervon hallitus hyväksyi jäsenhakemuksen Helsingissä 7. marraskuuta.

Osuustoiminnan kahtiajakautuminen alkoi vuonna 1916, kun työläistaustaiset osuuskaupat perustivat oman keskusjärjestönsä Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) ja vuotta myöhemmin Tradekan edeltäjän Keskusosuusliike OTK:n.

Nyt Tradekan 100-vuotisjuhlavuonna kahtiajako vihdoin päättyy.

”Jollei sadassa vuodessa olisi kyetty lähentymään toisiamme, sitä pitäisi enemmänkin ihmetellä”, Aaltonen naurahtaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kilpailuasetelmasta osuustoimintaliikkeiden välillä on ollut myös hyötyä.

”Koko suomalaisen osuustoiminnan pitkäaikainen menestys sai vahvaa pontta aatteellisesti erilaisten osuusliikkeiden keskinäisestä kilpailusta. Se vahvisti osuustoiminnan markkinaosuutta ja hyödytti kuluttajia parempien ja edullisempien tuotteiden muodossa. Olen vakuuttunut, että kansainvälisessä vertailussa ainutlaatuisen vahva osuustoimintamme sai elinvoimaa juuri sisäisestä kilpailutilanteesta.”

Osuustoiminnan yhteistyö ei myöskään ole uusi asia, vaikka se onkin viime vuosina tiivistynyt.

Tradeka perusti jo 1990-luvun alussa yhdessä S-ryhmän kanssa logistiikka- ja kuljetusyritys Inex Partnersin. Osuutensa Inexistä Tradeka myi S-ryhmälle vuonna 2005.

Tradeka kuuluu lisäksi Osuustoiminnan neuvottelukuntaan, joka työskentelee osuustoiminnan keskustelufoorumina, kehittäjänä ja edunvalvojana. Neuvottelukunnan jäsenorganisaatiot ovat Pellervo, SOK, Tradeka ja OP.

Osa tuloksesta yhteiseen hyvään

Sadassa vuodessa Tradeka on muuttunut osuuskauppavetoisesta kuluttajaosuuskunnasta omistajaosuuskunnaksi. Uuden strategiansa edistysmielisen osuustoiminnan lipunkantaja tiivistää seuraavasti: Tahdomme tehdä sekä hyvää tulosta että hyvää ympäröivälle yhteiskunnalle.

”Tradeka pyrkii lahjoittamaan vähintään 10 prosenttia verojen jälkeisestä tuloksesta yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Raha ohjataan esimerkiksi kansalaisjärjestöille, joiden toiminta vastaa osuuskunnan yhteiskuntapoliittista linjaa”, valottaa Markus Aaltonen.

Esimerkkejä yleishyödyllisistä kohteista ovat muun muassa kohtuullisen vuokra-asumisen tukeminen ja sijoitus suljettuun vedenkiertoon perustuvaan kalankasvatuslaitokseen. Osa sijoituksista on suunnattu suomalaisiin pienempiin kasvuyrityksiin.

Aaltosen mukaan osuuskunnan uusimpia aluevaltauksia on osallistuminen ikäihmisten asuntotuotantoon.

”Tämä sopii hyvin yhteen periaatteidemme kanssa ja voimme tuottaa näin hyvää myös ikääntyville jäsenillemme.”

Lahjoituksilla pyritään takaamaan kaikille kansalaisille mahdollisuus aktiiviseen kansalaisuuteen ja osallisuuteen yhteiskunnassa sekä tasa-arvoinen digitalisaatiokehitys.

Aaltonen korostaa, että ylevät yhteiskunnalliset pyrkimykset kulkevat käsi kädessä osuuskunnan tulostavoitteiden kanssa.

 

Pikaruokabisneksessä pyyhkii hyvin

Tradekan liiketoiminnasta vastaa Tradeka-Yhtiöt Oy, joka hallinnoi Restel Oy:tä ja sijoitustoimintaa harjoittavaa Tradeka-sijoitus oy:tä

Kesäkuussa 2017 Restel myi koko hotelliliiketoimintansa ruotsalaiselle Scandicille ja ilmoitti keskittyvänsä ravintolatoimintaan, johon on tehty viime vuosina paljon satsauksia.

Ei ole sattumaa, että haastattelu tehdään paraatipaikalla Helsingin päärautatieaseman Burger Kingissä, jossa sijaitsi aiemmin legendaarinen Eliel-ravintola. Se taas sai nimensä Helsingin rautatieaseman suunnitelleen arkkitehti Eliel Saarisen mukaan.

Hampurilaismarkkinoiden vahvin nousija on Burger King -ketju, jonka Suomen-lisenssi on Restelillä.

Syyskuun lopussa ketjulla oli ravintoloita Suomessa 34 ja vuoden loppuun mennessä niitä on jo 42. Parhaimmillaan Restel on avannut uuden Burger King -ravintolan lähes joka kuukausi.

Markus Aaltonen myöntää, että hampurilaisketjun menestys on jossain määrin myös yllättänyt. Ketju on löytänyt hyviä liikepaikkoja ja tuloskehityskin on ollut myönteistä.

”Burger King on osoittautunut hyvin kannattavaksi vaihtoehdoksi. Se on tosiasia.”

Aaltonen korostaa, että kyllästetyille markkinoille on turha tunkea kovin tavanomaisilla brändeillä.

”Täytyy hakea jotakin sellaista, jonka suomalaiset kuluttajat ottavat omakseen ja jota myös osuuskunnan jäsenkunta pitää järkevänä.”

Tuorein esimerkki Tradekan panostuksesta pikaruokabisnekseen on kalifornialaisen Taco Bell -ketjun tuominen Suomeen. Meksikolaistyylistä ruokaa tarjoilevan ketjun ensimmäinen ravintola avattiin Helsingissä marraskuussa.

”Vähiten mokannut kansakunta”

Pitkän päivätyön politiikassa sosialidemokraattien riveissä tehnyt Markus Aaltonen ehti olla kansanedustajana kaksikymmentä vuotta ja siitä ajasta kahdeksan vuotta ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

1970-luvulta lähtien Aaltonen on ollut myös lähes yhtäjaksoisesti Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsenenä.

Hän sanoo, että vuodet politiikassa ovat syventäneet suhtautumista Suomeen. Vuosikymmenten aikana solmitut kansainväliset kontaktit ovat lisäksi laajentaneet perspektiiviä satavuotiaaseen isänmaahan.

“Osallistuin syyskuussa Suomi-Seuran varapuheenjohtajana amerikansuomalaisten vuotuiseen FinnFest-tapahtumaan Minneapolisissa. Oli hämmästyttävää, miten asiantuntevasti erityisesti suomalaista sukujuurta olevat yliopistotutkijat tarkastelivat 100-vuotiasta Suomea. Minulle sanottiinkin, että olemme maailman vähiten mokannut kansakunta.”

”Oli monia asioita, joita emme täällä pohjoisessa osaa samasta näkökulmasta edes katsoa kuin amerikansuomalaiset osaavat. Kaukaa näkee tarkasti”, Aaltonen pohtii.

 

Alvar Aallon kädenjälki näkyy

Hän ottaa esimerkiksi suomalaisen arkkitehtuurin. Aihe on Markus Aaltoselle läheinen, sillä hän toimii Etelä-Pohjanmaan Alvar Aalto -seuran puheenjohtajana. Kuortaneella syntyneen Alvar Aallon monumentaalisin työ, Aalto-keskukseksi nimetty kulttuuri- ja hallintokeskus on Aaltosen kotikaupungissa. Aalto-keskuksen rakennuksista parhaiten tunnetaan Lakeuden Risti.

Hänen muita töitään ovat esimerkiksi Paimion parantola, Finlandia-talo ja useat muut rakennukset ympäri Suomea.

“Olisiko Suomi tänään arkkitehtuurin ja muotoilun huippumaa, jos talvisodan syttymisvuonna MIT:n teknillisessä korkeakoulussa Yhdysvalloissa vierailevana professorina toiminut Aalto olisi päättänyt jäädä sinne? Asiantunteva amerikkalaisprofessori heitti todella kovan kysymyksen”, sanoo Aaltonen.

Myös osuustoiminnalla on hänen mukaansa ollut merkittävä rooli suomalaisen kaupunkikuvan rakentajana. Osuuskauppafunkkiksella tarkoitetaan osuuskauppojen rakennuttamia funktionalistista tyylisuuntaa edustavia myymälä-, varasto- ja tuotantorakennuksia.

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton rakennusosaston tunnetuin arkkitehti oli Väinö Vähäkallio, joka on suunnitellut Tradekan pyöreän klassistisia piirteitä sisältävän tiilifunkkispääkonttorin yhdessä Antero Pernajan ja Georg Jägerroosin kanssa.

 

Markus Aaltonen

Ikä: 71

Valtiopäiväneuvos, Tradekan hallituksen puheenjohtaja, Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen

Aiempi ura: SDP:n entinen kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja

Perhe: Naimisissa ja kaksi aikuista tytärtä

Jaa artikkeli