Osuustoiminnan periaatteet kantavat kovassakin kilpailussa, muistuttaa Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja, maanviljelijä Pentti Santala.

Keskustelemme Pentti Santalan kanssa kahvikupposen ääressä suomalaisen maidontuottajan asemasta ja osuustoiminnasta hänen sukutilallaan Kauhajoen Nummijärvellä.

”Maa on parempi pitää asuttuna kuin antaa peltojen puskittua”, sanoo Santala, joka on Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen. Hän on jäsenenä lisäksi Pellervon hallituksessa ja Osuustoiminnan neuvottelukunnassa.

On selvää, etteivät suomalaiset tuottajat pysty kilpailemaan hinnalla alhaisten tuotantokustannusten maiden kanssa. Pohjoisen olosuhteet ja Venäjän kaupan pysähtyminen luovat myös paineita suomalaistuottajille.

Heikkoudet täytyy Santalan mukaan korvata muilla arvoilla, kuten puhtaudella, jäljitettävyydellä ja tuotteiden korkealla laadulla. Ne ovat hänen mielestään maitopuolella jo nyt hyvin hallussa.

”Maanviljelijän ammatti on arvo sinänsä ja melkeinpä elämäntapa. Pelkän rahan takia harva ryhtyy maatalousyrittäjäksi, vaan intohimosta omaan maahan ja elinkeinoon. Kukaan ei tietenkään ammattiaan pysty harjoittamaan, jos ei siitä tule toimeentuloa.”

”Toivottavasti mahdollisimman moni pystyy myös jättämään työnsä seuraavan sukupolven jatkettavaksi.”

Pentti ja Leena Santalan tilan sukupolvenvaihdos on tulossa vuodenvaihteessa, jolloin maidontuotantoa jatkaa hänen tyttärensä yhdessä miehensä kanssa.

”Tärkein tehtävä pitää Valio hyvässä kunnossa”

Pentti Santala on tuottaja kolmannessa polvessa. Kun Santala ja hänen vaimonsa aloittivat viljelyn, heillä oli viljelyalaa ainoastaan 11,5 hehtaaria. Peltoa on kasvatettu 130 hehtaariin asti. Lypsykarjatilalla pellon tarve on nurmen vuoksi suuri.

”Uudistimme toistakymmentä vuotta sitten navettamme, jonka tiloihin kuuluu lypsyasema. Pihatossa on noin sata lypsylehmää ja nuorkarjaa noin 70 eläintä”, kertoo Santala.

Kyseessä on keskiarvoa hieman suurempi maitotila, sillä suomalaisella maidontuottajalla on keskimäärin noin 40 lypsylehmää.

Osuuskunta Maitosuomi on yksi Valion suurimmista omistajista. Se on myös toiminta-alueeltaan hyvin laaja. Maitosuomen maidonhankinta-alueeseen kuuluu 62 kuntaa Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Hämeessä, Etelä-Savossa ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Tuottajia osuuskunnassa on tällä hetkellä hieman alle 1300.

Valiolaiset perhetilat tuottavat maidon, mutta he myös omistavat Valion.

”Omistajina tuottajien tärkein tehtävä on pitää Valio yrityksenä hyvässä kunnossa. Meidän täytyy huolehtia pääomien riittävyydestä ja siitä, että ohjat pysyvät meidän käsissämme”, korostaa Santala.

Hän muistuttaa, että vahva Valio on maidontuottajan etu.

Kun Valio menestyy hyvin, se pystyy osuuskuntien kautta maksamaan omistajilleen mahdollisimman hyvää tuottajahintaa. Vuodelta 2016 Valio maksoi maitotilayrittäjille keskimäärin 8 senttiä paremmin maitolitralta kuin EU:ssa keskimäärin.

”Kaikkia tuottajia kohdellaan osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti samanarvoisesti. Maidosta maksetaan sama hinta riippumatta tilan sijainnista tai tilakohtaisesta maitomäärästä.”

Santalan mielestä osuuskunnan arvoista kannattaa pitää kiinni aikana, jolloin monet kilpailijat haluaisivat nähdä hyvin pärjäävät osuustoiminnalliset yritykset poissa pelistä.

”Osuustoiminnan kivijalkoja ovat yhdessä tekeminen ja oikeudenmukainen tulonjako. Ne ovat myös vahva kilpailuvaltti”, Santala kiteyttää.

Elintarvikkeet kotiin maitoauton mukana

Osuuskunnan tuoma hyöty omistajajäsenilleen on muussakin kuin hinnassa.

”Maidon hinnassa on raja vastassa. Pitää nähdä kokonaisuuden hyöty”, Pentti Santala sanoo.

Hyödyt näkyvät myös palveluissa ja hankinnoissa, niin Osuuskunta Maitosuomessakin.

Santala mainitsee esimerkkinä Valmakaupan, joka on oleellinen osa Valioryhmän osuuskuntien liiketoimintaa.

Valmakaupat sijaitsevat eri puolella Suomea ja niillä on lisäksi yhteinen verkkokauppa. Maidontuotannon tarvikkeiden lisäksi kauppojen valikoimasta löytyy myös elintarvikkeita, kuten jugurttia, juustoa ja pakastevihanneksia. Digitalisaatio näkyy sekin hyvin Valmakaupassa. Tilaukset hoituvat kätevästi verkossa yhdellä lomakkeella.

”Tiloille on selkeä hyöty, kun tavara tulee suoraan kotiin maitoauton keräilykierroksella. Aikaakin säästyy, kun ei tarvitse kiireisinä päivinä lähteä kauppareissulle.”

”Nykyisin puhutaan paljon nettikaupasta. Meillä se on toteutettu jo nyt myös elintarvikkeissa”, naurahtaa Santala.

Valmakaupoista saa myös rahoituspalveluita maidontuotannon kannalta tärkeisiin hankintoihin.

”Jos ostat esimerkiksi tilatankin, voit lyhentää lainaa vähitellen meijeritilistä.”

Santala puhuu mielellään voimien yhdistämisestä, mikä tietenkin on yksi osuustoiminnan peruspilareista. Hän kuitenkin laajentaisi yhteistoiminnan vielä konkreettisemmin viljelijän arkeen.

”Maidontuottajat voisivat hankkia sähköenergiansa tai polttoaineen yhteisostona ja säästää selvää rahaa. Näinhän tapahtuu jo koneringeissä, joissa on onnistuttu alentamaan kustannuksia ja tehostamaan maatalouskoneiden käyttöä.”

 

Meijereiden kilpailusta myös hyötyä

Euroopan maitomarkkinat laitettiin uuteen asentoon vuonna 2015, kun EU:n jäsenmaiden tuotantoa rajoittaneet kiintiöt poistuivat. Siitä lähtien EU-maat ovat saaneet tuottaa maitoa haluamansa määrän.

Kiintiöiden poistuminen lisää maitojalosteiden tuontia Suomeen ja kiristää kilpailua EU:n sisämarkkinoilla.

”Kotimaisten toimijoiden pitäisi pystyä puolustamaan yhdessä suomalaista tuottajaa ja turvaamaan maidontuotanto maassamme”, Pentti Santala toteaa.

Terve ja oikeudenmukainen kilpailu on paikallaan.

Eri meijeriryhmittymien lisäarvotuotteet kauppojen hyllyllä päinvastoin edistävät koko maitoalaa, sillä se kannustaa yrityksiä entistä parempaan tuotekehittelyyn.

”Parempi, että suomalaiset kilpailevat keskenään kuin että raaka-aine tulee ulkomailta”, Santala muistuttaa.

Valio käytti viime vuonna tutkimus- ja kehitystoimintaan 26,5 miljoonaa euroa. Vuosittain konserni tuo Suomen markkinoille noin sata uutuutta.

Uusilla lisäarvotuotteilla Valio haluaa muun muassa tavoittaa uusia vientikohteita Venäjän suljettua rajansa EU:n maitotuotteilta vuonna 2014 tulleiden pakotteiden myötä.

 

Vastuu huoltovarmuudesta

Satavuotiaan Suomen keskeisiä teemoja on turvallisuus, jota kotimainen maidontuotanto osaltaan tukee.

”Valio ottaa vastaan 80 prosenttia Suomen raakamaidosta, mikä takaa huoltovarmuuden. Tässäkin valossa on selvää, ettei ole kenenkään etu, jos Suomesta maatalous loppuu.”

Vuonna 1905 perustettu Valio on ollut mukana rakentamassa Suomea koko itsenäisyyden ajan. Sen rooli oli merkittävä esimerkiksi sotien aikana elintarvikehuollon järjestäjänä.

Suomen pysymisestä itsenäisenä vaikeissakin paikoissa Pentti Santala kiittää erityisesti suomalaisten vahvaa maanpuolustustahtoa.

”Tämä kansakunta on EU:n mittakaavassakin hyvin isänmaallista ja hyvä niin”, Santala tuumii ja jatkaa: ”Pidetään edelleen myös kiinni omasta elintarviketuotannosta.”

 Pentti Santala

Ikä: 62

Maanviljelijä, Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja

Keskeiset luottamustoimet:

– Osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen

– Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen

– Pellervon hallituksen jäsen

Perhe: Vaimo Leena Santala ja 3 aikuista lasta.

Jaa artikkeli