Maanviljelysneuvos Esa Kaarto: ”Haluan mieluummin oppia kuin opettaa”

Itikka osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Esa Kaarto pitää hallintohenkilön työn perustana yhdessä tekemistä.

Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN | Kuvat: TARJA KAARTO
Jaa artikkeli

Itikka osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Esa Kaarto pitää hallintohenkilön työn perustana yhdessä tekemistä.

”Yrityksissä on tavoitteena hyvä kannattavuus, jonka saavuttamiseksi pyritään yhteistuumin löytämään parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut”, toteaa Itikka osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Esa Kaarto.

”Olen ensisijaisesti viljelijä ja lihantuottaja. Olen ylpeä siitä, että olen ruokaketjun tärkein lenkki. Luottamustehtävät, joissa nyt toimin ovat osa viljelijänä toimimista”, Esa Kaarto muistuttaa.

Kaarron sianlihantuotantoon keskittynyt tila on Vaasan Vähässäkyrössä. Hän toimii myös Pellervon Taloustutkimus PTT:n hallituksen varapuheenjohtajana ja Atria Oyj:n hallituksen jäsenenä.

”Vuonna 2001 alkanut hallintomiestaipaleeni on ollut melkoinen kokemus. Se on ollut oppimisprosessi, johon yliopistotutkinto ei anna valmiita vastauksia”, arvioi agronomin koulutuksen saanut Kaarto.

Päätökset eivät koskaanyhden henkilön ansiota

Hänen mukaansa puheenjohtajuuksien mukana tullut vastuu ja vaikeidenkin asioiden hoito sekä päätöksenteko ovat tehneet tehtävistä vaativampia. Joskus myös osaaminen on ollut koetuksella.

”Ajankäyttö asettaa isoja haasteita. Kylvökone tai puimuri on usein pysäytetty, välillä useammaksi päiväksi, siksi aikaa, kun ollaan kokouksissa.”

Hallintohenkilöt tekevät yrityksissä isot linjapäätökset. Operatiivinen toiminta on puolestaan toimihenkilöiden ja johdon tehtävä.

”Vastuu painaa sekä yritysten menestymisestä että lihantuottajien pärjäämisestä. Tämä ristiriita vaivaa varmasti kaikkia hallintohenkilöitä jossakin vaiheessa”, toteaa Kaarto ja jatkaa:

”Täytyy vain muistaa ja tunnustaa se tosiasia, että vain kannattava Atria pystyy maksamaan kilpailukykyistä hintaa ja antamaan kilpailukykyisiä palveluja sekä ennen kaikkea takaamaan tuotannon jatkuvuuden.”

”Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus ovat minulle tärkeitä periaatteita. Kaikkien tuottajien mahdollisuus saavuttaa sama hinta on jo tänä päivänä muuta kuin pelkkä tavoite.”

Hallintohenkilö on Kaarron mukaan ensisijaisesti omistaja ja sitoutunut päättäjä, mutta myös kuuntelija, opastaja, linkki tiedonvälityksessä molempiin suuntiin, ukkosenjohdatin jopa tikkataulu. ”Ja koko ajan samalla hän on oman tilansa viljelijä ja osuuskuntalain tai osakeyhtiölain mukaan toimivan hallinnon jäsen ja ylimmällä tasolla pörssiyhtiön hallituksessa”, kuvailee Kaarto.

Hän myöntää, että stressi ja riittämättömyyden tunne sekä huonosti nukutut yöt tulevat tutuiksi ainakin huonon kannattavuuden tilanteessa.

Toisaalta onnistumisen ilo, näköalapaikalla olo ja isoihinkin asioihin vaikuttaminen ja ennen kaikkea vahva yhdessä tekemisen ilmapiiri vievät eteenpäin ja antavat voimaa vaativaan hallintotyöhön.

”On muistettava, että valinnat ja päätökset eivät koskaan ole yhden henkilön aikaansaamia, eivät hyvät eikä huonot.”

”Edelliset sukupolvet onnistuneet työssään hyvin”

”Näköalapaikalla olo ja isoihinkin asioihin vaikuttaminen antavat voimaa vaativaan hallintotyöhön”, pohtii Esa Kaarto, josta tuli maanviljelysneuvos lokakuussa.

Esa Kaarto korostaa, että johdolla on oltava riittävästi vapauksia toimia, toki yhdessä päätettyyn suuntaan ja yhdessä sovituin tavoittein.

”Toimivan johdon pomottaminen ei kuulu atrialaiseen yrityskulttuuriin. Johdolla on joko sataprosenttinen hallinnon tuki tai ei tukea ollenkaan.”

Atrian hallituksessa on jäsenenä kolme pääomistajista riippumatonta ammattijohtajaa. Kaarto kertoo olleensa aina vahvasti tukemassa ulkopuolisen näkemyksen ja kokemuksen hyödyntämistä päätöksenteossa.

Ikää Atrialla on jo 114 vuotta. Lihatalo on hyvässä tuloskunnossa. Yrityksen vetovastuu on siirtynyt niin hallintohenkilöiltä kuin toimitusjohtajalta seuraavalle, samoin kuin maatilat sukupolven vaihtuessa.

Tehtävien hoitoon on suhtauduttu lihatalossa vakavasti ja antaumuksella.

”Edelliset sukupolvet ovat onnistuneet työssään hyvin. On ollut helppo jatkaa kannattavien ja vakavaraisten yritysten kehittämistä”, toteaa Kaarto.

”Niin osuuskunnan kuin osakeyhtiön hallinnon tärkein tehtävä on hyvän hallituksen ja toimitusjohtajan valinta. Sekä Itikassa että Atriassa tytäryhtiöineen tässä on onnistuttu. Itikan hallituksen jäsenillä on monipuolista osaamista. Itikan hallituksessa vallitsee avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri.”

Osuuskunnat Atrian takana ovat Itikka, Lihakunta ja Österbottens Kött. Kaarron mukaan omistajaosuuskuntien välit ovat hyvät ja nykyisin ehkä paremmat kuin koskaan.

 

KORKEAA TEKNOLOGIAA MAATILALLA.Traktori kulkee ohjaamatta sateliittipaikannuksen avulla. Isolla lohkolla voi traktorin kulkiessa tarkkailla työkonetta, ottaa kuvia tai vaikka somettaa.

Sosiaalinen media yritysten työkaluksi

Esa Kaarto tunnetaan aktiivisena someviestijänä. Hänen ”lempilapsensa” onkin jo pitkään ollut sosiaalisen median monipuolinen hyödyntäminen yritystoiminnassa.

”Tärkeä mieltäni askarruttava asia on yhdessä tekemisen suosiminen ja edistäminen. Yhdessä tekeminen, nimenomaan yhdessä ajatteleminen ja yhteistä hyvää edistävän tiedon poimiminen ja jalostaminen moninkertaistaa tiedon määrän.”

”Eli käytetään hyväksi koneavusteista älyä ja sosiaalisen median kiehtovuutta ja yhteisöllisyyttä. Lopetetaan tiedon panttaaminen ja siirrytään avoimeen tiedon jakamiseen. Erilaisia näkemyksiä, kokemuksia, osaamista, ajattelutapoja, elämäntapoja ja arvoja tiedostamalla, jakamalla ja yhdistämällä täytyy syntyä uutta”, Esa Kaarto uskoo.

Some on Kaarron mukaan erinomainen väline esimerkiksi viljelijän arjesta kertomiseen.

”Lihatilan arjesta kertominen kuvin, sanoin ja numeroin on tärkeä muistutus todellisuudesta. Tätä tietoa olen jakanut ahkerasti.”

Hän muistuttaa lisäksi oppimisen tärkeydestä missä tahansa hallintotehtävässä.

”Haluan mieluummin oppia kuin opettaa. Osaavat ja kyvykkäät ihmiset ympärillä ovat valtava voimavara, eivätkä missään tapauksessa uhka.”

Left Menu Icon
Right Menu Icon