Osuuspankkien edustajiston vaalit viime marraskuussa käytiin muutosten merkeissä. Ensimmäistä kertaa toteutettiin enemmistövaalit, ehdokkaat saivat ilmoittautua itse mukaan ja verkkoäänestäminen vahvisti otettaan.

OP Ryhmän vaalit saivat myös näkyvyyttä Suomen suurimpina sähköisinä vaaleina. Julkisuus oli oikeutettua, sillä verkkopalvelussa äänensä antoi yli 200 000 omistaja-asiakasta.

”Sähköinen vaalitapa oli käytössä myös edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun aktiiviset verkkopalveluiden käyttäjät saivat äänestysmateriaalin vain sähköisesti. Toki edelleen sai äänestää myös postin välityksellä”, summaa OP Ryhmän asiakkuuksista vastaava johtaja Merja Auvinen.

Paljon myönteistä palautetta tuli verkkoäänestämisen helppoudesta. Se vetoaa varsinkin nuorempiin äänestäjiin.

”Myös ehdokkaiden ikärakenne nuorentui, varmasti osaltaan sähköisen ehdokasasettelun takia.”

Osuuspankkien uudistunut vaalikone verkossa oli osalle äänestäjistä erityisen mieluinen. Vaalikone oli hyvä tuki niille, jotka etsivät sopivaa ehdokaskandidaattia.

Tasa-arvo eteni, äänestysprosentti laski

Vaaleissa oli mukana 81 osuuspankkia, joiden edustajistoihin valittiin yhteensä yli 2 300 jäsentä. Ehdokkaita oli runsaat 5 600.

”Olimme iloisia siitä, että ehdokkaaksi ilmoittautui ryhmätasolla paljon enemmän ihmisiä kuin paikkoja oli. Pankkikohtaisesti esiintyi toki huomattavia eroja ehdokkaiden määrässä.”

Auvinen oli tyytyväinen myös siihen, että edustajistoihin valittiin monenlaisia ihmisiä. ”Valituksi tuli opiskelijoita, työntekijöitä, johtajia, yrittäjiä ja eläkeläisiä. Hyvä edustajisto kuvastaa monipuolisesti omistaja-asiakaskuntaa.”

Myös sukupuolten tasa-arvo eteni. Valituista noin 40 prosenttia on naisia ja 60 prosenttia miehiä. Ehdokkaissa naisten osuus oli suhteellisesti pienempi kuin valituiksi tulleissa, joten sukupuolten välinen epätasapaino tasoittui äänestystuloksissa. Neljän vuoden takaisissa edellisissä vaaleissa naisten osuus oli 37 prosenttia. Mukana oli silloin 62 pankkia.

Äänestysaktivisuus oli keskimäärin 26 prosenttia. Viime vaaleista äänestysprosentti laski, sillä vuonna 2013 se oli 34 prosenttia. Auvisen arvion mukaan tähän vaikutti se, että mukana oli nyt enemmän pankkeja, joissa edustajisto valittiin ensimmäistä kertaa. Aiemmin niissä oli käytössä osuuskunnan kokous. Lisäksi uutena tuli mukaan Helsingin OP, joka muuttui toissa vuonna osuuspankiksi 20 vuoden tauon jälkeen.

”Näissä pankeissa ei ole vielä syntynyt äänestämisen kulttuuria, joka vaatii oman totuttelunsa.”

Auvisen mukaan vaalitavan muuttuminen enemmistövaaliksi tuskin vaikutti äänestysaktiivisuuden laskuun.

”En näe, että se olisi äänestäjälle merkityksellinen asia. Vaaleissa on kuitenkin aina äänestetty ihmistä eikä ehdokaslistaa. Äänestyshalukkuuteen vaikuttaa enemmän se, onko valittavana riittävästi hyviä ja laaja-alaisia ehdokkaita.”

Miksi haluttiin enemmistövaalit?

Edustajistot on tähän asti valittu suhteellisella vaalitavalla. Näissä perinteisissä listavaaleissa edustajien valinta riippuu sekä ehdokkaan omista äänistä että listan kokonaisäänimäärästä. Valituksi tullaan vertauslukujen perusteella.

Marraskuun vaalit toteutettiin ensimmäistä kertaa suoralla enemmistövaalilla, jossa eniten ääniä saaneet ehdokkaat valitaan edustajistoon. Enemmistövaaleja on tarkoitus myös jatkaa. Miksi niihin haluttiin siirtyä?

”Osuustoiminnallisiin vaaleihin sopii hyvin, että jokainen ehdokas tulee valituksi omilla äänillään ja henkilökohtaisella kannatuksellaan, eikä yksittäinen ääniharava voi vaikuttaa muiden valituksi tuloon.”

Enemmistövaali vaikuttaa myös ehdokasasetteluun. Listoissa joku aina kerää ehdokkaita. Nyt jäsenet saivat itse ilmoittautua ehdolle.

”Se on selvästi madaltanut kynnystä ehdokkaaksi lähtemiseen. Tosin osalla ehdokkaista oli haasteita saada vaaditut kolme kannattajaa, joita tarvittiin ilmoittautumiseen.”

Edustajistojen 
luku kasvaa

Osuuspankit löivät toisen kerran hynttyyt yhteen ja järjestivät vaalit samaan aikaan. Yhtäaikaisuutta haluttiin jatkaa muun muassa siksi, että vaalit saivat näin enemmän näkyvyyttä. Lisäksi samaan aikaan järjestäminen on hieman kustannustehokkaampaa kuin eriaikaiset vaalit.

”Tavoitteena on jatkossakin pitää vaaleja yhtä aikaa. Tosin poikkeuksia voi tulla, jos jollakin pankilla on vaikkapa fuusion takia tarvetta aikaisempiin vaaleihin.”

Osuuspankkeja on nykyisin runsaat 160. Niistä puolessa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleissa valittava edustajisto ja puolessa osuuskunnan kokous. Edustajistojen määrä on kasvanut, mikä on Auvisen mukaan hyvä suuntaus.

”Jos kiinnostus osuuskunnan kokoukseen on vähäistä, jäsenistöllä on parempi vaikutusmahdollisuus pankkinsa asioihin edustajiston kautta. Edustajiston jäsenet saavat myös enemmän perehdytystä ja koulutusta pankkiasioihin ja liiketoimintaan.”

Fakta

OP Oripää veti huippuluvut

  • Osuuspankkien edustajistojen vaaleissa 6.–19.11.2017 äänesti yli 300 000 omistaja-asiakasta 81 pankista.
  • Äänestysprosentti oli keskimäärin 26.
  • OP Oripäässä äänestysaktiivisuus nousi korkeimmaksi, 47 prosenttiin.
  • Vaaleissa annetuista äänistä kaksi kolmesta annettiin sähköisesti ja loput postitse.
  • Ensimmäistä kertaa vaalitapana oli suora enemmistövaali perinteisen listavaalin sijasta.
  • Edustajisto muun muassa hyväksyy tilinpäätöksen, tekee tärkeimmät pankin toimintaa koskevat päätökset ja toimii viestin välittäjänä jäsenistön ja johdon kesken.
  • Noin puolessa Suomen runsaasta 160 osuuspankista on ylimpänä hallintoelimenä edustajisto ja suunnilleen yhtä monessa osuuskunnan kokous.
Jaa artikkeli