”Osuustoimintakeskus Pellervon pitää olla kattojärjestö Suomen osuustoiminnalle”, sanoo Pellervon hallituksen puheenjohtaja Petri Pitkänen. Uuden strategian mukaisesti Pellervosta halutaan myös näkyvämpi toimija osuuskuntien edunvalvonnassa.

LähiTapiola -ryhmässä johtajana työskentelevä Petri Pitkänen valittiin Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksen puheenjohtajaksi joulukuussa 2017. Valintansa jälkeen hän kertoi ottavansa tehtävän vastaan nöyrin mielin ja innokkaana.

Järjestö on Pitkäselle entuudestaan tuttu, sillä hän on ollut Pellervon hallituksen jäsen vuodesta 2013 lähtien.

Pitkänen tarttui Pellervon ruoriin harvinaisen mielenkiintoiseen aikaan, astuihan Pellervon uusi strategia voimaan tämän vuoden alusta.

Strategiatyössä mukana ollut tuore puheenjohtaja pitää yhtenä strategian keskeisimmistä tavoitteista Osuustoimintakeskus Pellervon näkyvyyden lisäämistä.

”Haluamme strategiamme mukaisesti edistää yritystoimintaa, hyvinvointia ja palveluita Suomessa. Ilman tunnettuutta emme pääse mukaan neuvottelupöytiin viemään eteenpäin osuustoiminnan asiaa”, Petri Pitkänen sanoo.

Hän muistuttaa, että edellisen puheenjohtajan Martti Asunnan aikana Pellervo on yhdistänyt lähes koko osuustoiminnallisen kentän sateenvarjonsa alle, mukaan lukien Pellervon uudet jäsenet SOK ja Osuuskunta Tradeka. Mahdollisuudet tunnettuuden kasvattamiseen ovat siis hyvät.

”Edeltäjäni teki joukkoineen todella arvokasta työtä järjestön eteen. Siitä huolimatta suuri yleisö ei Pellervoa vielä tarpeeksi hyvin tunne. Myös Osuustoimintakeskus Pellervon tuottamia palveluita on tuotava helpommin jäsenistön ulottuville”, painottaa Pitkänen.

Tunnettuuden edistämisessä tarvitaan Pitkäsen mukaan sekä ulkoista että sisäistä viestintää. Jälkimmäisen tarkoituksena on viestiä jäsenyhteisöille Osuustoimintakeskus Pellervon tavoitteista ja toiminnasta.

Ulkoisella viestinnällä taas voidaan nostaa järjestön julkista profiilia. Tällöin Osuustoimintakeskus Pellervo voisi olla entistä näkyvämpi toimija osuuskuntien edunvalvonnassa, joka sekin on yksi uuden strategian kulmakivistä.

”Pitäisi pystyä myös ennakoimaan”

Pitkänen haluaa nähdä Osuustoimintakeskus Pellervon käynnistämässä asioita yhteiskunnassa ja uskottavana kumppanina neuvottelupöydissä.

”Olemme tähän mennessä osanneet puolustaa omia etujamme melko hyvin, mutta nyt pitäisi pystyä myös ennakoimaan ja vaikuttamaan ajoissa siihen, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Osuustoimintakeskus Pellervon on jatkossa oltava viestinnässä ja kaikessa muussakin toiminnassa aktiivinen ja aloitteellinen osapuoli.”, Pitkänen linjaa.

”Mitä enemmän osuustoimintayrityksiä on mukana, sitä enemmän meillä on vaikutusvaltaa edunvalvontaan keskittyvänä organisaationa.”

Pellervon kansainvälisen vaikuttamisen pääpaino on EU-tasolla tuottajaosuuskuntien järjestö Cogecassa. Lisäksi Brysselissä on Pellervon, MTK:n ja SLC:n kanssa yhteinen toimisto, jonka kautta pyritään vaikuttamaan EU-päätöksentekoon. Globaalilla tasolla Pellervo vaikuttaa kansainvälisessä osuustoimintaliitossa ICA:ssa.

Pienosuustoiminta kattavammin mukaan järjestöön

Petri Pitkänen muistuttaa, että osuustoimintakentässä riittää vielä järjestötyötä, vaikka suurimmat osuustoimintayritykset ovatkin jo laajalla rintamalla mukana Pellervon toiminnassa.

”Osuustoimintakeskus Pellervon pitää olla kattojärjestö Suomen osuustoiminnalle ja keskinäisyydelle. On silti vielä aika paljon tekemistä, että saisimme esimerkiksi pienosuustoiminnan kattavammin mukaan järjestöön. Toki jäsenhankintaa täytyy jatkaa edelleen muuallakin.”

Pitkäsen mielestä Osuustoimintakeskus Pellervon kannattaa hyödyntää kumppaniverkostoaan nykyistäkin enemmän.

Strategian mukaista osaajavoimaa edustavat muun muassa Pellervon toimiston tarjoama yritysneuvonta ja lakipalvelut. Viime aikoina seminaareja ja webinaareja on pidetty myös seminaareja aloittaville osuuskuntayrittäjille.

”Suurin yhteinen nimittäjä on osuustoiminta”

Pellervon tarkoituksena on valvoa osuustoiminnan yhteisiä etuja ja edistää jäsenyhteisöjä sekä niiden jäsenistöä hyödyttävää keskinäistä yhteistyötä. Osuustoiminnallinen liiketoimintamalli yhdistää Pitkäsen mukaan yrityksiä, vaikka ne kävisivät toimialoillaan kovaakin kilpailua keskenään, kuten finanssi- ja tuottajapuolella on nähty.

”Suurin yhteinen nimittäjä on osuustoiminta, johon Pellervon edunvalvonta keskittyy. Jäsenyrityksemme puolestaan edistävät liiketoimintaansa omilla tahoillaan. Meidän on yhdessä pohdittava, minkälaisia yritysmuotoon liittyviä asioita Pellervon pitäisi ajaa ja miten saisimme ne onnistuneesti maaliin.”

Osuustoimintakeskus Pellervo on Petri Pitkäsen mielestä ennen kaikkea yhteistyöfoorumi, jossa käydään avointa keskustelua.

”Esimerkiksi tuottaja- ja kuluttajaosuuskunnat voivat Pellervossa istua keskustelemaan saman pöydän ääreen aina kuin siihen on tarvetta”, kannustaa Pitkänen, joka tuntee tehtäviensä kautta sekä kuluttaja- että tuottajapuolta.

Nykyisessä tehtävässään LähiTapiolassa Petri Pitkäsen vastuulla on maa- ja metsätalousliiketoiminnan kehittäminen koko LähiTapiola-ryhmässä. Maa- ja metsätieteen maisteriksi opiskellut Pitkänen on toiminut myös itse maatilayrittäjänä yli kymmenen vuoden ajan kotitilallaan Orimattilassa (1985-2002).

Integraatiojohtajana Pitkänen oli puolestaan johtamassa Lähivakuutuksen ja Tapiolan fuusiota, joka johti LähiTapiola-ryhmän syntymiseen tammikuussa 2013.

Myös Lähivakuutuksen ja LähiTapiolan strategiset kumppanuudet ovat olleet vuosia Pitkäsen vastuulla (2002–2017).

”Työkokemukseni kautta eri alojen osuustoimintasektorien tahtotilat ovat tulleet tutuiksi”, Pitkänen toteaa.

Osuuskunnat sote-talkoisiin

Pitkänen näkee, että osuustoiminta voi tuoda ratkaisuja tulevaisuuden keskeisiin haasteisiin, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä nuorisotyöttömyyteen.

”Osuustoimintayritykset yritykset vaikuttavat myönteisellä tavalla yhteiskunnalliseen kehitykseen, kun ne menestyvät ja pystyvät luomaan työpaikkoja. Tämä pätee niin suuriin kuin pieniin osuuskuntiin.”

”Osuuskunnat eivät myöskään tuota sijoittajalle voittoa, vaan palveluja jäsenomistajilleen. Samalla ne synnyttävät alueellista hyvinvointia”, arvioi Pitkänen.

Myös sote-palveluiden tuottamiseen osuustoiminnalliset palvelumallit sopivat hyvin.

”Sote-alan osuuskuntia on lähes sata, niistä valtaosa pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Pellervon jäsenyritykset ovat nekin kehittäneet terveyden ja hyvinvoinnin palveluja, esimerkkeinä LähiTapiolan TerveysHelppi ja virtuaalisairaala, OP Ryhmän Pohjola Sairaala tai vaikkapa Pohjois-Karjalan Osuuskaupan oma lääkäriasema PK Terveys.”

Vakuutusmies rentoutuu urheillen

Osuustoiminta on kulkenut Petri Pitkäsen suvussa jo monen sukupolven ajan. Hänen isänsä, isoisänsä ja isoisän isä olivat tarmokkaita osuustoimintamiehiä. Pitkäsen esi-isät olivat esimerkiksi perustamassa osuuskassoja luovutetussa Karjalassa 1900-luvun alussa.

Pitkänen itse tutustui osuustoimintaan aloittaessaan Lähivakuutusyhdistys Vakuutussalvan toimitusjohtajana Orimattilassa vuonna 1997. Vuosituhannen alussa hän siirtyi Lähivakuutuksen Keskinäiseen Yhtiöön Espooseen ja sittemmin LähiTapiolan palvelukseen.

Urheilun ystäväksi tunnustautuva Pitkänen rentoutuu vapaa-aikanaan monipuolisen liikunnan parissa harrastaen muun muassa tennistä, golfia, lenkkeilyä ja kuntosalia.

Nuorena miehenä Petri Pitkäsen ykköslaji oli koripallo, jota hän pelasi kymmenkunta kautta Orimattilan Jymyn edustusjoukkueessa I ja II -divisioonassa.

 

Petri Pitkänen

MMM, Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksen puheenjohtaja

IKÄ: 51

TYÖTEHTÄVÄ: Johtaja, LähiTapiola

AIEMMAT TYÖTEHTÄVÄT:

  • Monissa Lähivakuutus-ryhmän ja LähiTapiolan johtotehtävissä 1997-2017.
  • Maatalousyrittäjä 1985-2002

PERHE: Avioliitto/uusperhe

Jaa artikkeli