Osuuskuntien palkkamallit herättävät välillä hämmennystä, jos yritysmuoto ei ole ennestään tuttu. Työosuuskuntien kahta erilaista palkkamallia edustavat tässä artikkelissa Sortso Osuuskunta 
ja Lappeenrannan Oskarit.

Kun kiertää puhumassa osuuskunnista yritysmuotona, törmää välillä ennakkoluuloihin työosuuskuntien palkkamalleista. Esimerkiksi vastaan voi tulla ajatus, että muutaman henkilön työhön perustuvasta liikevaihdosta pitäisi maksaa palkkaa tasapuolisesti kaikille osuuskunnan jäsenille.

Tasa-arvo osuuskuntien yleisenä periaatteena ei kuitenkaan tarkoita tulojen jakoa kaikille jäsenille, vaan jäsenten demokraattista päätösvaltaa. Lähtökohtaisesti osuuskuntia koskee sama työlainsäädäntö kuin mitä tahansa muuta yritystä.

Työosuuskuntien palkkamallit voi jakaa karkeasti kahteen tyyppiin. Ensimmäinen palkkamalli on oikeastaan hyvin samanlainen kuin työllistävissä yrityksissä ylipäätään. Siinä osuuskunnan työntekijät ovat koko- tai osa-aikaisessa työsuhteessa osuuskuntaan. Palkanlaskenta ja -maksu hoituvat niin kuin missä tahansa yrityksessä, yhdistyksessä tai julkisella sektorilla.

Toinen palkkamalli on samankaltainen kuin mitä monet vuokratyövoimaa välittävät yritykset käyttävät. Siinä osuuskunnan työntekijöille tehdään nollatuntisopimus tai tarvittaessa töihin kutsuttavan sopimus. Työntekijän omalla aktiivisuudella on merkittävä rooli tuntien kertymisessä. Palkkaa maksetaan tehtyjen tuntien perusteella. Jos töitä ei jonain kuukautena kerry lainkaan, myöskään palkkaa ei tule.

Toiminnanohjausjärjestelmä
 auttaa palkanmaksussa

Työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisesti, vaikka myös suullinen sopimus on pätevä.

Espoolainen Sortso Osuuskunta on taustaltaan työnjohdon ja esimiesten perustama yritys, jonka perustehtävä on tuottaa hyödyllisiä ja tarpeellisia palveluja vanhuksille ja vammaisille. Toisena tavoitteena on työllistäminen.

Sortson erikoisuus on siinä, että työntekijöitä ei aktiivisesti sitouteta osuuskunnan jäseniksi. Päätösvalta osuuskunnan asioihin on haluttu pitää perustajajäsenillä. Työntekijät rekrytoidaan pääasiassa TE-toimistojen mol.fi-verkkopalvelun kautta.

Osuuskunta maksoi vuonna 2017 palkkaa yhteensä 600 henkilölle. Kuukausitasolla työntekijöitä on noin 350.

”Suurin osa työntekijöistämme on henkilökohtaisia avustajia, mikä on luonteeltaan osa-aikaista työtä”, talouspäällikkö Kati Rajala valottaa.

Palkanmaksu hoidetaan Sortsossa itse. Kaksi ihmistä osallistuu palkkahallintoon osa-aikaisesti. Lopullinen kirjanpito hoituu tilitoimistossa.

Sortsossa hyödynnetään osuuskunnalle räätälöityä toiminnanohjausjärjestelmää ja palkkaohjelmaa. Esimiehet tekevät työvuorolistat toiminnanohjausjärjestelmään ja kuittaavat myöhemmin tehdyt tunnit. Sen jälkeen järjestelmästä saadaan kooste palkanmaksun pohjaksi.

”Kehittämisen tarvetta olisi ohjelmissa edelleenkin, jotta saadaan manuaalisen työn osuus vieläkin pienemmäksi”, Rajala linjaa.

”Lisenssit ja ohjelmistojen räätälöinti kuitenkin maksavat, joten odottelemme muun muassa sote-ratkaisua, viranomaismääräyksiä ja tulorekisteriä.”

Useampi työehtosopimus 
rinnakkain

Sortsossa sovelletaan kolmea eri työehtosopimusta rinnakkain. Henkilökohtaiset avustajat ja kotihoidon työntekijät seuraavat yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Siivouspalveluissa noudatetaan kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta. Ravintolapalvelujen puolella työsuhteen ehdot määräytyvät matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevan työehtosopimuksen mukaan.

”Meillä ei ole käytössä ohjelmaa, joka tuntisi useamman eri työehtosopimuksen yksityiskohdat. Joudumme tarkistamaan asioita erikseen sopimuksista”, Rajala kertoo.

Palkka määräytyy työehtosopimusten palkkataulukoiden mukaan. Lisäksi henkilökohtaisille avustajille voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jos heillä on esimerkiksi lähihoitajan tutkinto tai työnkuvaan kuuluu suhteessa vaativampia työtehtäviä.

”Yrityksen yhteiskunnallinen tausta näkyy siinä, että pyrimme työllistämään mahdollisimman paljon ihmisiä, vaikka heillä olisi vähän vaikeampikin elämäntilanne. Yritämme pitää pehmeää roolia suhteessa työntekijöihin.”

Yrityksen tulosta ei jaeta osuuskunnan jäsenille, vaan se käytetään uusiin investointeihin, työllistämiseen ja toiminnan laajentamiseen. Viimeisimmäksi Sortso on laajentanut toimintaansa ravintolapalveluihin ja päivätoimintaan.

Palkkaa tehtyjen 
tuntien perusteella

Osuuskunta Lappeenrannan Oskarit on monialainen työosuuskunta, joka tarjoaa muun muassa suunnittelu- ja piirtopalveluja, rakennus- ja maalauspalveluja, siivous- ja hoivapalveluja, erilaisia koulutuksia sekä nuohousta.

”Teemme työntekijöiden kanssa tarvittaessa työhön kutsuttavan sopimukset”, pitkään osuuskunnan puheenjohtajana toiminut Seppo Kemppinen linjaa.

Vakiporukka työskentelee säännöllisesti ja pysyvästi osuuskunnassa, vaikka töitä ei välttämättä riitä ihan tasaisesti ympäri vuoden. Lisäksi on satunnaisemman työn tekijöitä. Vuonna 2017 Oskareiden palkkalistoilla oli hieman alle 50 henkeä.

Palkanmaksu hoidetaan Oskareissa itse. Myös kirjanpito tehdään omin voimin. Tunnit voi ilmoittaa osuuskunnan toimistoon soittamalla, sähköpostitse tai erillisen tuntilistan kautta.

”Palkanmaksupäivä on meillä joustavasti useamman kerran kuukaudessa. Ehkä liiankin hyvin passataan työntekijöitä siinä mielessä”, Kemppinen myhäilee.

Oskareilla ei ole jyrkkää linjausta työntekijöiden jäsenyyteen. Toive kuitenkin on, että osuuskunnan työntekijät liittyisivät myös sen jäseniksi.

Jos voittoa jää vuoden lopussa viivan alle, se on yleensä jaettu Oskareissa työntekijöille suhteessa tehtyyn työmäärään. Työntekijät ovat saaneet ylimääräisen palkkion, vaikka he eivät olisi osuuskunnan jäseniä.

Osuuskunnan provisio 
pienenee asteittain

Anonyymina tässä jutussa pysyttelevä monialainen osuuskunta tuottaa palveluja siivoamisesta konsultointiin ja erilaisiin hyvinvointipalveluihin.

”Olemme rajanneet toimialoista pois sellaiset, joihin liittyy pitkäaikaisia tai muuten liian suuria vastuita, kuten kattojen remontointi, rekan ajaminen tai lääkäripalvelut”, osuuskunnan toimistoa pyörittävä henkilö kertoo.

Osuuskunnassa linja on selvä: vain osuuskunnan jäseniä työllistetään. Työsuhteet ovat pääasiassa osa-aikaisia, ja työntekijät tarvittaessa töihin kutsuttavia. Työsopimukset tehdään suullisesti, ellei työntekijä tarvitse kopiota työsopimuksesta esimerkiksi sovitellun päivärahan hakemiseen.

Monialaisissa työosuuskunnissa tyypillisesti pidätetään jokaisesta lähtevästä laskusta yleensä 10-15 prosenttia osuuskunnan hallinnon kuluihin ja muihin yhteisiin kuluihin. Osuuskunnassa provisio on alussa 15 prosenttia, mutta pienenee asteittain. Näin palkitaan enemmän tunteja tekeviä jäseniä.

Osuuskunnan kokous päättää keväällä tilinpäätöksen jälkeen viivan alle mahdollisesti jäävän voiton jakamisesta. Toistaiseksi osuuskunnan jäsenet ovat halunneet jättää voitot yritykseen puskuriksi eli niitä ei ole lähdetty jakamaan.

”Meillä on osuuskunnassa paljon jäseniä. Jos kaikki saisivat esimerkiksi 5 euroa, se ei paljon lämmittäisi. Rahat on jätetty säästöön pahan päivän varalle.”

 

Jaa artikkeli