Osuustoiminta kiinnostaa uudelleen ja se näkyy opetuksessa, tutkimuksessa ja politiikassa. Mutta maailma muuttuu kovaa vauhtia ja on pidettävä huoli siitä, että osuuskunnat pysyvät mukana, pohtii tutkimusjohtaja ja oikeustieteen dosentti Hagen Henrÿ.

Lakimiehestä tutkijaksi

Syntyperältään saksalainen Hagen Henrÿ opiskeli oikeustieteitä Saksassa, Sveitsissä, Ranskassa ja Suomessa. Ensimmäisen kerran suomalaisen vaimonsa kanssa Henrÿ tuli Suomeen 1986-1989.

”Appeni Kalevi Härmä oli osuustoimintamies; hänen kauttaan tutustuin varatuomari Raimo Vuoreen”, kertoo Henrÿ.

Henrÿt palasivat takaisin Saksaan, mutta asettuivat lopulta Suomeen 1991.

”Vuotta myöhemmin luovuin työpaikastani Saksan ministeriössä. Idea työskennellä osuustoiminnan parissa heräsi eräässä osuustoimintaseminaarissa, jonka professori Tapani Köppä järjesti. Halusin tehdä jotain erilaista ja valitsin osuuskuntaoikeuden.”

Tärkeää yhdistää teoria ja käytäntö

Osuuskuntaoikeus on taantunut.

”Kun vertaa kirjoitettuja artikkeleita osuuskunta- ja osakeyhtiöoikeuden välillä, suhde on yhden suhde sataan. Ei ole yksinkertaisesti tarpeeksi lakimiehiä, jotka tuntisivat osuuskuntaoikeutta”, Henrÿ selventää.

”Tärkeää mielestäni on, ettei eroteta teoriaa käytännöstä. Tässä ehkä oma taustani vaikuttaa, koska olen vasta lyhyen aikaa ollut akateemikko ja suurimman osan työurasta olen ollut tekemisissä käytännön kanssa. Aloitin lakimiehenä 1977 ja vasta 7 vuotta sitten siirryin yliopistolle.”

Osuuskuntaoikeuden periaatteet kaikille samat

”Kansalliset osuuskuntalait ovat tärkeitä ja niissä on eroja, mutta on oleellista puhua osuuskuntaoikeudesta myös kansainvälisellä tasolla, koska idea, periaatteet ja haasteet ovat kaikkialla samat”, Henrÿ uskoo ja viittaa kolmeen tärkeään, kansainväliseen tekstiin, eli vuoden 1995 ICA:n julkilausumaan osuustoiminnan identiteetistä, YK:n osuustoiminnan edistämisen suuntaviivoihin vuodelta 2001 sekä ILO:n suositukseen nro 193 osuustoiminnan edistämisestä vuodelta 2002

 

Mitä voimme tehdä asian eteen?

Merkittävä osuuskuntaoikeutta maailmanlaajuisesti edistävä toimija on vuonna 2013 perustettu ICA:n lakikomitea, jota Henrÿ vetää.

”Jo aiemmin vuodesta 2001 lähtien meillä oli samantapainen ryhmä, mutta sen toiminta hiipui, koska ei ollut tarpeeksi lakimiehiä, eikä tarpeeksi kiinnostusta. Kiinnostus heräsi jälleen, kun ICA julkaisi Ohjelman osuustoiminnasta tällä vuosikymmenelle. Se korostaa osuuskuntaoikeuden merkitystä”, Hagen Henrÿ valottaa.

Hän oli vuonna 2011 perustamassa viiden muun lakimiehen kanssa Study Group on European Cooperative Law -ryhmää. Ryhmän työn pohjalta syntyi vuonna 2017 ”The Principles of European Cooperative Law” –julkaisu.

”Muilla ICA:n alueilla olisi hyvä olla vastaavat ryhmät, joiden tavoitteena olisi katsoa ICA:n osuustoiminnan arvoja ja periaatteita ja miettiä miten ne saadaan osaksi osuuskuntaoikeutta.”

Co-op Network Studies

”Uskon, että opiskelijoiden tietämys osuustoiminnasta on yleisesti parantunut. Kun tulin mukaan vastuuopettajaksi vuonna 2011 muistan, miten yllättynyt olin. En vain siitä, miten negatiivisesti osuuskunnista puhuttiin, vaan myös siitä, miten vähän osuuskunnista tiedettiin. Nykyään suhtaudutaan selvästi positiivisemmin, mutta on myös terveitä kriittisiä näkökulmia.”

Osuustoimintaopetuksen tulevaisuus

Suomalaiset osuuskunnat ja Pellervo ovat tukeneet Co-op Network Studies -kokonaisuutta (CNS) ideologisesti ja taloudellisesti, mutta jälkimäinen tuki päättyy vuonna 2019.

”Jatkosta on eri vaihtoehtoja. Mahdollisesti verkostossa mukana olevat yliopistot rahoittavat toiminnan kokonaan itse. CNS:ää voisi käyttää mallina myös muilla oppialoilla ja sisällyttää osuuskuntaopetus muihin oppiaineisiin,” Henrÿ pohtii. ”Kursseja pitäisi olla myös ammattikorkeakouluille.”

 

Miksi opetus on niin tärkeää?

”Osuustoiminta oppiaineena on vain yksi näkökulma. Toinen on tuoda osuuskunnat osaksi koulutusorganisaatiota tai opetus voisi itsessään olla enemmän osuustoiminnallista. Ei pidä unohtaa, että koulutus sisältyy jo itsestään osuustoimintaperiaatteisiin. Jäsenet voivat vaikuttaa ja ohjata omaa osuuskuntaansa paljon paremmin, kun he tuntevat osuuskuntaperiaatteet ja arvot.”

 

Demokratia ja osallistuminen

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tulee olemaan yksi tulevaisuuden avainkysymyksiä. Kaikilla yrityksillä on nyt paineita ottaa sosiaalisia näkökulmia entistä enemmän huomioon.

”Jos osuuskunnat vastaavat sellaisiin sosiaalisiin tarpeisiin, joihin valtio ja muut toimijat eivät kykene, ne menestyvät,” Henrÿ uskoo. ”Demokraattinen hallintotapa ja demokraattinen osallistuminen päätöksiin siitä, mitä ja miten tuotetaan ja jaetaan vaurautta on osuuskuntien kilpailuvaltti.”

 

Politiikka ja talouselämä muutoksessa

Digitalisaation myötä aika- ja paikkarajoitteet vähenevät: ”Arvoketjuista tulee entistä moniulotteisempia. Ne tuottavat arvoa tiedosta. Mutta niihin osallistumisesta ja vastuukysymyksistä sekä osuuskunnan autonomiasta tulee entistä haastavampia toteuttaa.

Lakien tulee kyetä säätelemään tätä kaikkea.”

 

Hagen Henrÿ

IKÄ: 65

KESKEINEN TYÖTEHTÄVÄ: tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Ruralia-Instituutti vuodesta 2011

URA:

1971 -1977 lakiopinnot Saksassa ja Sveitsissä
1977 -1978 jatko-opinnot Sveitsissä
1978 -1981 varatuomariksi Saksassa
1981 -1982 jatko-opinnot Ranskassa
1983 -1991 Saksan liittotasavallan talousministeriössä
1993 oikeustieteen lisensiaatin tutkinto Helsingin yliopistolla
1993 -2006 osuuskuntaoikeuden ja politiikan freelance konsultti noin 50 maassa
2004 oikeustieteen tohtorin ja dosentin tutkinto Helsingin yliopistolla
2007 -2011 International Labour Organisation

PERHE: Naimisissa, 4 lasta ja 5 lastenlasta

HARRASTUKSET: lukeminen, kielet ja lenkkeily

Jaa artikkeli