Juuri ohjaimiin tarttunut Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä luetteli Pellervon Päivän seminaarissa ison joukon numeroita, joiden kansantaloudellinen merkitys on valtava.

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä pohti Pellervon Päivän 2018 seminaarin esityksessään liiketoiminnan uudistamista ja vastuullisuutta.

Huhtikuussa aloittanut tuore pääjohtaja korosti täpötäydelle salille, että Metsä Groupin bisnes perustuu isosta mittakaavastaan huolimatta kestävälle kehitykselle.

”Tuotamme 16 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta Äänekosken biotuotetehtaan käydessä täysillä. Sivuvirrat hyödynnetään sataprosenttisesti”, totesi Hämälä.

Hänen mukaansa yli 90 prosenttia sivuvirroista hyödynnetään raaka-aineina tai energiantuotannossa.

Hämälä muistutti lisäksi, että Metsä Groupin ylpeys, Äänekosken biotuotetehdas hankkii puunsa kestävästi.

”Suomen metsävarat kasvavat edelleen lisääntyvästä puunkäytöstä huolimatta. Tiedämme aina, mistä käyttämämme puu tulee. Kaadetun metsän tilalle perustetaan aina uusi. Siksi puhumme uudistushakkuista.”

Hyvä metsänhoito auttaa myös pitämään metsät terveinä ja hyväkasvuisina. Tuotannossaan Metsä Group käyttää kotimaisia puulajeja ja taimia.

”Huolehdimme luontoarvoista ja kehitämme aktiivisesti talousmetsien luonnonhoitoa”, lupasi Hämälä.

http://otlehti.pellervo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2018/04/hamala2.jpg

Biotuotetehdas tehostaa vientiä

Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala. Kartongin ja pehmopaperin kysyntä kasvaa kaikilla markkinoilla. Päämarkkinat sellulle ovat Eurooppa ja Aasia. Sellun kysyntä kasvaa erityisesti Kiinassa.

Metsä Groupin vientimoottoria tehostaa erityisesti Äänekosken biotuotetehdas, joka on metsäteollisuuden suurin investointi Euroopassa.

Investoinnin arvo on 1,2 miljardia euroa. Sellun vuosituotanto puolestaan on 1,3 miljoonaa tonnia. Tehdas valmistaa lisäksi uusia biotuotteita, kuten biopolttoaineita, tekstiilikuituja ja biokomposiitteja.

”Äänekosken teollisuusalueesta kehitetään ainutlaatuinen biotalouden ekosysteemi. Käynnistysvaihe on myös sujunut ennakoitua paremmin”, Hämälä kertoi.

”Yhteistyö teollisissa ekosysteemeissä ja toimialojen rajat ylittävä verkostoituminen lisäävät kilpailu- ja innovointikykyä.”

”Vanhojen liiketoimintamallien rinnalle nousee uusia, joita on luonteva kehittää olemassa olevan suuren mittakaavan teollisuuden yhteydessä”, totesi Hämälä.

Metsäpomolla oli aikaa jutustella myös juhlaväen kanssa. Kuvassa alk. vas. Ilkka Hämälä, Pellervon hallituksen puheenjohtaja Petri Pitkänen, valtuuskunnan puheenjohtaja Seppo Rytivaara sekä Metsä Groupin hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta.

Tulevaisuuden ala

Metsäteollisuus on tulevaisuuden eikä auringonlaskun ala, kuului Metsä Groupin uuden pomon viesti.

”Uusiutuvat materiaalit, kuten puuraaka-aine, ovat tulevaisuuden menestyjiä. Puurakentamisella on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.”

Valtavirtana on Hämälän mukaan jatkossakin nykytuotteet, tosin yhä pidemmälle kehitettyinä. Uudet tuotteet täydentävät nykyisiä tuotevalikoimia. Niitä ovat esimerkiksi uusiutuva energia ja biokemikaalit.

Puukuidun yhdistäminen muihin materiaaleihin on sekin tulevaisuuden bisnes.

Äänekosken biotuotetehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Lisäys on pääasiassa havukuitupuuta.

 

Omistajajäsenet pääroolissa

”Tavoitteenamme on ostaa biotuotetehtaan lisäpuut ennen kaikkea Metsä Groupin omistajajäseniltä

Biotuotetehtaan ansiosta metsänomistajille vuosittain maksettavat puunmyyntitulot kasvavat arviolta 70 miljoonaa euroa.”

Tehtaan käyttämä puu hankitaan Suomesta. Pääosa tulee 100–150 kilometrin säteeltä tehtaasta, mutta vaikutus heijastuu koko maahan.

Metsä Groupilla on omistajina kaikkiaan 104 000 metsänomistajaa, jolta konserni hankkii puun.

He saavat 500 miljoonaa euroa puunmyyntituloja ja jäsenetuja yli 65 miljoonaa euroa vuodessa.

Ilkka Hämälä kertasi perään tärkeitä avainlukuja. Noin 700 000 suomalaista omistaa metsää

Yksityismetsäomaisuuden arvo on puolestaan noin 40 miljardia euroa. Yksityismetsät tuottavat metsänomistajille yhteensä keskimäärin 1,5 miljardia euroa vuodessa.

”Paremmalla metsien hoidolla Suomen metsien kasvua voidaan nopeuttaa edelleen merkittävästi”, hän teroitti.

”Metsänomistajat kaupunkilaistuvat, koulutustaso nousee ja omatoimisuus vähenee. Sähköisten palvelujen avulla kynnys hoitaa omaa metsäomaisuutta laskee.”

Hämälän mukaan sähköisen puukaupan osuus on jo yli 30 prosenttia.

Koko Suomi hyötyy

Pääjohtaja muistutti yleisöä myös metsäjätin kansantaloudellisesta merkityksestä.

”Työllistämme Suomessa noin 4 800 henkilöä. Suomen tehtaiden viennin arvo on lähes 3 miljardia euroa eli likimain viisi prosenttia Suomen viennistä.”

”Metsä Group kasvaa kannattavasti. Olemme investoineet parin viime vuoden aikana noin kaksi miljardia euroa. Noin 85 prosenttia investoinneista on tehty Suomeen. Kokonaisuuden kotimaisuusaste on yli kolme neljäsosaa.”

Investoinneilla haetaan hänen mukaansa lisää tehokkuutta, tuottavuutta ja kasvua. Toteutetut ja käynnissä olevat toimet mahdollistavat tulevien vuosien aikana Metsä Groupin liikevaihdon noin 20 prosentin kannattavan kasvattamisen.

Jaa artikkeli