PTT:n viestinnästä vastaava Kimmo Mäkilä antaa tutkijoille tukea sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Itseään hän luonnehtii viestinnän moniottelijaksi.
Pellervon taloustutkimuksen asiantuntijoiden tuottama informaatio on tarkasti punnittua faktaa. Järeä asiatieto on kyettävä myös havainnollistamaan ja esittämään tarpeeksi kansantajuisesti.
”Rautalankaa vääntämään” PTT:hen nimitettiin syksyllä 2016 pitkän linjan uutismies, filosofian tohtori Kimmo Mäkilä.
Hänen toimenkuvaansa kuuluu PTT:n ulkoinen viestintä, viestinnän kehittäminen, viestintäteknologia ja sisäinen viestintä yhdessä muun hallinnon ja HR-väen kanssa.
”Käytännössä teen melkein kaikkea mitä kuvitella saattaa, lattiasta kattoon. Jonain päivänä se on viestintästrategian laatimista, toisena kiukuttelevan tietokoneen korjaamista”, kertoo Mäkilä.
Mäkilä opiskeli journalismia, historiaa ja puheviestintää Jyväskylän yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 2007. Media-alan töitä hän on tehnyt 90-luvun lopulta lähtien, ensin kesätoimittajana, tuurarina ja lopulta täysipäiväisesti.
”Tiedotteet ja muut tekstit syntyvät vaivattomasti ja tieteen tekemisestäkin ymmärrän jotain, vaikka taloustiede onkin tuntematon sektori. Työuralta ja opiskeluajalta on kertynyt laaja verkosto, josta on paljon hyötyä ja apua.”
Viestintästrategia valmistumassa
PTT:ssä on parhaillaan valmisteilla viestintästrategia hallinnon ja tutkijoiden yhteisenä työnä. Sen olisi määrä valmistua alkukesään mennessä.
”Keskeisenä tavoitteena on nostaa PTT:n ja sen tutkijoiden tekemän työn näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Kun kerran tehdään laadukasta tutkimustyötä, niin selvitämme, mitä pitäisi tehdä, että se saadaan mahdollisimman laajasti tietoon ja käyttöön. Samalla viestintästrategia tietenkin tukee koko PTT:n strategiaa”, korostaa Mäkilä.
”Kaikki lähtee tutkimustyöstä. Olen karkeistanut asian joskus itselleni siten, että PTT:llä voisi kyllä olla tutkimustoimintaa ilman viestintää, mutta ei viestintää ilman tutkimustoimintaa.”
Kimmo Mäkilä sanoo olevansa ennen muuta tukihenkilö.
”Nykyään viestinnän merkitys on lisääntynyt, eli tutkimukset pitäisi saada myös näkymään ja oma viesti kuuluviin. Vaikka käytössä on perinteisen median lisäksi omia kanavia, kuinka ihmiset löytäisivät ne?” Mäkilä kysyy.
Viestintä on korostunut myös rahoitushauissa. Viestinnän suunnittelu alkaa Mäkilän mukaan jo silloin, kun johonkin tutkimushankkeeseen ryhdytään laatimaan rahoitushakemusta. Rahoittajat puolestaan vaativat aina vain vaikuttavampaa ja kekseliäämpää viestintää.
”Ulkoisen viestinnän tärkein tehtävä on saada tieto tekemästämme työstä ja sen tuloksista yleiseen tietoon ja käyttöön yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä päätöksenteossa. Ja samalla tietenkin tutkijamme kommentoimaan omia erikoisaiheitaan julkisuuteen.”
”Sisäinen viestintä on osaksi tiedonkulkua eli mitä on talossa tekeillä, mutta ennen kaikkea työhyvinvointia. Sen pitäisi pystyä luomaan yhteishenkeä, työssä viihtymistä ja halua kehittyä”, arvioi Mäkilä.
Henkilöt kiinnostavat somessa
Sosiaalisen median rooli on hänen mukaansa PTT:ssä voimistunut, vaikka täysimittaisesti käytössä onkin vain twitter.
”Siellä tietenkin yritän saada organisaation tilille näkyvyyttä ja seuraajia, jotka levittäisivät tietoa tekemisistämme yhä laajemmalle. Vähintään yhtä tärkeää on jakaa eteenpäin tutkijoidemme some-kommentointia ja asiantuntijuutta.”
”On ehkä vähän mantra toistella, että somessa henkilöt kiinnostavat enemmän kuin organisaatiot, mutta siihen uskoo, kun sen päivittäin näkee. Lisäksi henkilöiden kanssa on luontevampaa osallistua keskusteluihin kuin kasvottoman organisaation”, Mäkilä sanoo.
Hänen mukaansa PTT:ssä some-ohjeistus on pyritty pitämään tiiviinä. Sen tärkein sanoma voidaan kiteyttää niin, että kaikkia rohkaistaan käyttämään sosiaalista mediaa ja tuomaan siten omaa osaamista esiin, verkostoitumaan ja oppimaan.
”Terveen järjen käytöllä pääsee pitkälle. Olennaista on kannustaminen ja sparraaminen. Toki on selvää sekin, ettei aina se oman äänen ja itselle sopivien tapojen löytäminen ole helppoa.”
”Olen itse ollut twitterissä kohta viitisen vuotta, enkä vieläkään osaa sanoa, olenko löytänyt itselleni sopivimmat tavat toimia ja jakaa sisältöjä siellä. Suosituin twiittini kautta aikojen on kuva tekemästäni laskiaispullan ja runebergintortun yhdistelmästä, joten ota tästä sitten tolkkua”, naurahtaa Mäkilä.
Nopea reagointi hyvästä
Hän myöntää, että mitä enemmän näkyvyyttä somessa saa, sitä varmemmin joskus törmää hankaliin tilanteisiin.
”Olisi naiivia ajatella, että somea voisi käyttää vain omaan markkinointiin ja että kaikki julkisuus siellä olisi ainoastaan positiivista. Jos tulee vaikeita kysymyksiä eteen, kannattaa osoittaa omille näkemyksilleen lähde. Se on jo varsin hyvä lähtökohta jatkokeskustelulle.”
Kimmo Mäkilän mukaan kovin isoja kriisejä ei PTT:lle ole somessa vielä tullut vastaan. Yhden tapauksen hän kuitenkin muistaa hyvänä esimerkkinä.
”Eräänä lauantaiaamuna meille esitti parikin toimittajaa twitterissä varsin kriittisiä kysymyksiä tietojemme alkuperästä. Ne koskivat erästä lehtijuttua, jossa oli viitattu PTT:n tutkimustuloksiin, jotka koskivat muistaakseni alueellista talouskehitystä.”
”Toimittajien kysymykset huomannut tutkimusjohtajamme laittoi viestiä ekonomistillemme, jonka lukujen hän arveli olevan kyseessä. Tämä vastasi twitterissä kesken kauppareissunsa ja kertoi, mitkä taustalla olevat tilastotiedot ovat, ja se siitä. Itse olin kaiken tämän aikana iloisesti vielä nukkumassa, ja herätessäni tilanne oli jo ohi”, kertoo Mäkilä.
Hän sanoo oppineensa tapauksesta, että kun viestinnän taustalla on tutkittua tietoa, tilanne on lähtökohtaisesti jo hyvin hanskassa.
Kaikki kanavat yhteispelissä
Tutkimus- ja ennustejulkistuksissa PTT:llä on selkeä linja.
”Lähtökohta on, että tiedotamme kaikesta tekemästämme työstä ja joka julkistukselle tehdään oma suunnitelmansa. Mukana ovat kaikki kanavat yhteispelissä: tulevista julkistuksista kerrotaan jo ennakolta kotisivuillamme ja twitterissä. Lisäksi jos tulossa on lehdistötilaisuus, kutsuja medialle ja sidosryhmille laitetaan hyvissä ajoin ennakkoon.”
Kimmo Mäkilä valmistelee tiedotteet yhteistyössä tutkijoiden kanssa ja viestintään pyritään aina löytämään koukkuja, joilla se liitetään laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin.
”Esimerkiksi kevään kansantalousennusteessa yksi tällainen oli Trumpin uhkaama kauppasota. Tämä helpottaa tutkimusten vastaanottajaa, kun hänelle kerrotaan, mihin kaikkeen uusi tieto liittyy”, painottaa Mäkilä.
Hän kuitenkin muistuttaa, että turhaa tiedotetulvaa tai tyhjästä nyhjäämistä ei jaksa kukaan. Mutta aina voi kertoa, kun jotain uutta konkreettista on tehty.
”Median kanssa toimiessa on myös hyvä muistaa, että toimittajalla on yleensä kamala kiire. Jos tarvitaan asiantuntijaa kommentoimaan, hänet tarvitaan mielellään heti.”
