Osuuspankit osoittivat kestävyytensä finanssikriisissä ja Eurooppaa koetelleessa velkakriisissä. Ne ovat liikepankkeja valmiimpia vastaamaan myös EU:n kiristyvään sääntelyyn.

Länsi-Euroopan osuuskuntamuotoiset pankit ja säästöpankit toimivat iskunvaimentimena vuosien 2008–2009 finanssikriisissä ja sitä seuranneessa Euroopan velkakriisissä. Tämä ilmenee Jari-Mikko Meriläisen joulukuussa 2017 julkaistusta väitöstutkimuksesta.

Vaasan yliopistossa taloustieteen alalta väitellyt Meriläinen muistuttaa, että luottokannan kasvu oli osuuspankeilla selvästi vähemmän suhdanteista riippuvaista kuin liikepankeilla.

”Finanssikriisi ja sitä seurannut Euroopan velkakriisi eivät aiheuttaneet niiden luottokannan kasvuun yhtä rajua negatiivista shokkia kuin liikepankeissa. Ne tasasivat luottosykliä maissa, joissa osuuspankit toimivat”, valottaa Meriläinen.

Hän näkee selvän yhteyden myös pankin omistusrakenteen ja vakauden välillä.

Tutkimuksen mukaan osuuskuntamuotoiset pankit eivät ole yksisilmäisesti voittoa ja osakkeenomistajien etua maksimoivia pankkeja, vaan niiden toiminnan tavoitteet ovat monimuotoisempia ja eri sidosryhmien etuja huomioonottavampia.

”Osuuspankeissa jäsenet ovat pankin omistajia. He turvaavat pohjimmiltaan omia etujaan huolehtimalla pankin vakaudesta. Osuuskuntamuotoiset pankit ja säästöpankit kaihtavat riskiä enemmän kuin liikepankit, koska ne eivät voi kerätä osakeanneilla uutta pääomaa ulkopuolisilta rahoittajilta. Sekin tekee niistä vakaampia.”

Parhaillaan EU:n pankeissa ollaan ajamassa sisään uutta Basel III -pankkisääntelyjärjestelmää. Mikä vaikutus sillä on osuuspankkitoimintaan?

”Uusi sääntely tekee pankkisektorista vakaamman ja parantaa sen iskunkestävyyttä. Osuuskuntamuotoiset pankit ovat valmiimpia vastaamaan osin muuttuvaan ja osin kiristyvään sääntelyyn, koska monet sääntelyn tavoitteista on jo toteutettu niissä valmiiksi. Uudessa sääntelyssä on myös jonkin verran otettu huomioon osuuskuntamuotoisten pankkien erityispiirteitä.”

Ennenaikaista juhlia taantuman päättymistä

Jotkut ovat julistaneet taantuman ajan jo päättyneeksi. Myös monet talouden mittarit osoittavat pitkästä aikaa ylöspäin. Jari-Mikko Meriläinen varoittaa kuitenkin tekemästä liian hätäisiä johtopäätöksiä tulevasta kehityksestä.

”Talous kasvaa, koska vertailuperiodi on heikko. Vielä ei kannata huutaa eläköötä, vaan kasvun esteitä ja rakenteellisia puutteita on syytä korjata aktiivisesti. Euroopassa pankeilla on paljon järjestämättömiä luottoja, ja paljon riippuu siitä, mihin suuntaan talous kehittyy.”

Meriläisen mukaan Suomessa pankit ovat vakaita ja maksuvalmiita, mutta pankkien riskit muodostuvat siitä, että kotitaloudet ovat yhä enemmän velkaantuneita.

”Se on huolestuttavaa, koska velanotto pitäisi aina suhteuttaa omaan maksukykyyn.”

Tämänhetkisessä tilanteessa osuuspankeilla on sekä vahvuuksia että ilmeisiä riskitekijöitä.

”Osuuskuntamuotoisten pankkien vahvuutena säilyvät niiden hyvät verkostot, laaja asiakaskunta ja asiakassuhdevetoinen toimintaperiaate. Niillä ei ole varaa staattisuuteen. Murroksessa johtajien rooli korostuu, ja osuuspankkien tulevaisuus riippuu siitä, kuinka hyvin niiden johto onnistuu digimurroksen läpiviennissä”, painottaa Meriläinen.

Digitalisaatio ravistelee rakenteita

Digitalisaatio vaikuttaa Meriläisen mukaan finanssisektorilla jo nyt laajalti. Se muuttaa myös totuttua kilpailutilannetta, kun uusia toimijoita tulee markkinoille.

”Suomessa OP Ryhmän IT-kulut ovat jo suuremmat kuin sen henkilöstökulut. Digitalisaatio antaa mahdollisuuksia, mutta siinä on oltava mukana myös sen vuoksi, koska kilpailijat kyllä ovat. Tulevaisuus näyttää, millaisia digiratkaisuja pankkialalle syntyy.”

”Pankkitoiminnan ytimessä säilyvät silti luotonvälitys, luottoriskin arviointi ja velallisen seuranta. Niiden muotoon digitalisaatio varmasti vaikuttaa, mutta niitä pankit tekevät myös tulevaisuudessa”, arvelee Meriläinen.

Digitalisaation myötä myös robotiikka on tulossa vauhdilla pankkitoimintaan. Väkeä vähennetään ja konttoreita lakkautetaan. Meriläinen uskoo rakennemuutoksen vain kiihtyvän jatkossa.

”Konttorit katosivat ensin haja-asutusalueilta ja nyt ne lähtevät myös kaupungeista. Kohta käteinen rahakin jää numismaatikoiden kuriositeetiksi. Digitalisaatio tuo palvelut jokaisen kotiin asti, mutta teknologiaa taitamattomille on kehitettävä turvallisia ratkaisuja käyttää niitä. Joka tapauksessa vallitseva kehitys on helpotus, koska kustannukset ja sen seurauksena myös hinnat laskevat.”

Kannattaa uudistua unohtamatta arvoja

Toimialadisruptio on sekin päivän sana. Esimerkiksi OP Ryhmä on lanseerannut sähköautoja ja mennyt mukaan terveyspalveluihin. Meriläinen pitää kehityssuuntaa loogisena.

”OP on ennakoinut pankkitoiminnan supistuvan ja se etsii uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Se on kertonut rakentavansa terveydestä neljännen liiketoimintaosa-alueensa. Vakuutuspuolelta OP:lle on hyvinkin voinut kertyä osaamista, jota he voivat hyödyntää terveysbisneksensä johtamisessa.”

Strategioita laatiessaan pankkiryhmien kannattaa silti pitää perusasiat mielessään.

”Osuuskuntamuotoisten pankkien on vaalittava arvojaan, pidettävä huolta asiakasverkostoistaan ja ylläpidettävä heihin ja muihin sidosryhmiin vahvaa luottamusta. Ne ovat edellytyksiä toiminnan jatkuvuudelle”, korostaa Meriläinen.

Haastattelun lopuksi tutkija paljastaa olevansa itsekin osuuspankin omistaja-asiakas ja hyvin tyytyväinen sellainen.

 

Väitöskirja

Essays on financial stability and bank ownership type. ActaWasaensia 391. Vaasan yliopisto,

2017. Saatavissa Internetistä: https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-785-9.pdf

Jaa artikkeli