Pellervon osuustoimintatutkimuksen mukaan yhdessä tekeminen ja osuustoiminta kiinnostavat erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria. Tähän porukkaan voidaan laskea myös helsinkiläinen luova suunnittelija ja osuuskuntiakin perustanut kaupunkiaktivisti Jaakko Blomberg.

Viherpesusta yhteisöllisyyspesuun

Yhteisöllisyys kiinnostaa myös yrityksiä, mutta kyllä voitontavoittelu on Airbnb:ssä ja Überissä ytimessä, vaikka ne haluavat muuta uskotella.

”Teknologia on uusi, mutta rakenne sama kuin perinteisillä yrityksillä. Aika harvalla on aidosti ideologista, yhteisöllistä taustaa. Ainoa kestävä ratkaisu on, että käyttäjät ovat omistajia eli esimerkiksi osuuskunnat pitää saada pyörittämään alustoja,” uskoo Jaakko Blomberg.

 

Luovaa yhteisöllisyyttä

Jaakko Blomberg. Kuva Jaakko Kilpiäinen.

Ihmisten osallistaminen ja kaupunkikulttuurin kehittäminen ovat Kajaanista kotoisin olevalle Blombergille elämäntehtävä.

”Kun kysytään, oliko tämä se, mitä aina halusin tehdä, on vastaus ei todellakaan, koska ei tällaista mahdollisuutta ollut ennen sosiaalista mediaa. Se toi ihan uudet työkalut, jotka mahdollistavat yhdessä tekemisen ihan eri tavalla.”

”Some muutti pelisäännöt. Meitä oli pieni porukka, joka tutustui osin somen kautta ja järjesti Siivouspäivän ensimmäisen kerran 2012. Sen jälkeen perustimme Yhteismaa ry:n alustaksi Siivouspäivän ja muiden projektien tekemiselle,” Blomberg kertoo.

 

Monta rautaa tulessa

Helsingin yliopistolla humanistisia aineita opiskellut ja Kulttuuritalolla työskennellyt Blomberg halusi tehdä jotain merkityksellisempää.

”En halunnut järjestää vain jotain tapahtumia. Opiskelin lopulta myös markkinointia ja johtamista, kun halusin oppia, miten saan osaamisestani enemmän irti.”

Blomberg edustaakin tulevaisuuden tapaa tehdä töitä.

”Toiminimen perustin 2012 ja koko ajan on ollut erilaisia projekteja vetämässä aina vähän eri tahojen kanssa. Yrittäjäksi olen aina itseni mieltänyt, vaikka teen paljon yhdistysten kautta.” Blomberg oli myös Helsingin yliopiston vastavalmistuneiden Osuuskunta Torstai Helsingin perustajia vuonna 2012.

 

Digitalisaatio mahdollistaa yhteiskäytön

”Meillä on hirveästi resursseja ympärillämme, joita voisi käyttää paremmin. Ilmasto on meillä haaste, joka rajoittaa kaupunkikulttuurin kehitystä ja Helsingissä on vähän ei-kaupallisia sisätiloja. Mutta kaupungilla taas on paljon tiloja, joiden joustava käyttö avaisi paljon mahdollisuuksia,” Blomberg innostuu.

”Ei tarvita fyysistä avainta ja ihmistä päivystämään, vaan elektronisen kulun kautta tilojen yhteiskäyttö onnistuisi tehokkaasti.”

 

Uusia ihmisiä, uusia ideoita

Tämän päivän megatrendejä ovat lähi- ja kaupunginosademokratia, joihin myös Blomberg uskoo.

”Helsinki on muuttunut todella paljon mielenkiintoisemmaksi. Tällä hetkellä meillä on jopa paradoksaalinen ongelma, että on liikaa innokkaita tekijöitä rahoituksen saatavuuteen verrattuna. Joukkorahoitus on siihen yksi ratkaisu,” Jänö – vegaaninen lippakioski osuuskuntaa joukkorahoituksella perustamassa ollut Blomberg kertoo.

Mutta joskus pätäkkää tarvitaan enemmän. Helsingin Vallilassa sijaitsevasta vanhasta konepaja-alueesta on tavoitteena luoda luovan alan uusi keskittymä, jota tekemään Konepaja-liike ja Blomberg saivat houkuteltua Bruce Oreckin:

”Se on hyvä esimerkki siitä miten yksityinen raha ja kansanliike voivat yhdessä saada hyvää aikaan. Vielä kauppoja rakennuksista ei ole tehty, mutta toivotaan, että ne saadaan pian solmittua.”

 

JAAKKO BLOMBERG

Luova suunnittelija, kaupunkiaktivisti

  • 34 vuotias
  • Naimisissa/uusperhe
  • Jänö – vegaaninen lippakioski osk, varapj 2016-
  • Helsinki Urban Art ry, pj 2017-
  • Yhteismaa ry pj, 2012-2017
  • Osuuskunta Torstai Helsinki, hallituksen jäsen 2012-2014
Jaa artikkeli