”Coompanion tukee työllään yrityksiä, joissa ihmiset toteuttavat ideoitaan yhdessä, demokraattisesti ja hyödyksi itselleen sekä maailmalle.” Ei mikään pieni missio.

Mikä tämä Coompanion sitten on? Arkisemmin sanottuna Coompanion on osuustoiminnan ja yhteiskunnallisen yrittämisen neuvonnan sateenvarjo-organisaatio. Neuvonnan toteutus on paikallista, jokaisesta Ruotsin läänistä löytyy paikallisesti omistettu ja ohjattu neuvontayksikkö. Tämä tarkoittaa 25 neuvontayksikköä, kattavasti koko maassa.

Valtakunnallista kasvua, paikallista kehitystä

Gordon Hahn on Coompanionin puheenjohtaja. Gordonilla on pitkä kokemus paikallisesta kehityksestä ja sosiaalitaloudesta kansainvälisesti. Kuva: Coompanion

Coompanion tarjoaa maksutonta neuvontaa ja tietoa yhteistä yritystä suunnitteleville ryhmille. Mielenkiintoinen piirre neuvontamallissa on se, että Coompanion-yksiköt eivät ole irrallisia neuvontasuoritteita toteuttavia asiantuntijatoimistoja, vaan tiiviisti kytkeytyneitä paikalliseen kehitykseen.

Kun esille nousee palveluihin, elinkeinoihin tai työllisyyteen liittyvä ongelma tai kehittämistarve, paikallinen neuvontayksikkö on heti mukana pohtimassa ratkaisuvaihtoehtoja. Ratkaisu voi löytyä osuustoiminnasta tai yhteiskunnallisesta yrittämisestä, ja näin usein käykin.

Paikallinen kehitys on siis Coompanionin yksi jalka, toinen on kasvu. Osuustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa yrittämisessä nähdään vahva kasvupotentiaali. Tämä onkin perusteltua, sillä yhteisötalouden yritysmallit laajentavat yrittäjyyden pohjaa uusille ihmisryhmille, markkinoille ja markkinapuutosalueille. Näin kasvunkin pohja laajenee. Tämän on hoksannut Tillväxtverket, valtakunnallinen kasvupalveluviranomainen.

 

Toimintaedellytykset varmistettu

Osuustoiminnan ja yhteiskunnallisen yrittämisen potentiaali ja merkitys siis tunnustetaan, ja erikoistuneen neuvonnan edellytykset varmistetaan. Coompanionin rahoitus koostuu valtakunnallisesta Tillväxtverketin tuesta, sekä suurläänien ja kuntien osuudesta alueillaan. Myös osuuskunnat, paikalliset yhteisöt ja yksityishenkilöt osallistuvat rahoitukseen olemalla neuvontayksiköiden jäseniä. Toimintamuoto on luonnollisesti osuuskunta eli Ruotsin lainsäädännön mukaisesti ekonomisk förening. Yksiköissä on yhteensä noin 1 100 jäsentä.

Vaikka toiminnan rahoituksesta neuvotellaan vuosittain, on silti pystytty pitkäjänteiseen toimintaan. Kun mukaan lasketaan järjestelmällisen osuustoimintaneuvonnan aloittanut LKU eli Lokala kooperativa utvecklingscentra, on toimintaa harjoitettu jo yli 30 vuotta. LKU oli osa Ruotsin valtiopäivien vuonna 1986 käynnistämää viisivuotista osuustoiminnan kehittämisjärjestelmähanketta.

Hankkeella haluttiin korjata tutkimuksissakin havaitut merkittävät puutteet osuustoiminnan osaamisessa niin osuustoimintayrityksissä kuin myös yritysneuvonnassa. Jatkumona tästä, tänään osuustoimintaosaamista löytyy ja saa noin sadalta Coompanion-verkoston neuvojalta.

 

Monipuolisia palveluja yritysten elinkaareen

Toiminnan runko on luonnollisesti julkisen tuen edellyttämä ilmainen perusneuvonta ja tiedon jakaminen. Toimiville yrityksille Coompanion-yksiköt tarjoavat maksullista palvelua, kohtuulliseen hintaan. Yksiköt osallistuvat myös niiden toimintaa tukeviin EU-hankkeisiin. Hankkeet ovat niin resurssien vahvistajia kuin toiminnan kehittäjiä.

Coompanionissa yhteisötalous nähdään laajemminkin kuin vain osuustoimintana. Sosiaalinen eli nykysuomalaisittain yhteiskunnallinen yrittäjyys on toinen neuvonnan työsarka. Senkin näkökulma on vahvasti yhteisöllinen ja paikallista kehitystä korostava. Yhteiskunnallisen yrityksen idean nähdään kumpuavan ongelmista. Tämä ongelma on usein työttömyys ja ratkaisuna työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys. Tässäkin osuuskunnan osallistava yritysmalli nähdään hyvänä vaihtoehtona.

 

Osuuskunta ei ole vain yksi yritysmuoto

Ruotsissa on tunnustettu, että osuuskunta ei ole vain yksi yritysmuoto muiden joukossa. Osuustoiminta nähdään ratkaisumallina erityisesti tilanteissa, joissa yhteiskunnallinen tai markkinoiden kehitys syö pohjaa kasvulta ja elinvoimalta. Tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin tähtäävä yhteiskunta tarvitsee monipuolisia toimintamalleja, tässä tapauksessa osuuskuntia ja yhteiskunnallisia yrityksiä. Yhteisötalouden erityispiirteet edellyttävät siihen erikoistunutta neuvontaa.

Siiloajattelusta ei kuitenkaan ole kyse, pikemminkin älykkäästä erikoistumisesta. Tämän varmistaa vahva kytkentä paikalliseen kehittämiseen, jota kansallinen kasvupalvelurahoitus tukee. Käytännössä Tillväxverketin tuki on noin kolmannes rahoitustarpeesta, ja kaksi kolmannesta koostuu alueellisesta rahoituksesta lääneiltä, kunnilta ja muilta yhteisöiltä sekä EU-hankerahoituksista.

 

Mallia Suomen kasvupalvelu-uudistukseen?

Ruotsissa osuustoiminnan ja yhteiskunnallisen yrittämisen edistäminen on selkeästi osoitettu Coompanion-verkostolle. Sille on annettu tehtävä ja resurssit edistää yhteisötaloutta kasvun ja paikallisen kehityksen tueksi. Osuustoimintaneuvonta on katsottu tarpeelliseksi, ja neuvonnan osaamistaso on varmistettu erikoistuneella neuvonnalla. Tuloksia on odotettu, ja saatu. Ratkaisu on ollut käytännöllinen, ei aatteellinen.

Vastaavan suuntainen malli voitaisiin toteuttaa Suomessakin. Kasvupalvelu-uudistuksen yhteydessä tulisi osuustoimintaneuvonnan tilanne arvioida huolellisesti ja rehellisesti. Esitys kasvupalvelulaiksi pitää sisällään eri mahdollisuuksia järjestää erikoistunutta neuvontaa. Ruotsin mallin mukaisesti yhteisötalous tulisi nähdä selkeästi valtakunnallisena kasvualueena, ja näin kannustaa maakuntia ja kuntia ottamaan osuustoiminta kiinteäksi osaksi elinvoimatyötään.

 

Coompanion

– Osuustoiminnan ja yhteiskunnallisten yritysten neuvonnan sateenvarjo-organisaatio

– Tukee alueellisten neuvontayksiköiden toimintaa

Coompanion-neuvontayksiköt

– Jokaisessa läänissä, yhteensä 25 kappaletta

– Yhteensä noin 100 työntekijää

Rahoitus

– Alueellinen rahoitus julkisyhteisöiltä ja muilta sekä EU-hankkeista 2/3

– Valtakunnallinen rahoitus kasvupalveluviranomaiselta (Tillväxverket) 1/3

 

Linkkejä:

www.coompanion.se

www.tillvaxtverket.se

JARMO HÄNNINEN Kirjoittaja on Coop Finlandin puheenjohtaja ja Idekoop-asiantuntijaosuuskunnan toimitusjohtaja.

Jaa artikkeli