Pariisin ilmastosopimuksen 2015 mukaan kehittyneiden teollisuusmaiden tulee vähentää hiilidioksipäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteet ovat kovia, mutta on silti todennäköistä, että ne eivät vielä tule riittämään.

Keskilämpötilan nousua ei Pariisin tavoitteilla Sitran mukaan onnistuta pitämään alle kahdessa asteessa. Pohjoisimmilla alueilla tuo kaksi astetta voivat tarkoittaa jopa yli neljän asteen lämpenemistä. Siitä tulee eri puolilla maailmaa monia sitä ikävämpiä seurauksia (OT 4/16) mitä kuumemmaksi kasvihuoneilmiö kehittyy.

Ihmiskunta tulee laajalla yhteistyöllä jarruttamaan ilmaston kuumentumista. Pariisin sopimuksen hyväksyi 197 maata. Vain Syyria ja Nicaragua jäivät ulkopuolelle. Mutta Yhdysvalloissa presidentin vaihtuminen populisti Donald Trumpiin toi ongelmia. Trump ilmoitti USA:n vetäytyvän sopimuksesta pois.

Myös päinvastaista liikettä on havaittu. EU ja Kiina ovat edelleen aktivoituneet ilmastokysymyksissä, samoin hyvin monet maailman suurimmista yrityksistä. Pariisin sopimuksen seurauksena myös uusiutuvien energialähteiden hinta on lähtenyt laskuun.

Kasvavat puut ja pellot pelastavat

Maapallon ilmaston lämpenemisen kurissa pitäminen vaatii entistä monipuolisempia ja vaikuttavampia toimia. Myös EU joutunee vielä asettamaan päästöille tiukempia rajoituksia.

”Keppilinjan” ohella myös erilaisia uusia kannustimia eli ”porkkanoita” kiivaasti tutkitaan. Ne voivat jatkossa tukea myös pitkissä talousvaikeuksissa painivaa maatalouttamme. Metsätalous on jo vahvistunut ja se kehittyy hyvin.

Suomessa uskotaan etenkin bio- ja kiertotalouteen. Hyvin kasvavat metsät ja pellot yhdessä merien kanssa ovat maailman suurimpia hiilidioksidin sitojia. Myös materiaalien järkevä kierrätys kehittyy koko ajan.

 

Metsä Group etenee tavoitteissa

Suurimmat suomalaiset osuustoimintayritykset ovat hyvissä asemissa tulevaisuutta ajatellen. Esimerkiksi Metsä Groupin vastuullisuustavoitteet täyttyivät 2017 jälleen hyvin. Tänä vuonna meneillään on tulosten tarkastelu ja uusien tavoitteiden määrittely. Kevät 2018 toi mukanaan myös vetäjän vaihdoksen, kun vastuullisuusjohtaja Riikka Joukio siirtyi Metsä Tissuen johtoryhmään.

Metsä Group kertoo vähentäneensä hiilidioksipäästöjään 38 prosenttia tuotettua tonnia kohti vuodesta 2009 alkaen. Käytetystä energiasta jo 72 prosenttia on uusiutuvista lähteistä. Tuotannon sivuvirtojen käyttö nousi 92 prosenttiin. Kilpailija Stora Ensolla luku nousi jo 98 prosenttiin.

Vanhojen sellutehtaiden ajoittaiset hajuhaitat aiheuttivat edelleen asukkaiden kritiikkiä tietyillä paikkakunnilla. Menneisyydessä rikinkatkuun suhtauduttiin vain toteamuksella ”raha haisee”, mutta uudet tiukemmat päästörajat ovat tulossa voimaan jo 2020.

Viime vuonna sekä Mäntässä että Husumissa Metsä Group onnistui uusilla teknisillä ratkaisuilla pääosin estämään soodakattiloiden pahanhajuiset ilmastopäästöt.

Suomessa ei metsäjäteille sattunut isoja ympäristövahinkoja. Hetkittäiset päästöarvojen ylitykset vesistöihin julkaistiin jälleen vuosiraporteissa. UPM raportoi 33 lupaehtojen poikkeamaa, saman verran kuin 2016. Niistä vakavin oli Kaipolan paperitehtaalla, jossa jätevesiputki rikkoutui. Se aiheutti jäteveden lyhytaikaisen vuodon Päijänteeseen.

Stora Ensolle tuli kymmenen vahinkoa, eniten Heinolassa. Metsä Groupille sattui vain kolme pientä vahinkoa. Merkittävin oli päästöarvojen ylitys Kemin tehtaalla.

Valiolla isoja ympäristöhankkeita

Valioryhmällä on meneillään useita kehityshankkeita. Tavoitteena on päästä kokonaan soijattomaan tuotantoon ensi helmikuuhun mennessä. Sillä on merkitystä myös ilmastolle tärkeiden sademetsien säilymisessä. Kotimaan pelloilta on mahdollista saada suurempi valkuaissato kuin Brasilian soijahehtaareilta. Geenimuunnellusta rehusta on jo päästy eroon.

Noin puolet maidon hiilijalanjäljestä on lehmien päästelemää metaania, joka on hiilidioksidiakin pahempi kasvihuonekaasu. Mahdollisuuksia ottaa metaania talteen jo navetoissa selvitellään.

Eläinten lannan hyötykäyttö olisi mahdollista Valion patentoimalla menetelmällä erottamalla lannasta lannoitteina arvokkaat fosfori ja typpi sekä erikseen polttoaineeksi sopiva metaani. Lopulta prosessista jäisi jäljelle puhdasta vettä. Jos hanke onnistuisi, niin Poopower -biolaitoksen olisi määrä nousta Nivalaan 2019.

Vuodesta 2005 alkaen Valio on säästänyt energian kulutuksessa 12 prosenttia. Se on prosentti vuodessa. Kun Riihimäelle valmistui Valion uusi välipalatehdas, niin sen lämmön talteenottojärjestelmä säästää jo 30 prosenttia energiaa vanhaan tehtaaseen verrattuna. Uusiutuvaa käytetystä energiasta oli 34 prosenttia.

 

Energiatehokkuus edelleen parantuu

Energiatehokkuudessa hyvä mittari on laskea energiankulutus tuotettua tonnia kohti. Atrian tuotannossa Suomi on aivan omaa luokkaansa: energiaa kului vain 0,5 megawattituntia per tonni. Seuraavina tulivat Skandinavia 1,4, Baltia 1,8 ja heikoimpana Venäjä 3,0 MWh.

Atrialle on valmistumassa iso aurinkosähköpuisto Nurmon tehtaan yhteyteen. Sen tuottama energia kattaa viitisen prosenttia tehtaan sähköntarpeesta. Vuonna 2017 uusiutuvia energialähteitä oli 41 prosenttia.

Myös HKScan tulee parantamaan energiatehokkuuttaan, investoi uusiutuvaan energiaan ja pienentää raaka-ainehävikin määrää. Uusiutuvaa kokonaisenergiasta oli 42 prosenttia ja sähköstä 67 prosenttia. Kolmessa vuodessa kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet 46 prosenttia.

 

S-ryhmä lisää yhä tuulivoimaa

Puolet S-ryhmän Suomessa käyttämästä sähköstä tuli Tuuliwatti Oy:ltä, jonka ryhmä omistaa yhdessä St1:n kanssa. Tuulimyllyjä toimii jo 131. Entistä selvästi suurempia ja tehokkaampia myllyjä on tulossa – jatkossa jopa ilman valtiontukea.

Yhteensä uusiutuvan sähkön osuus nousi osuuskaupoissa ja SOK:ssa lähes 60 prosenttiin. Tavoite on nostaa se 80 prosenttiin 2025 mennessä.

S-ryhmä laskee, että sen energiankäyttö oli 2017 jo 30 prosenttia tehokkaampaa kuin 2010. Se käynnisti myös kiertotalouden mahdollisuuksien selvittämisen liiketoiminta-alueillaan. Esimerkkejä siitä ovat jo HOK-Elannon syksyllä Sokoksissa käynnistämä tekstiilikeräys ja kuluttajille tehty kierrätysopas.

Kaupparyhmät lähtivät mukaan muovikassisitoumukseen, jolla pyritään vähentämään muovijätteiden syntymistä ja vesistöjen roskaantumista. Kun Sokoksen muovikasseista tehtiin maksullisia, niin niiden kulutus väheni peräti 60 prosenttia. Se on 4,5 miljoonaa kassia.

 

Puhtaan veden arvo kasvaa hiljaa

Myös kilpailija K-ryhmä on kunnostautunut tietyissä ympäristöasioissa. Kesko asetti Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tieteelliset ilmastotavoitteet päästöjen vähentämiseksi. S-ryhmä seuraa tänä vuonna perässä.

Kesko aloitti myös omien merkkiensä vesiriskiarvioinnin. Tavoitteena on tunnistaa toimitusketjuissa ne alueet, joilla veden niukkuus tai saastuminen ovat ongelmana. Kauppaketjun toiminta ei saisi pahentaa ongelmia. Asia voi myöhemmin joissakin tapauksissa auttaa suomalaista tuotantoa pärjäämään paremmin.

K-ryhmä käynnisti WWF:n kanssa monivuotisen projektin K-Kalapolut Suomen uhanalaisten vaelluskalojen turvaksi. Lisäksi sen valikoimiin tuli saaristolaiskalapihvi, joka tehdään Itämeren lahnasta. Sen kalastus vähentää Itämeren ympäristökuormitusta. S-ryhmässä vastaava innovaatio on ABC-ketjun villikalapihvi, joka valmistetaan sisävesien hoitokalastusten saaliista.

 

Aurinkovoimaloita pankkien katoille

OP Ryhmän energiaintensiteetti – oman toiminnan kokonaisenergia jaettuna työntekijöiden määrällä – nousi viime vuonna hieman. Se oli 11,6 (11,3) megawattituntia per henkilö.

OPn päivittämässä vastuullisuusohjelmassa ilmastotavoitteeksi asetettiin hiilipositiivisuuden saavuttaminen 2025 mennessä. Vuonna 2017 ryhmän suorat (scope 1) ja epäsuorat (scope 2) hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 20 964 tonnia. Käytetystä energiasta uusiutuvaa oli vielä vain 13 prosenttia.

Mahdollisuutta rakentaa aurinkovoimaloita myös osuuspankkien katoille selvitetään. Muutamien Pohjola Sairaaloiden sekä pääkonttorin katolla sellaiset jo toimivat.

OP Kulku -sähköautoja vuokrataan. OP toi markkinoille myös aikaveloituksella toimivat DriveNow -autot Helsinkiin sekä valtakunnallisesti OP Kausiautot. Yhteistyössä Fortumin kanssa OP rakentaa sähköautojen latauspisteitä.

OP tarjoaa sijoittajien käyttöön yritysten hiiliriskiä kuvaavan tunnusluvun rahastoihinsa. Se julkistaa myös rahastokohtaiset vastuullisuusanalyysit.

Lentomatkustaminen on kasvanut hälyttävän isoksi päästölähteeksi. Suomeen keskittyvänä yrityksenä OPn lentely on suhteellisestikin monin verroin pienempää kuin Nordealla ja Danskella. Väkeä ohjeistetaan suosimaan junia, busseja ja videoneuvotteluja.

 

Energiansäästölle tarkat tavoitteet

LähiTapiolan merkittävimpiä ympäristövaikutuksia on energiankulutus. Välillisiä vaikutuksia tulee sillekin etenkin sijoitustoiminnan kautta. Riskienhallinnan ja analyysien avulla se pyrkii estämään ja rajoittamaan myös ympäristövahinkoja.

LähiTapiola on iso vuokra-asuntojen tuottaja ja ylläpitäjä. Se on sitoutunut kiinteistöjen energiatehokkuussopimuksiin 2017-25. Tavoite on vähentää kulutusta 7,5 prosenttia vuoteen 2025.

Se sai LEED-ympäristösertifikaatin kuuteen kohteeseen. Serfiointi on tapa todentaa kiinteistöjen ympäristöystävällisyys. Uusissa rakennushankkeissa myös LähiTapiola varautuu aurinkoenergian hyödyntämiseen, mikäli se on teknis-taloudellisesti mahdollista.

 

Jaa artikkeli