Vuonna 2017 talouskehitys elpyi, inflaatio pysyi maltillisena ja korkotaso erittäin alhaisena. Suomen talouden kolmen prosentin reaalikasvu perustui viennin, investointien ja yksityisen kulutuksen vankkaan vetoon ja yleiseen luottamukseen talouden suotuisasta kehityksestä. Kustannuskilpailukyky koheni ja vaihtotase osoitti vihdoin ylijäämää.

Kulutusluottojen kysyntä vilkastui. Uusien asuntoluottojen kasvu oli verraten rauhallista ja niiden keskikorko laski alle prosenttiin. Talletusten kasvu kiihtyi lähinnä yritystalletusten johdosta. Sijoitusrahastojen arvo kasvoi liki yhdeksän prosenttia. Kansantalouden hyvä vire ja markkinoiden positiivinen kehitys tukivat finanssisektoria.

Suurimmat riskit euroalueella liittyvät rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden kasvuun, rahapolitiikan asteittaiseen kiristymiseen ja uhkaan kansainvälisestä kauppasodasta. Hallitsemattomaksi yltyvässä globaalissa tullinokittelussa häviävät kaikki osapuolet. Maailmanpoliittiset riskit saattavat johtaa toteutuessaan raakaöljyn kallistumiseen talouskasvulle haitallisine seurauksineen.

OP Ryhmästä digiajan monialainen palvelukokonaisuus

Runsas vuosi sitten OP Ryhmässä vahvistettiin strategia, jonka mukaan tavoitteena on muuttua asteittain digiajan monialaiseksi palvelukokonaisuudeksi, jolla on vahva finanssiosaaminen. OP Ryhmä aikoo kehittää tulevina vuosina terveys- ja hyvinvointipalveluista neljännen liiketoiminta-alueen.

Bill Gates on lausunut: ”Pankkitoiminta on tarpeellista, mutta pankit eivät ole.” Se tarkoittaa, että finanssialan ansaintalogiikka muuttuu, asiakaskäyttäytyminen muuttuu, toimintaympäristö digitalisoituu ja toimialamurros voi rapauttaa tuottokertymää. Se muuttaa palveluverkostoa. Finanssialalle ja etenkin maksuliikenteeseen tulee uusia toimijoita, eräänlaisia varjopankkeja, jotka harjoittavat rahoituksen välitystä. Ne ovat heikommin säänneltyjä kuin perinteiset pankit. Missä on regulaation tasapuolisuus? Pikavippimarkkinoiden vertaislainoja ei valvo kukaan.

Suomen rahamarkkinoilla kasvun rajat tulevat vastaan. Suuruuden etu ei enää riitä, vaan tuottoja on tavoiteltava kustannustehokkuudella, joka tulee tietojärjestelmien kautta. Organisaation ja palvelurakenteen tulee olla kunnossa. Lisäksi kaikkien liiketoiminta-alueiden on oltava kannattavia ja tuotettava positiivisia asiakaskokemuksia. Se on haastavaa, sen jo viime vuosi osoitti. OP:n tulosraportin mukaan liiketoiminnan kehittämisinvestoinnit yltävät vuosina 2016-2020 jopa 2 miljardiin euroon.

Asuntoesittelyt hoituvat virtuaalisesti OP Vallillassa. Teksti: Riku-Matti Akkanen

OP: miljarditulos jälleen, mutta kulut pomppasivat

Tulos ennen veroja oli 1077 miljoonaa euroa, mutta notkahti runsaan 5 prosentin verran edellisvuodesta. Kulut kasvoivat 13 prosenttia johtuen nykyliiketoiminnan kehittämiskulujen, uusien liiketoimintojen kulujen sekä poistojen ja arvonalentumisten kasvusta. Pankkitoiminnan, mukaan lukien varallisuudenhoito, korkokate kasvoi runsaat 4 prosenttia, mutta vakuutuskate supistui 14 prosenttia. Talletusmarkkinaosuus oli 37 prosenttia ja rahastomarkkinoista 21 prosenttia. Eli tuloslaskelman pääerät: tuotot +4 % ja kulut +13 %.

Ydinvakavaraisuus 20,1 % (CET1) oli erinomaisella tasolla. Oma pääoma vahvistui ja oli 11,1 miljardia euroa. Viimeisimmän finanssikriisin jälkeen pankkisääntelyä on kiristetty. Pankit joutuvat varaamaan enemmän omaa pääomaa myönnettyä luottoa kohti, parantamaan vakavaraisuutta ja siten edistämään rahoitusmarkkinoiden vakautta. Se luo paineita toisaalta oman pääoman tuottoa kohtaan ja toisaalta asiakkaan korkomarginaalia kohtaan. On löydettävä sopiva tasapaino pääomavaatimusten ja luotonannon välillä. Talouskasvun kannalta on onnellista se, että suomalaispankit ovat vakavaraisia.

OP:n liiketoiminnallisessa roolissa ryhmä tarjoaa asiakkaille kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita kannattavasti. Niitä tarjosi yhteensä 12 200 henkilöä. Monikanavaisuudella koetetaan kompensoida konttoriverkon supistumista. Yhteisöllisessä roolissa OP edistää yhteisön menestystä ja hyvinvointia. Omistaja-asiakkaita on kaikkiaan 1,8 miljoonaa. Osuustoiminta edustaa positiivista muutosvoimaa toimintaympäristössään.

Finanssimaailma elää kvartaaleittain. Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä OP Ryhmän tulos ennen veroja oli 239 miljoonaa euroa. Tulos supistui 16 prosenttia edellisvuoden vastaavasta kaudesta. Pankkitoiminta kasvoi 13 prosenttia, varallisuudenhoito peräti 40 prosenttia, mutta vahinkovakuutus laski 23 prosenttia. Yritysasiakassegmentti kehittyi vahvasti ja liiketoiminnan uudistaminen eteni suunnitellusti. Pääjohtaja Timo Ritakallio: ”Tulos oli hyvällä tasolla, vaikka supistui erityisesti sijoitustoiminnan tuottojen alenemisen ja kulujen kasvun seurauksena.”

OP Ryhmän toimitusjohtaja Timo Ritakallio aikoo karsia rönsyjä ja laittaa OPn tehokuurille. Kuva: Nina Kaverinen

Nordean rakenne vahvistuu

Kilpailija Nordean kotipaikan muutto Ruotsista takaisin Suomeen ja osaksi Euroopan pankkiunionia kasvattaa Suomen pankkisektoria noin kolminkertaiseksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nordea kasattiin parikymmentä vuotta sitten neljän Pohjoismaan pankeista lähinnä suuruutta tavoitellen. Niiden järjestelmät eivät sopineet yhteen. Vasta nyt Nordea Bank Oyj:stä on tulossa yksi yhtenäinen pankki samoilla tuotteilla ja yhden sääntelyn ja valvonnan (EKP Frankfurt ja FiVa) alla. Tytäryhtiörakenne purkautuu, juridinen rakenne ja valvonta yksinkertaistuu.

”Tämän hetken pankkimaailmassa kustannustehokkuus, palvelut ja hyvä asiakaskokemus on aivan keskeistä”, toteaa konsernijohtaja Casper von Koskull. Uusi maksupalvelulaki avaa uusia mahdollisuuksia palvelujen tarjonnassa. Nordea näkee kasvumahdollisuuksia rahoitussektorilla, eikä tähyile terveydenhoidon suuntaan. Vastikään Nordea osti norjalaisen vain verkossa toimivan Gjensidige Bankin; investointi sopii hyvin Nordean pääomistaja Sampo-konsernin sijoitusstrategiaan. Kokemuksista viisastuneena Nordea-konserni on vahvistanut riskienhallintaan ja regulaatioon liittyviä toimintoja ja investoinut voimakkaasti digitaalisiin järjestelmiin. Kontrolli saattaa ylikorostua liiketoiminnan kustannuksella.

Nordea konsernin vuoden 2017 liiketoiminnan tuotot supistuivat 3 prosenttia ja olivat 9,5 miljardia euroa. Liiketoiminnan kulut 5,1 miljardia euroa sisälsivät kasvua 4 prosenttia. Tulos notkahti; ennen luottotappioita se oli 4,4 miljardia euroa ja pieneni 10 prosenttia. Ydinvakavaraisuussuhde parani runsaalla prosenttiyksiköllä 19,5 prosenttiin. Nordea Suomen liikevaihto oli 3,2 miljardia euroa (-3 %), markkinaosuus talletuksissa 26 prosenttia ja henkilöstön määrä 7 000. Rahastoyhtiöissä Nordealla on suurin osuus lähes 38 prosenttia, osuus talletuksista 26 prosenttia.

Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä Nordea sopeutti toimintaansa laskeviin tuottoihin. Konttoriverkko harvenee. Tuloskehitys vahvistunee.

Danske paransi, POP Pankit edellisvuoden numeroissa

Danske Bank Suomi raportoi vakaasta kehityksestä vuonna 2017, paitsi Virossa, jossa ilmeni venäläisen rahan pesuoperaatio. Muuten Danske paransi otettaan. Suomessa kokonaistuotot 645 miljoonaa euroa kasvoivat 5 prosenttia ja liiketoiminnan kulut supistuivat 2 prosenttia. Tulos ennen veroja parani 278 miljoonaan euroon. Henkilöstöä oli 1 800. Danske yhdisti viime vuoden lopulla Suomen pankkitoimintansa yhdeksi sivuliikkeeksi: Danske Bank A/S, Suomen sivuliike.

Säästöpankkiryhmä onnistui viime vuonna parantamaan tulosta 27 prosentilla, kasvua oli kaikissa tuottoryhmissä. Tulos ennen veroja oli 88 miljoonaa euroa, lisäystä 26 prosenttia.

S-Pankki luopui 30.11.17 pk-yritys- ja maatilaliiketoiminnasta. Luotto- ja talletuskannat siirtyivät Oma Säästöpankille. S-Pankin tehokkuutta parantava S-mobiili yhdistää pankin ja kaupan palvelut ja asiakkuudet sekä LähiTapiolan vakuutukset. S-Pankin 5 miljardin euron talletuskanta kasvoi 10 prosenttia, asiakasmäärä oli 3 miljoonaa, mutta liiketulos talletuskantaan ja asiakasmäärään nähden vaatimaton 16 miljoonaa euroa ja supistui 6 miljoonalla. Vakavaraisuus vahvistui ja oli 16,7 prosenttia.

POP Pankki -ryhmällä oli tasainen vuosi. Korkokate pysyi odotetusti ennallaan ollen 62,5 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tuotot, 119 miljoonaa euroa, kasvoivat 3,6 prosentilla eli hiukan nopeammin kuin 87 miljoonaan euroon nousseet kulut. Tulos ennen veroja 19 miljoonaa euroa parani ja ydinpääomasuhde (CET1) oli hyvä 20,9 kuten edellisvuonna. 4,3 miljardin euron tase kasvoi prosentin verran ja luottokanta kipusi 3,3 miljardiin euroon. Peruspankkiuudistus ja rakenteiden kehittäminen on meneillään. Se on paikallaan, sillä 73 prosentin kulu/tuotto -suhde ei jatkossa riitä, varsinkin kun vähittäispankkitoiminnan haasteet kasvavat.

Jaa artikkeli