Metsä Group, OP Ryhmä ja S-ryhmä painivat omassa sarjassaan. Kolmen bruttoinvestointien yhteismäärä nousi kunnioitettavaan 1,5 miljardiin euroon. Kaikkiaan osuustoiminnallisten bruttoinvestoinnit nousevat pariin miljardiin euroon.
Luvun suuruus yllättää. Investointien jättivuodesta 2016 ei tullutkaan pudotusta kuin kymmenkunta prosenttia. Kannattaa myös panna merkille, että suurimpien suomalaisten investoijien joukossa Metsä Group oli kolmas, OP Ryhmä kuudes ja S-ryhmä seitsemäs.
Osuustoiminnalliset investoinnit vastasivat viime vuonna 7,5 prosentista kansantalouden pääoman bruttomuodostuksesta (9,3 % 2016).
Tulemia kehtaa esitellä!
Suuret ratkaisevat
Tasavallassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä on satojatuhansia. Ne ovat äärettömän tärkeitä hyvinvoinnille sekä kansakunnan että yhden kansalaisen tasolla. Niitä ei koskaan arvosteta liikaa. Sama koskee osuustoimintaa. Osuuskunta Työjuhtien toiminta Ori-vedellä rakennuspalvelujen tuottajana on osuustoiminnalle yhtä arvokasta kuin LähiTapiolan vakuutusturvan tuottajana.
Realiteetti on kuitenkin, että suurten yritysten menestys ratkaisee suomalaisten hyvinvoinnin. Ja sama koskee myös osuustoiminnan kokonaisuutta.
OT-lehden seuraamissa osuuskunnissa ja keskinäisissä on mukana yli seitsemän miljoonaa omistajaa. Tästä joukosta 80 prosenttia on mukana kolmen toiminnassa. Ei ole koko osuustoiminnan lähtökohdista yhdentekevää, kuinka S-ryhmällä, OP Ryhmällä tai LähiTapiolalla kulki vuonna 2017.
Osuustoiminnan kokonaismenestystä arvioitaessa on uskallettava löytää vertailuryhmä. OT-lehden valinta on Talouselämän kokoama TE analyysi 500 suurimmasta suomalaisesta yrityksestä (Talouselämä 21/2018).
Tähän joukkoon kuuluu 37 osuustoiminnallista yritystä. Kaikki OT-lehden seuraamat osuustoimintaryhmät ovat kattavasti edustettuina ja liikevaihdolla mitattuna niistä suurin on SOK, Tuottajain Maito on tällä kertaa viimeisenä mukana TE 500 analyysissä kokosijalla 438.
Kokonaisuus tyydyttävästä hyväksi
Talouselämä antaa analyysissään jokaiselle yritykselle TE arvosanan. Sen muuttujat ovat kannattavuus, omavaraisuusaste ja velkaantumisaste. Olemassaolon kivijalat! Osuustoiminnan kokonaisarvostelu nousi tyydyttävästä hyväksi. Vuonna 2016 asteikolla 4-10 todistuksessa oli kotiin vietäväksi koulunumero 7,8 ja viime vuoden tulema on 8,1.
Osuuskauppa Hämeenmaa ja OP Ryhmä uusivat kiitettävän arvosanansa. Ja sitten yllätys! Sijoitusosuuskunnat Tradeka ja KPY veivät osuustoimintajoukkueen kärkisijat. Tradekan 9,7 ja Osuuskunta KPY:n 9,6 pysäyttävät. Toissavuonna todistuksessa seisoi Tradekalla tyydyttävä 7,9 ja KPY oli numeroilla 6,1 porukan viimeinen. Viime vuonna sijoitusosuuskunnissa salkkuja järjesteltiin, voittoja kotiutettiin ja se näkyy.
Kukaan osuustoiminnan 37 suuren joukosta ei jäänyt luokalleen akuutista kriisistä puhumattakaan. Vuosi 2017 oli menestyksekäs!
Uskomaton vakavaraisuus
Suurten osuustoiminnallisten taseiden vahvistuminen jatkuu. Viime vuonna omavaraisuusasteen mediaani ylitti 60 prosenttia. Sillä saa OT-lehden arvostelussa täyden kympin. Tosin pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on erilainen lähestymistapa vakavaraisuuteen. OP Ryhmän vakavaraisuussuhde 22 prosenttia ja LähiTapiolallan omien varojen suhde vakavaraisuusvaatimukseen 175 prosenttia ovat erinomaista tasoa.
Vakavaraisuuden kehittymiseen suotuisasti kovasta investointi-vauhdista huolimatta on yksinkertainen selitys. Toissavuoden vahva voitollisuus – nettotulosprosentti 4,7 – jatkoi kasvuaan ja viime vuonna saavutettiin kiitettävä 5 prosentin raja.
Voitollisuuden taso merkitsi vuonna 2017, että rahaa toiminnan kehittämiseen tuli riittävästi omasta tuloslaskelmasta suurimmalla osalla osuustoimintayrityksistä.
Vertailu suuriin suomalaisiin
Vakavaraisuudessa suuret osuustoiminnalliset voittavat vertailu-ryhmänsä TE 500:n. Kiinnostavaa ja yllättävää! Voitollisuudessa hävitään edelleen, mutta ero ei ole suuri, 0,6 prosenttiyksikköä. Suurten suomalaisten nettotulosprosentti säilyi edelleen upealla 5,6 prosentin tasolla.
Selvimmin vertailuryhmä pesi osuustoimintayritykset liikevaihdon kasvussa. Vienti veti ja kotimaan talous kasvoivat viime vuonna. Ei ollut ihme, että toissavuoden paikallaan polkeminen muuttui 5,4 prosentin vuosikasvuksi. Suurten osuustoiminnallisten liikevaihdon kasvu jäi 2,4 prosenttiin. Niukka! Laiha lohdutus, että toissavuonna kasvu oli nolla. Jotain kasvua sentään löytyi.
Summa summarum! Suurilla suomalaisilla meni vuonna 2017 hyvin. Ja hyvä vuosi oli myös osuustoiminnallisilla.
Supermenestys herätti median
Hesarin pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski kirjoitti kesäkuussa (HS.fi) mielipiteen otsikolla ”Menestyksestä voi tulla osuustoimintajäteille uusia pulmia”. Hän käsittelee S-ryhmää ja OP Ryhmää; molemmat ovat suuria ja kauniita.
”Osuustoiminta levisi nopeasti Suomessa, jossa pääomia oli vähän. Osuuskuntamuodon avulla rahat saatiin pienistä muruista kasaan ja yritys käyntiin.”
Ja sitten kysymys: ”Mutta miten malli toimii, kun yritys tai ryhmä on kasvanut suureksi ja menestyneeksi? Jos jäsen kokee, että hänen rahojaan on pelissä ehkä vain sata euroa, omistajan tarkkaileva katse ei ole kovin ankara, kunhan arjen palvelut pelaavat.”
Kalliokoski viittaa tohtori Samuli Skurnikin artikkeliin S-ryhmästä (Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2018), jossa kirjoittaja toteaa, että riittävän vahvan ”omistajaohjauspaineen” säilyttäminen on vaikeaa, mikä voi johtaa kilpailukyvyn menettämiseen.
Ja sitten Kalliokoski päätyy pohdintaan: ”Kyse on ilmiöstä, josta on muualla puhuttu isännättömän rahan nimellä. Organisaation ja johdon maailmat saattavat ryhtyä eriytymään. Kuorma kasvaa vaivihkaa ja suunta alkaa hämärtyä. Jos kilpailu samaan aikaan muuttuu kertaluokkaa kovemmaksi, murheet voivat kasautua yllättäen.”
On erinomainen asia, että media on aidosti kiinnostumassa osuustoiminnasta ja sen menestyksestä. Ja kysyy, onko menestyksen tuomat resurssit oikein suunnattu omistajien näkökulmasta.
Osuustoimintaan kertyy yhä kasvavassa määrin isännätöntä rahaa. Näin kävi ainakin vuonna 2017, pari miljardia. Ratkaisu ei ole missään tapauksessa osakeyhtiöksi muuttuminen, jota on aika ajoin ehdotettu.
Olisiko tullut aika, että mietittäisiin asiakasomistajan rooli uudestaan? Asiakkaat kutsuttaisiin aidosti mukaan myös omistajina. Osuuspääomalle haettaisiin uusi lähestymistapa, joka aidosti kertoo, mikä on jäsenen omistuksen todellinen arvo. Ideoita voi hakea vaikkapa sijoitusosuuskuntien tavasta toimia.
Syntyisi aito paine päättäjien suuntaan. Ja samalla loppuisi puheet isännättömästä rahasta!
Osuustoiminta työllistää kotimaassa
Sata suurinta suomalaista työnantajaa on pantu pakettiin (TE 20/2018). Mukaan mahtui yhdeksän osuustoimintayritystä tai –ryhmää. Niiden henkilöstö oli viime vuonna yhteensä 82 000, joka edustaa karkeasti 90 prosenttia osuustoiminnallisista.Sadan suurimman toiminnan kansainvälisyys näkyy. Henkilöstöstä puolet (50,3 %) työskentelee Suomen rajojen ulkopuolella. Osuustoiminnassa kotimaisuus pistää silmiin, sillä ulkomaisen henkilöstön osuus on 18,1 prosenttia.
Vuoden 2017 suunta oli edelleen kotimaisuutta kasvattava. Toissa vuonna maailmalla oli 19,4 prosenttia henkilöstöstä. Ja kehityssuunta on erinomainen. Hyvää rahaa ei kannata rajattomasti kaataa huonoihin hankkeisiin. Osuustoiminnan kansainvälistymisen ongelmat näkyvät. Vuonna 2016 suurimmat saneeraajat ulkomailla olivat S-ryhmä, Metsä Group ja HKScan.
Viimeksi mainitun putoaminen joukosta pois viime vuonna oli odotettu. Sitä vastoin S-ryhmä ja HKScan jatkoivat kansainvälisen toimintansa järjestelyä. HKScan on henkilöstöllä mitattuna osuustoiminnan kansainvälisin. Kokonaista 59 prosenttia eli 4 300 työskentelee ulkomailla. Toki aseman voi antaa myös Metsä Groupille. Luvut ovat 47 prosenttia ja 4 400 persoonaa.
Kolme on sataprosenttisesti kotimaisia työllistäjiä. LähiTapiolan, Tradekan ja Osuuskunta KPY:n riveissä oli viime vuonna yhteensä 8 700 henkilöä.
Eniten henkilöstöä ulkomailla on lisännyt Valio. Nyt siellä työskentelee joka viides valiolainen. Ja kasvua on odotettavissa! Suomen pitäminen asuttuna vaatii satsaamista rajojen taakse.
Maksuhäiriöissä vastuu myös pankeilla
Mielenkiintoinen ilmiö. Tasavallassa on 380 000 ihmistä, joilla on vaikeuksia saada vuokra-asuntoa, pankkikorttia tai puhelinliittymää. Heillä on maksuhäiriömerkinta. Määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut lähes sadallatuhannella.
Pikaluotto ja sen helppo saatavuus yhdistettynä ymmärryksen puutteeseen on todellinen riski. Se realisoituu huikeana unelmien tarjontana. ”Hae nyt lainaa ja taivas aukeaa. Tee matka, vaihda auto tai unelmiesi matka.”
Kiusaus kasvaa ylivoimaiseksi varsinkin, kun suomalainen koululaitos opettaa kaikki lukemaan mutta ei laskemaan.
Jotain on tehtävä ja pian. Yksinkertaisinta on lähteä liikkeelle rakentamalla Suomeen ns. positiivinen luottorekisteri, josta lainanantajan on helppo tarkistaa lainanhakijan olemassa olevat lainat ja tulot.
”Luotto- ja velkamarkkinoilla on valtava tietovaje. Pankkien ja luotonantajien käytössä oleva tietotaso on nykyisellään luvattoman huonolla tolalla.”
Näin HypoPankin toimitusjohtaja Ari Pauna toteaa (HS 5.4.2018) Hän vaatii valtiovallan perustamaa keskusrekisteriä. Eikä kannata Suomen Asiakastiedon kaavailemaa kilpailevaa järjestelmää.
Tällä hetkellä Asiakastieto ylläpitää negatiivista luottorekisteriä, joka sisältää vain luottoasiakkaan maksuhäiriöt.
Osuustoiminnallisten pankkien ykkösillä Timo Ritakalliolla (OP Ryhmä), Pekka Ylihurulalla (S-Pankki) ja Pekka Lemettisellä (POP Pankit) on paljon valtaa tasavallan pankkiasioissa. Heitä kuunnellaan. Jos he yhdessä asettuvat kannattamaan Ari Paunan ajatuksia, niin jotain alkaa tapahtua. Nopeasti!
Useimpien EU-maiden käytännön on jo korkea aika rantautua Suomeen. Isojen pankkien haluttomuus positiivisen luottorekisterin rakentamiseen on jo vaatinut liikaa uhreja.
Seuraavassa vaiheessa olisi syytä tutkia, missä kulkee koronkiskonnan rajat. Ja haastaa oikeuteen markkinoilla toimiva luotonmyöntäjä, jolla korot ja kulut huomioiva vuosikorko ylittää 50 prosenttia.
Nyt mobiililaitteiden aikakaudella osuustoiminnallisten olisi syytä miettiä kulutusluottotuotteet uusiksi ja osallistua markkinoille helposti saatavilla turvallisilla tuotteilla. Ja hinnoilla, jotka voittaisivat ja samalla poistaisivat nykyiset markkinoilla toimivat. Tuskin olisi pelkoa, että tappiolla tarvitsisi touhuta.
Pikaluottokatastrofi historiaan; siinä on upea haaste osuustoiminnalle!
