Hintapoukkoilu, kuluttajatarpeet, rehukustannukset, tuontikilpailu, kauppasota, tuottajamäärä – ja Venäjä. Maitoalalla riittää ratkaistavia ongelmia. Vikkelimmät ja kekseliäimmät kääntävät ne voitoksi. Maito-osuuskunnille vuosi 2017 oli välirauhan aikaa. Mutta taisto jatkuu ja tuimana.
Väki ja tilat vähenevät – paranevatko pidot?
Suomalaisten maitotilojen määrä oli viime vuoden loppuun mennessä pudonnut 68 prosentilla vuodesta 2000. Tilakoon kasvun myötä maidon tuotantomäärä on kuitenkin pysynyt lähes samalla tasolla. Maitoalan yrityksille uusi tilanne tuo etuja, mutta samalla vahvempia ja vaativampia tuottajia.
Osuuskunnille tämä merkitsee vuosi vuodelta väheneviä jäsenmääriä. Yksi avainkysymyksistä on, miten nämä entistä harvemmat ja isommat – mutta usein myös velkaantuneemmat – tuottajat saadaan pysymään osuuskunnan jäseninä ja osallistumaan aktiivisesti osuuskunnan ja sen omistusten kehittämiseen. Edellytykset pitojen paranemiselle ovat olemassa.
Valio etenee taas ja esteetkin ylittyvät
Osuuskuntien omistama jalostus- ja markkinointiyhtiö Valio pystyi kääntämään liikevaihdon nousuun ja syy on yksiselitteinen: ulkomaantoimintojen mukaan lukien viennin kasvu oli 12,5 prosenttia, kun kotimaan myynti pysyi edellisen vuoden tasolla. Voitto oli lähes edellisen vuoden tasoa, kun huomioidaan omistajille maksettujen tilityshintojen ja muiden erien yhteismäärän kasvu. Valio pystyi nostamaan maidosta maksettua hintaa 39 senttiin litralta. Myös Arlan yhteistyöosuuskuntien maksama tilityshinta nousi vähän. Maidon tilityshinnat eivät yltäneet lähellekään huippuvuoden 2014 tasoa, mutta kymmenen viime vuoden vertailussa ne sijoittuvat keskiarvoa ylemmäksi.
Valio investoi tuotekehitykseen aiempaa enemmän ja uusia tuotteita tulee kuin liukuhihnalta – mutta myös poistuu valikoimista nopeasti. Kirjoittajalle esimerkiksi mangopiimän nopea poistuminen oli katkera pala. Tuotevalinnoissa ollaan valmiita uusiin avauksiin ja arvioidaan myös vanhoja linjauksia. Kaurapohjaiset juomat ja jäätelö ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Rahkeet, halu ja kyky kasvamiseen – onko niitä?
Osuusmeijereiden tähdet liikevaihdon kasvattajina olivat isommista Maitokolmio ja pienemmistä Hirvijärven Osuusmeijeri, joka sai Ilmajoen Osuusmeijerin fuusion myötä lisää myytävää. Voitto/ylijäämä jäi kaikilla niin pieneksi, ettei poistoja suurempia investointeja pystytä tekemään millään ilman lisävelkaantumista. Maitoalalla investoinnit ja kehittäminen ovat menestymisen kannalta pakollisia: iso muutos kulutustottumuksissa – vähemmän maitoa ja enemmän erilaisia uusia maitopohjaisia ja maitoa korvaavia tuotteita.
Osakeyhtiöpohjaiset maitoalan yritykset tuntuvat olevan keskimääräistä nopeampia tarttumaan kuluttajia kiinnostaviin uusiin tuote- ja palveluinnovaatioihin. Mikä saa Kaslinkin tai Juustoportin menestymään? Ei kai se yritysmuoto voi olla. Investointeja ovat kyllä tehneet osuuskunnatkin, ja vaihtelevalla menestyksellä: Maitokolmio kasvoi vuoden 2016 investointien tukemana, mutta Satamaidon tulos ennen tilinpäätössiirtoja jäi pahasti tappiolle ja omavaraisuus romahti 19,6 prosenttiin. Anniina Honkasella uutena toimitusjohtajana on nyt näytön paikka!.
Riittävätkö rahkeet investointeihin?
Valion investoinnit ovat 2013-2017 jokaisena vuonna ylittäneet selvästi poistojen määrän ilman lisävelkaantumista. Positiiviset tulokset ovat riittäneet omavaraisuuden ylläpitoon. Maitoalan markkinointiosuuskunnista monet ovat omavaraisuudeltaan tasolla, joka mahdollistaa merkittävät investoinnit vain omistajien lisäpanostuksella, eli lisävelkaantuminen ei ole juuri mahdollista.
Vuoden 2018 kesän lopulla voi rehutilanteen ja maidon hinnan vaihtelujen pohjalta arvioida, että maidontuottajilla on vain vähäiset mahdollisuudet panostaa lisää osuuskuntaansa. Väheneekö maito-osuuskuntien määrä edelleen myös jatkossa, on kiinnostava kysymys.
Maitotuotteiden kysyntä kasvussa
Suomessa nestemäisen maidon kulutus näyttää olevan laskussa joka vuosi myös tästä eteenpäin. Muiden maitotuotteiden osalta alan yritykset saivat viime vuoden aikana nauttia sekä nousevista (vientivoi) että laskevista hinnoista (maitojauhe). Yleisesti arvioidaan, että kehittyvien talouksien maissa erilaisten maitopohjaisten tuotteiden kulutus kasvaa myös lähivuosina.
Olennaista on, että tuotteet ovat kuluttajien haluamia, muista erottuvia ja lisäarvoa tarjoavia. Yksi menestystekijä tulee olemaan koko maitoketjun kehittäminen niin, että pystytään hyödyntämään kaikki ketjussa syntyvät tuotokset (ml. lanta) ja toimimaan läpinäkyvästi ja vastuullisesti kuluttajien kokemana. n
