Vesiosuuskuntien mallisääntöjen pitkään kestänyt uudistamistyö on saatu valmiiksi. Uusien sääntöjen julkaisu tapahtunee aivan lähiaikoina, joten suoraan mallin perusteella ei ole vielä sääntöjä missään tehty.

Kannuksen vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Joni Vihanta oli mukana uudistamistyötä tehneessä työryhmässä ja johti samaan aikaan oman osuuskuntansa sääntöjen uudistusta. Kannuksessa onkin ollut jo noin vuoden ajan käytössä lähes uusien mallisääntöjen kaltaiset säännöt.

 

Tarve sääntöjen uudistamiselle

Edelliset suuremmat muutokset Kannuksen vesiosuuskunnan säännöissä olivat noin 10 vuoden takaa. Niiden jälkeen ja ennen nyt voimassa olevien sääntöjen laatimista sääntöihin on tehty useampia pieniä muutoksia. Vihanta kertoo, että tällä kertaa merkittävin syy oli ns. ikäpykälän poistaminen osuuskunnan säännöistä sekä hallituksen jäsenmäärän muuttaminen. Samalla pykäläjärjestys muutettiin uusien mallisääntöjen mukaiseksi. Lisäksi tehtiin joitakin muita pieniä muutoksia, lähinnä muotoiltiin pykälien sanamuotoja selkeämmiksi.

Yleisesti ottaen sääntöjen muutosten tarpeet ovat lähteneet lainsäädäntöön tulleista muutoksista, jotka on katsottu tarpeellisiksi sisällyttää omiin sääntöihin. Tällä tavoin toimiessa voi olla varma, että omalla toiminnalla on aina lainmukainen tausta, toteaa Vihanta. Samalla pysyy selvillä hallinnollisessa toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista.

 

Muutostyön vaikeus?

Etenkin pienissä vesiosuuskunnissa sääntömuutosten kaltaiset vahvasti hallinnolliset tehtävät jäävät usein tekemättä, koska ne mielletään vaikeiksi ja työläiksi. Kysyessäni Joni Vihannalta oliko sääntömuutoksen tekeminen vaikeaa, sain vastaukseksi, ettei asian vaikeus ole oikeastaan relevantti kysymys lainkaan. Osuuskunnan hallinnon tehtävänä on johtaa osuuskuntaa huolellisesti ja sen on oltava valmis tekemään tarvittavat toimet, riippumatta niiden helppoudesta tai vaikeudesta. Se on normaalia liikeyrityksen johtamiseen liittyvää työtä, joka vain kuuluu tehdä. Tuohon ei liene kenelläkään mitään vastaan sanottavaa.

Vihannan kokemuksen mukaan sääntöjen muutostyö ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Olennaista on tehdä muutoksiin liittyvä pohjatyö ja perustelut hyvin hallituksessa, jotta asia on helppo esittää osuuskunnan kokoukselle hyväksyttäväksi. Keskustelua ja kysymyksiä asioista ei kannata pelätä millään tasolla. Muutoksia ja sääntöjä yleensäkin pohdittaessa on tärkeää miettiä millaiset säännöt ovat kyseisen osuuskunnan ja sen toiminnan kannalta parhaat ja pyrkiä niihin.

Kannuksen vesiosuuskunnan sääntömuutokset ovat edenneet hyvässä hengessä, vaikka joistakin asioista on käyty runsasta keskustelua, niin hallituksessa kuin osuuskunnan kokouksessakin. Päätökset on saatu tehtyä yksimielisesti, ilman riitelyä. Tärkein syy tähän on Vihannan mukaan juuri huolellinen valmistelu ja selkeät perustelut ehdotetuille muutoksille. Eikä itse pykälien selkeyttä ja ymmärrettävyyttä voi liikaa korostaa.

 

Uusien sääntöjen hyödyt

Osuuskunnassa säännöt ohjaavat ylätasolla koko toimintaa ja ne ovat hallituksen ohjenuorana koko toiminnan johtamisessa. Uudet säännöt ovat nyt ajan tasalla ja voimassa olevan lainsäädännön mukaiset, joten ne palvelevat osuuskunnan etua ja mahdollistavat omalta osaltaan tehokkaan hallitustyöskentelyn. Osuuskunnan jäsenille ne ovat aiempaa selkeämmät ja helpommin ymmärrettävät.

Yleisemmin tarkastellen parhaimmillaan hyvät säännöt mahdollistavat positiivisen kierteen syntymisen vesiosuuskunnassa. Ne antavat hallinnolle vahvan tuen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen, päivittäiseen toiminnan ylläpitoon ja varautumiseen. Tämä näkyy asiakkaille hyvänä palveluna ja kasvattaa osuuskunnan positiivista imagoa. Lopputuloksena on vesiosuuskunta, joka luo hyvää omalle alueelleen ja ihmisille, jotka viime kädessä maksavat kaiken, myös osuuskunnan työntekijöiden palkat.

Vieläkö omissa säännöissä olisi parannettavaa? Tällä hetkellä akuuttia tarvetta ei ole, Vihanta toteaa. Seuraavan tarpeen ilmentyessä voisi ehkä harkita hallituksen jäsenyyden mahdollistamista myös muille kuin osuuskunnan henkilöjäsenille.

 

Huomioita mallisääntöjen hyödyntämiseen

Vihannan mukaan mallisäännöt ovat nyt aiempaa lähempänä osakeyhtiöiden yhtiöjärjestystä, mikä on hyvä asia. Lähentyminen muistuttaa omalta osaltaan siitä, että vesiosuuskunnissakin kyse on vastuullisesta liiketoiminnasta ja vesihuollossa välttämättömästä peruspalvelusta, eikä hyväntekeväisyydestä. Yrityksen omistuspohja ja tuoton jakotapa osuuskunnassa on vain erilainen kuin muissa yhtiöissä.

Mallisääntöjen avulla myös pienemmät ja vähemmän hallinnollista osaamista omaavat vesiosuuskunnat uskaltanevat ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin sääntöjensä uudistamiseksi. Mallin avulla kenenkään ei tarvitse ”keksiä pyörää aina uudelleen”. Myös mallisääntöjen pykäliä selostavat ja täydentävät selitystekstit ovat erinomaisena apuna niille, jotka lisätukea kaipaavat.

Lopuksi Vihanta kertoo huomanneensa, että joissain vesiosuuskunnissa on säännöissä kohta, jonka mukaan maksuista ja taksoista päättää osuuskuntakokous. Tämä asia on esimerkiksi huomattavassa ristiriidassa sen kanssa, että ainoastaan hallitus on vastuussa yhtiön toiminnan tuloksellisuudesta viime kädessä omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan. Jos tällainen pykälä säännöistä löytyy, kannattaa harkita sääntöjen muuttamista ja kohdan poistamista. Eipä sitten muuta kuin sääntöjä muuttamaan!

Pikaohje sääntöjen päivitykseen

  • Tutustu voimassa oleviin sääntöihin ja kirjaa muutostarpeet. (vertaa tarvittaessa sääntöjä mallisääntöihin)
  • Tutustu mallisääntöihin.
  • Pohtikaa hallituksessa millaiset säännöt parhaiten vastaavat tarpeitanne, eli mistä asioista lakisääteisten kohtien lisäksi haluatte säännöissä määrätä.
  • Laatikaa säännöt (mallisäännöt apuna). Perustelkaa säännöt tai muutokset, jotta asia on helpompi käsitellä osuuskunnan kokouksessa.
  • Hallitus vie asian osuuskunnan kokouksen päätettäväksi.
  • Osuuskunnassa hyväksytty sääntömuutos on rekisteröitävä patentti- ja rekisterihallituksessa.
  • Pelkästään osuuskunnan kokouksen hyväksyntä ei tee säännöistä juridisesti sitovia, eikä niitä voi ottaa käyttöön ennen rekisteröintiä.

Mallisäännöt pähkinänkuoressa

Osuuskuntalain uudistaminen vuonna 2014 loi tarpeen päivittää vesiosuuskuntien mallisäännöt vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Myös vesihuoltolakiin tehdyt suuret uudistukset loivat painetta tarkastella sääntöjä uudelleen.

Uusia mallisääntöjä on muokattu laajassa työryhmässä usean vuoden ajan.

 

FAKTA

Kannuksen vesiosuuskunnan avainlukuja

  • Vesiosuuskunta perustettu 1946
  • Osuuskunnan jäsenmäärä noin 3 000
  • Liittyjämäärä vesijohtoon noin 3 000
  • Liittyjämäärä viemäriin noin 1 480
  • Liikevaihto 1,394 milj. € (2017)
  • Vesijohtoverkostoa yhteensä 595 km
  • Toimitetun veden määrä Kannuksessa noin 590 000m3, kaikkiaan 943 978 m3 (2017)
  • Viemäriverkostoa 104 km
  • Viemäröidyn jäteveden määrä Kannuksessa 375 288 m3/ v (2017)
  • Työntekijöitä 11
  • Hallitus 6 jäsentä ja 2 varajäsentä

Lähde: Kannuksen vesiosuuskunta www.kvesi.fi

Jaa artikkeli