Suorat yhteydet kansalaisten välillä luovat perustan Suomen ja Venäjän välisille suhteille, ystävyysseurassa uskotaan.

Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) valittiin jatkokaudelle Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtajaksi keväällä 2017. Seura määrittelee itsensä poliittisesti sitoutumattomaksi kansalaisjärjestöksi, joka tarjoaa tietoa Venäjän kulttuurista ja kielestä sekä suomalais-ugrilaisista kansoista.

Yhdistys pyrkii tuomaan yhteen myös suomen- ja venäjänkielisiä, joita Suomessa asuu yli 70 000.

”Meidän tehtävämme on keskittyä kansalaisten väliseen toimintaan, että he voisivat liikkua rajan yli ja tutustua toistensa kulttuureihin poliittisista suhdanteista riippumatta”, toteaa Kulmuni.

Hän mainitsee yhdistyksen toiminnasta käytännön esimerkkinä kulttuurifoorumin, joka järjestetään joka toinen vuosi Suomessa ja joka toinen vuosi Venäjällä. Tapahtuman tarkoituksena on edistää kulttuuritoimijoiden yhteistyötä rajat ylittäen. Tänä syksynä Savonlinnassa järjestetty kulttuurifoorumi keräsi ennätysmäärän osallistujia.

”Esimerkiksi kuorot tai urheiluseurat voivat foorumin kautta löytää yhteistyökumppanin Venäjältä. Myös kunnille tarjotaan mahdollisuuksia rajat ylittävän toiminnan kehittämiseen”, kertoo Kulmuni. Hänen mukaansa erityisesti itärajan kunnat ovat olleet yhteistyössä hyvin aktiivisia.

Yhteistyön tuloksena on syntynyt muun muassa teatterivierailuja, lastenleirejä ja näyttelyitä.

Katri Kulmunia Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtajana edelsi tehtävää vuoteen 2015 hoitanut nykyinen pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäki. Kulmunin mielestä on luontevaa, että eturivin poliitikot voivat toimia näkyvässä roolissa kansalaisjärjestössä.

”Suomi-Venäjä-Seuran johdossa on ollut aika monta kertaa yhteiskunnallisesti aktiivisia henkilöitä. Kokemus päätöksenteosta voi tuoda painoarvoa myös tähän tehtävään”, sanoo Kulmuni, joka on myös keskustan varapuheenjohtaja.

Kiinnostus kieleen alkoi koululaisena

”Olemme voineet keskittyä niihin asioihin, jotka yhdistävät eikä niihin, jotka erottavat”, sanoo Katri Kulmuni.

Kulmunin oma kiinnostus Venäjää kohtaan virisi jo lapsuusmaisemissa Torniossa.

”Olen kotoisin länsirajalta, joten kävin peruskouluni Ruotsin puolella. Vieraillessani ystävyyskoulussamme Pohjois-Venäjällä innostuin venäjän kielestä. Huomasin myös, että nuoret olivat itänaapurissa aivan samanlaisia, vaikka miljöö olikin erilainen.”

Hän alkoi opiskella venäjää ja päätyi lopulta yliopisto-opiskelijaksi Pietarin miljoonakaupunkiin.

”Kyllä se tietenkin auttaa, että ylipäätään osaa kieliä ja varsinkin naapurimaan kieltä. Ilman opintojani tuskin olisin edes mukana Suomi-Venäjä-Seurassa, johon liityin alun perin halvempien viisumien takia”, Kulmuni naurahtaa.

Venäjällä puhutaan noin pariakymmentä Suomen sukukieltä. Kielten puhujia on laajalla alueella Karjalan tasavallasta Uralin toiselle puolelle asti. Suuri haaste on kielten puhujien määrän lasku ja erityisesti nuorten erkaantuminen äidinkielestään.

Suomi-Venäjä-Seuran yhtenä tavoitteena onkin tukea suomalais-ugrilaisten kulttuurien säilymistä ja kehittymistä itänaapurissa. Kulmunin mukaan yhdistyksellä on pitkät ja monipuoliset yhteistyösuhteet suomalais-ugrilaisten järjestöjen kanssa Venäjällä.

Sukukansojen kulttuuria tuodaan esiin muun muassa lokakuisilla suomalais-ugrilaisilla sukukansapäivillä, Sugrifesteillä. Seuraava suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi järjestetään elokuussa 2020 Viron Tartossa.

Arktinen ulottuvuus yhdistää

Miten Venäjä-ulottuvuus näkyy eduskuntatyössä?

”Ulkoasiainvaliokunnassa, jonka varajäsen olen, Venäjä tulee esille jonkin verran. Talousvaliokunnassa käsittelyssä ovat kauppa, teollisuus ja energia, jossa naapurimaamme on iso toimija. Pakotepolitiikka on luonnollisesti läsnä päätöksenteossa yleisesti. ETYJ puolestaan seuraa turvallisuustilannetta Ukrainassa ja osallistuu vaalitarkkailuun eri maissa”, kertoo Kulmuni, joka on ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan varajäsen.

Katri Kulmuni osallistui vastikään Arktisen parlamentaarikkokonferenssiin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajan ominaisuudessa. Konferenssi kokoontui 16.-19. syyskuuta Inarissa. Kokoukseen saapui kaikkiaan noin 50 parlamentaarikkoa arktiselta alueelta Pohjoismaista, Kanadasta sekä Venäjältä.

Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana vuosina 2017–19.

”Kuten tiedetään, Venäjä on iso arktinen maa ja arktisissa kysymyksissä todella tärkeä kumppani. Kuvaavaa on, että Venäjä on halunnut pysyä mukana arktisessa yhteistyössä, kun kansainvälinen yhteistyö on muutoin vaikeutunut kireän poliittisen tilanteen vuoksi”, arvioi Kulmuni.

Hänen mukaansa turvallisuuspolitiikan kova ydin ei kuulu Arktisen neuvoston toimivaltaan, mikä osaltaan helpottaa vuoropuhelua lännen ja Venäjän välillä järjestössä.

”Olemme voineet keskittyä niihin asioihin, jotka yhdistävät eikä niihin, jotka erottavat.”

Kulmuni muistuttaa alkuperäiskansojen kysymysten olevan järjestössä tärkeitä.

”Venäjälläkin on alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumisessa vielä paljon tekemistä”, kansanedustaja pohtii.

Suomen puheenjohtajuuden kehysteemoja Arktisessa neuvostossa ovat ilmastonmuutos ja kestävä kehitys.

Nämä teemat sisältyvät Kulmunin mukaan yhteiseen julkilausumaan, johon kaikki neuvoston jäsenmaat ovat sitoutuneet.

Myrskyä vai myötätuulta?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tavannut säännöllisesti Venäjän presidentti Vladimir Putinia geopoliittisten myrskyjen keskelläkin.

Vaikka lännen ja Venäjän vuoropuhelu on viime aikoina hieman lisääntynyt, kivenä kengässä on yhä jatkuva Ukrainan sota.

”Tietenkin toivomme, että tämä kriisi saataisiin ratkaistua. Sehän on tällainen jäätynyt konflikti, joka ei vielä oikein ole niin jäässäkään. Ukrainassa on edelleen sotatilassa olevia alueita”, sanoo Kulmuni ja jatkaa:

”Jo sijaintinsa vuoksi Suomi on pyrkinyt pitämään suhteita yllä naapureihinsa vaikeinakin aikoina. On paljon kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan dialogia, vaikka ei olisi kaikista asioista samaa mieltä.”

Katri Kulmuni ottaa esimerkiksi rajaturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät asiat.

”Nehän eivät katso valtakunnan rajaa. Jos vaikkapa voimala losahtaa, niin kyllä ne saasteet sieltä tulevat Suomenkin puolelle.”

”Heti Ukrainan kriisin alettua valtiolliset tapaamiset jäädytettiin, mutta presidentti on pikkuhiljaa avannut niitä. Nyt myös ministerit pitävät jo suhteellisen säännöllisesti yhteyttä”, toteaa Kulmuni.

Tästä yhtenä osoituksena on Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin vierailu Suomessa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vieraana syyskuun lopulla. Medvedev kävi visiittinsä aikana tutustumassa muun muassa Fortumin jätteenkäsittelylaitoksella Riihimäellä suomalaiseen kiertotalous- ja ongelmajätehuolto-osaamiseen.

Jaa artikkeli