Vesiosuuskunnan johtaminen on ennen kaikkea vuorovaikutusta jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvältä johtajalta pitää löytyä myös hyvää pelisilmää ja aloitteellisuutta.

”Yksi puhelinsoitto voi muuttaa koko päivän kulun. Esimerkiksi putki on voinut rikkoutua maansiirtotöiden yhteydessä, mikä on välitön uhka veden laadulle”, havainnollistaa Juha Rissanen, joka on sekä Pohjois-Hamulan vesiosuuskunnan puheenjohtaja että SVOSK:n hallituksen jäsen. Siilinjärveläistä vesiosuuskunta-aktiivia on helppo uskoa. Haastattelummekin aikana Rissasen puhelin soi ja piippaa useaan otteeseen.

Osuuskunta omistaa ja hoitaa vesi- ja viemäriverkostoa Hamulan ja Koivusaaren kylien alueella. Talousveden osuuskunta ostaa Siilinjärven kunnalta ja jätevesi johdetaan kunnan jäteveden puhdistamolle.

Vesiosuuskunnan toiminta-alue ulottuu Siilinjärveltä Kuopioon kuuluvan Maaningan alueelle. Putkea on osuuskunnan verkostossa kaiken kaikkiaan reilu sata kilometriä. Vesiosuuskunnassa on tällä hetkellä noin 250 jäsentä.

”Osuuskunta toimittaa reilu 20 000 kuutiota talousvettä vuodessa ja keräilee vastaavasti jätevesiä suunnilleen saman verran”, sanoo Rissanen.

Veden korkea laatu ratkaisee

Veden korkea laatu ratkaisee, Juha Rissanen linjaa.

Hän muistuttaa, että vesiosuuskunnan toimintaa ohjaa laatuajattelu.

”Tarkoituksenamme on toimittaa asiakkaille määrällisesti ja laadullisesti hyvää vettä kohtuuhinnalla ja tehokkaasti.”

Rissasen mukaan korkea laatu myös maksaa. Siksi vesiosuuskunnan talouden tulee olla ainakin sen verran plussalla, että voidaan tehdä tarvittavat investoinnit ja saneeraukset.

”Olisi hyvin lyhytnäköistä johtaa osuuskuntaa, jossa toiminnan pyörittäminen vie enemmän rahaa kuin saadaan kassaan kerättyä”, Rissanen toteaa.

Hän kehottaa vesiosuuskuntia suunnitelmallisuuteen ja tarkkaan taloudenpitoon, jotta vastaan ei tulisi ikäviä yllätyksiä.

”Jos vain kituutellaan eteenpäin hyvin pienillä vesimaksuilla, voi tulla tilanne, ettei rahaa riitä edes välttämättömiin toimenpiteisiin. Osuuskunnan vakaata taloutta tukevat myös kerätyt liittymismaksut.”

Vesiosuuskunnan puheenjohtajan arki on Rissasen mukaan pitkälti asiakaspalvelua ja hallinnon pyörittämistä. Päivittäisten asioiden lisäksi häntä työllistävät vuosittaiset kokousrutiinit ja tilinpäätösasiat.

Rohkeasti mukaan toimintaan!

Rissanen nostaa keskiöön osuuskuntakokouksen, joka on osuuskunnan ylin päättävä elin ja samalla myös näkyvin osoitus osuuskunnan toiminnasta.

Valtaa käyttävät jäsenet, jotka osuuskuntakokouksessa päättävät sääntömääräisistä asioista ja valitsevat osuuskunnalle hallituksen.

Hän toivoo, että jäsenistö osallistuisi kokouksiin vielä innokkaammin, koskettavathan päätökset laajaa joukkoa ihmisiä.

”Joskus on hyvä viedä asioita osuuskuntakokoukseen, vaikka lopullisen päätöksen tekee yleensä hallitus. Esimerkiksi isoille hankkeille on monesti perusteltua hakea vahvempaa mandaattia osuuskuntakokouksen kautta. Se sitouttaa jäsenet mukaan ja jakaa myös vastuun leveämmille harteille”, pohtii Rissanen.

 

Oikeaa tietoa mahdollisimman pian

Jäseniltä eli osuuskunnan omistajilta hän odottaa aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta mahdollisissa pulmatilanteissa.

”Ei kannata vain odottaa, jos pumppu käy tyhjänä tai häiriövalo palaa päiväkaupalla. Mikäli epäilee jotain häiriötä, on parempi ilmoittaa heti eikä odottaa, että tilanne pahenee”, Rissanen neuvoo.

Hän muistuttaa, että etävalvontalaitteilla voidaan havaita vikatilanteet ainoastaan isommissa kohteissa, jotka ovat valvomon piirissä.

Osuuskunnan hallituksen keskeisenä tehtävänä on Rissasen mukaan oikean ja ajankohtaisen tiedon jakaminen vesiosuuskuntalaisille, oli kyseessä sitten vedenjakelun häiriötilanteet, verkostotyöt tai odottamaton putkirikko. Joskus voi tulla eteen myös veden laatuun liittyvät ongelmat, kuten sakan irtoaminen putkistoista tai painevaihtelut vesijohtoverkostossa.

”Aikainen tiedottaminen estää väärinkäsityksiä ja leikkaa huhuilta siivet. Huhut lähtevät vellomaan, kun joudutaan arvailemaan eikä faktatietoa ole saatavilla.”

Rissasen mukaan on hyvä, että tiedotuksesta huolehtii osuuskunta eikä asiakas joudu etsimään tietoa itse. Miten tiedotus puheenjohtajan mielestä hoituu parhaiten?

”Tekstiviesti on tehokkain. Se saavuttaa ihmiset parhaiten”, Rissanen toteaa epäröimättä.

Hallitustyöskentely Pohjois-Hamulan vesiosuuskunnassa on mutkatonta. Kuusijäseninen hallitus kokoontuu tarvittaessa ja myös modernit viestintävälineet auttavat yhteydenpidossa.

”Hallituksen jäsenellä on useassa osuuskunnassa entistä haastavampi rooli jo pelkästään ajankäytön vuoksi. Monella ovat menossa ruuhkavuodet ja aikaa vievät niin työ kuin lasten harrastukset.”

Juha Rissasen mukaan olisi ihanteellista, mikäli hallitus koostuisi mahdollisimman eri-ikäisistä ihmisistä.

”Olisi hyvä, jos hallituksessa olisi mukana nuorta ja vanhempaa ikäpolvea eli iän tuomaa kokemusta ja eteenpäin katsovaa innovatiivisuutta. Vesiosuuskunnassa on myös hyödyksi, että alueellinen edustavuus on riittävän kattava.”

 

Johtajan pitää visioida uutta

Oman tehtävänsä puheenjohtajana Juha Rissanen näkee eräänlaisena edelläkävijänä.

”Osuuskunnan vetäjän pitäisi olla koko ajan visioimassa uutta ja viedä toimintaa eteenpäin. Uuden tekniikan käyttöönotossa on tietenkin hyvä olla harkitsevainen, sillä kyse on yleensä varsin isoista investoinneista”, ohjelmistoalalla aiemmin itsekin työskennellyt Rissanen linjaa.

Tekniikka on hänen mukaansa tulossa enenevässä määrin myös osuuskunnan johtamisen työkaluksi.

”Itselläni on parhaillaan työn alla järjestelmä, jolla pystytään paremmin hallitsemaan asiakkuuksia ja osuuskunnan juoksevia asioita.”

Rissanen korostaa, että harvassa vesiosuuskunnassa hoidetaan asioita enää pelkästään talkoilla. Ei myöskään Pohjois-Hamulassa, vaan tehdystä työstä täytyy maksaa korvaus riippumatta siitä, onko tekijänä hallituksen jäsen tai joku muu.

Hallintohenkilönä Suomen vesihuolto-osuuskunnissa eli tuttavallisemmin SVOSK:ssa toimiva Rissanen suosittelee vesiosuuskuntia liittymään yhdistykseen.

”SVOSK:n jäseninä vesiosuuskunnat saavat äänensä paljon paremmin kuulumaan päättäjien pöydissä, ministeriöitä myöten. Toisaalta vesiosuuskuntien toimijat saavat SVOSK:n kautta myös ajankohtaista tietoa esimerkiksi Vesiosuuskuntapäivillä tai paikallisissa koulutustilaisuuksissa.”

”Unohtaa ei sovi myöskään tilaisuuksien sosiaalista luonnetta. Kahvipöytäkeskusteluissa voidaan päästä asioissa jopa syvemmälle kuin itse seminaarissa”, Rissanen toteaa.

Juho Rissanen esittelemässä jäteveden pääpumppaamon ohjauskeskusta.

Viikko kuluu luurissa ja kentällä

Vesi-isännöitsijänä puheenjohtajan toimensa ohella työskentelevä Rissanen tekee tällä hetkellä isännöintejä kuudelle vesiosuuskunnalle, joissa kussakin on keskimäärin 250-300 jäsentä. Lisäksi hän on tehnyt pienempiä projekteja myös muutamalle muulle vesiosuuskunnalle.

”Osuuskunnille tulee koko ajan velvoitteita lisää ja vetäjät ikääntyvät. Kun vetovastuu koetaan liian työlääksi, halutaan osuuskunta antaa ammattilaisen hoitoon. Vesi-isännöinti onkin pitkälti osuuskunnan hallinnon ja jokapäiväisen toiminnan pyörittämistä”, kertoo Rissanen.

Hän vertaa isännöitsijää toimitusjohtajaan, joka hoitaa juoksevia asioita hallituksen määrittäessä osuuskunnan suuntaviivat.

”Hallitus tekee päätökset ja vesi-isännöitsijä on toimeenpanija. Työskentely tapahtuu tietenkin hyvässä vuorovaikutuksessa hallituksen kanssa.”

Rissasen oma viikkorytmi kulkee selkeää kaavaa.

”Maanantai on puhelinpäivä, joten sille ei kannata varata muuta. Monesti ihmisille on keräytynyt viikonlopun aikana kysymyksiä, joista sitten maanantaina soitetaan. Viikon muina päivinä käyn paikan päällä tarkastamassa tilanteen ja hoidan asiakastapaamiset.”

Tehtäviä riittää Rissasen mukaan laidasta laitaan, niin hallinnollisia kuin teknisiä. Teknisellä puolella voidaan pohtia vaikkapa uuden liittymän rakentamista tai vesimittarin vaihtoa.

”Kaikkea en tee suinkaan itse. Isännöinti perustuu kumppanuusajatteluun. Siksi käytän säännöllisesti myös aliurakoitsijoita”, Rissanen sanoo.

 

Sujuva yhteistyö vähentää ongelmia

Hän tähdentää, että yhteistyön pitää pelata moneen suuntaan, mukaan lukien paikallisen sähköyhtiön eli Savon Voiman kanssa. Kun säävarmaa sähköverkkoa rakennetaan, ovat vesiputket ja maakaapelit usein hyvin lähellä toisiaan teiden varsilla. Se puolestaan lisää moninkertaisesti epidemiariskiä, jos putki syystä tai toisesta rikkoutuu.

”Kaivuutöiden yhteydessä on vaarana, että putki menee rikki, jos putkiston sijaintia ei tiedetä. Olemmekin jo verkon suunnitteluvaiheessa käyneet sähköyhtiön suunnittelijan kanssa asioita läpi, jotta ei tulisi yhteentörmäyksiä.”

Koordinaation ansiosta suuremmilta ongelmilta onkin vältytty. Sähköyhtiö antaa toimeksiannot suunnittelutoimistolle, joka ottaa puolestaan yhteyttä vesiosuuskuntaan. Rissasen mukaan yhteydenpito jatkuu tavallisesti projektin loppuvaiheeseen asti.

”Kyllä se tietysti pikkuisen vaivaa aiheuttaa jokaiselle osapuolelle, mutta lopulta tässä voittavat kaikki.”

Vastaavaa yhteistyötä Rissanen kaipaa maataloustuottajienkin kanssa.

Pohjois-Savo on perinteistä karjatalousaluetta, jossa tuotanto on painottunut maidon ja naudanlihan tuotantoon. Navetoissa käytettävä vesi otetaan useassa tapauksessa vesiosuuskunnan vesijohtoverkosta.

Juha Rissanen kehottaa karjatiloja varautumaan kriisitilanteisiin, mikäli vedenjakelu jostain syystä keskeytyy.

”Ihmiset voidaan viedä vaikka kylpylään peseytymään, mutta mitä tapahtuu, jos veden tulo navettaan lakkaa?”

Navettoihin saadaan sähkökatkosten aikana varavoimaa aggregaatista, mutta vastaavaa ennakointia Rissanen ei ole havainnut vesikriisien varalta.

”Mikäli vesi joudutaan esimerkiksi klooraamaan, se on juomakelvotonta eläimille. Tästä seuraa valtavat ongelmat jo eläinsuojelullisestä näkökulmasta, jos ongelmiin ei ole varauduttu riittävän ajoissa.”

Maanviljelijä ja perheenisä

Vesiosuuskunnan puheenjohtajan arki ei kaikesta päätellen ole tylsää. Monien muiden toimiensa ohella Juha Rissanen on maanviljelijä. Tällä hetkellä viljelyksessä on vajaa 30 hehtaaria peltoa, jolla kasvatetaan muun muassa ohraa, kuminaa ja heinää. Tämän lisäksi Rissanen harjoittaa tilallaan hunajantuotantoa.

Metsänhoitokaan ei ole miehelle vierasta. Ennen nykyistä uraansa Rissanen työskenteli Metsäliitto Osuuskunnassa puunhankintatehtävissä.

Lukuisten töidensä ohella Rissanen viihtyy perheensä parissa, johon kuuluvat vaimo ja kolme tytärtä. Keväällä Rissasesta tuli myös ukki.

 

Mikä?

Pohjois-Hamulan vesiosuuskunta

  • Toimii Siilinjärven ja Kuopion (Maaninka) alueella.

  • Perustettu vuonna 1994

  • Jäseniä tällä hetkellä n. 250

  • Osuusmaksu 84 €

  • Liittymismaksu n. 12 000 €

  • Talous- ja jätevesiputkistoa n. 100 km

  • Toimittaa n. 20 000 kuutiota talousvettä vuodessa ja keräilee jätevesiä saman verran.

Jaa artikkeli