”Osuustoiminnan kruununjalokivi on, että se tuottaa aina hyvän takaisin yhteiskuntaan. Se taas on paljon enemmän kuin rahan arvo.”

Tällä tavoin luonnehtii Antero Laukkanen, joka on sosiaalineuvos ja kristillisdemokraattien ensimmäisen kauden kansanedustaja.

Ennen valintaansa Arkadianmäelle Laukkanen toimi pastorina espoolaisessa Majakka-seurakunnassa.

Osuustoiminnan periaatteet pohjautuvat kohtuullisuuteen ja inhimillisyyteen, kuten myös kristillinen arvomaailma. Laukkasen mukaan yrityksiltä pitää odottaa muutakin kuin sitä, kuinka paljon ne kulloinkin tekevät tulosta.

”Viimeisen viivan alle tulisi lisätä tunnuslukuna myös inhimillisyys. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, millä tavoin firmat kohtelevat työntekijöitään tai miten paljon ne jakavat tuloksestaan henkilöstölle. Vastuullinen yritystoiminta on siis kestävän kehityksen toteuttamista yrityksissä.”

Antero Laukkanen sanoo huolenpidon olevan yhtä tärkeää liiketoiminnassa kuin yhteiskunnassa muutoinkin.

Hän näkee hyvinä esikuvina vielä nykyaikanakin Juuso Waldenin kaltaiset vanhan ajan teollisuuspatruunat, jotka halusivat parantaa työntekijöidensä sosiaalista asemaa.

”On pidettävä huolta siitä yhteisöstä, jonka resursseja käytetään. Näin ajatteli moni 1900-luvun alun suomalaisista tehtailijoista ja osuustoiminnassa tämä on sisäänrakennettu”, Laukkanen tähdentää.

Samassa yhteydessä kansanedustaja kritisoi myös globalisaation tuomaa kasvotonta kapitalismia.

”Suomalaisen työntekijänkin hiestä suurin osa menee kasvottomille sijoittajille ympäri maailmaa. Tässä yhteydessä näen osuustoiminnan valtavan mahdollisuuden rummuttaa sitä, että osuuskunta-yritysmallilla tuotettu hyvä jää aina kotimaahan.”

 

Osuustoiminta mukaan puolueohjelmaan

Antero Laukkanen painottaa KD:n olevan yrittäjämyönteinen puolue ja ajavan erityisesti mikroyrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten eli pk-yritysten asiaa.

Puolue arvostelee periaateohjelmassaan sitä, että vaikka juhlapuheissa yrittäjyydestä puhutaan positiivisesti, päätöksenteon eri tasoilla luotetaan yhä erityisesti suuryritysten voimaan.

25 suurinta suomalaista yritystä vastaa yli puolesta Suomen viennistä, mutta pk-yritysten osuus kaikista suomalaisista yrityksistä on 99,8 prosenttia.

”Yllätyksekseni huomasin, ettei KD:n yrittäjyysohjelmassa ole varsinaista mainintaa osuustoiminnasta, vaikka se on niin keskeinen osa Suomen kansantaloutta. Kun ohjelma seuraavan kerran uudistetaan, niin täytyypä myös osuuskuntamalli nostaa sinne”, lupaa Laukkanen.

KD muistuttaa ohjelmassaan myös, etteivät Suomen talouden kehitys ja yritystoiminta ole kiinni vain konkreettisista päätöksistä, vaan myös siitä, mistä keskustellaan ja mihin sävyyn. Mitä enemmän yritysten ja sitä kautta koko talouden kasvupotentiaalista saadaan lähitulevaisuudessa irti, sitä vähemmän joudutaan miettimään, mitä veroja korotetaan ja kuinka paljon tai mitä julkisia menoja vähennetään.

Vaaliteemana vähävaraisten auttaminen

HOK-Elannon edustajistoon kuuluva Laukkanen kuvaa suhdettaan osuustoimintaan lämpimäksi.

Vaaliteemanaan Laukkasella oli vähävaraisten auttaminen, joka on ollut hänen mukaansa yksi osuustoiminnan peruskivistä sen synnystä asti.

Tultuaan valituksi edustajistoon vuonna 2012 Laukkanen teki HOK-Elannon silloiselle johdolle aloitteen ruoka- ja tavarahävikin jakamisesta köyhille.

”Tällä hetkellä HOK-Elanto jakaa hävikkiin kirjattuja tuotteitaan viikoittain yli 80 ruoka-apua tarjoavalle yhteistyökumppanille pääkaupunkiseudulla”, iloitsee Laukkanen.

Avulle on totisesti tarvetta, sillä Suomessa elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä noin 896 000 henkilöä.

Antero Laukkanen tekee työtä vähävaraisten hyväksi myös kotikunnassaan Espoossa, jossa hän on toiminut Hyvä Arki ry:n puheenjohtajana jo toistakymmentä vuotta.

Yhdistys työllistää muun muassa pitkäaikaistyöttömiä ja tarjoaa vapaaehtois- ja talkootoimintaa syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseksi. Lisäksi se antaa viikoittaista ruoka-apua ja järjestää ryhmä- ja kurssitoimintaa eri väestöryhmille.

 

Kristilliset hyveet yhdistävät

Suomen Kristillisdemokraatit kuuluvat Euroopan Kansanpuolueeseen EPP:hen, joka yhdistää EU:n kristillisdemokraatit ja keskustaoikeiston.

Kun EPP piti huippukokouksen marraskuun alussa, KD tuki näkyvästi saksalaista europarlamentaarikkoa Manfred Weberiä ehdokkaaksi seuraavan EU-komission puheenjohtajaksi. Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb hävisi hänelle selvin numeroin.

KD:n juuret ulottuvat 1800-luvun Saksan kristillissosiaaliseen liikkeeseen, joka vaikutti vahvasti myös osuustoimintaan. Saksalaisen osuustoiminnan isäksi sanottu Friedrich Wilhelm Raiffeisen perusti osuuskassoja, joiden tarkoitus oli maaseudun elinolojen parantaminen ja talonpoikien yhteishengen kohotus. Näihin periaatteisiin nojasi myös Suomen Hannes Gebhard.

”Kristilliset hyveet menevät kuin yksi yhteen osuustoiminnan arvojen kanssa. Inhimillisyys, omastaan jakaminen, vastuu yhteisöstä, nehän ovat raamatullisia kristinuskoon liittyviä isoja periaatteita”, toteaa Laukkanen ja lisää listaan myös luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen.

”Raamatussahan puhutaan viljelystä ja varjelusta ja kehotettiin antaa maan levätä säännöllisin väliajoin. Myös pellolle piti jättää aina syötävää myös vähäväkisiä varten.”

Jaa artikkeli