Keskinäisen vakuutusyhtiön pääomamekanismi eroaa merkittävästi osakeyhtiöstä ja osuuskunnista. Pääomaa ei voi hankkia nopeasti markkinoilta, vaan vakavaraisuuden on oltava kunnossa koko ajan.

Keskinäinen vakuutusyhtiö on asiakkaidensa omistama. Asiakkaat vastaavat myös siitä, että yhtiössä on riittävästi omaa pääomaa. LähiTapiolan ryhmäcompliance officer Petri Heikkinen tuntee keskinäisen yhtiön rahoitustavat, sillä hänellä on 30 vuoden kokemus vakuutusyhdistysten ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden hallinnosta.

”Keskinäisen yhtiön talous perustuu kannattavaan liiketoimintaan, jolla saadaan varmistettua riittävä oma pääoma ja vakavaraisuus. Keskinäinen yhtiö ei voi laittaa liikkeelle osakeantia tai kerätä lisää osuuspääomaa, vaan toiminta jatkuvuus on turvattava riittävällä omalla pääomalla”, Heikkinen painottaa.

Pohjana perustamispääoma

Vakuutusyhtiölaissa määrätään, että vakuutusyhtiötä perustettaessa yhtiöön pitää sijoittaa perustamispääoma. Vahinkovakuutusyhtiössä perustamispääoman on oltava vähintään kaksi miljoonaa euroa ja henkivakuutusyhtiössä vähintään kolme miljoonaa euroa.

Keskinäisen vakuutusyhtiön perustamispääoma voi koostua pohjarahastosta tai takuupääomasta. Pohjarahaston ja takuupääoman määrä tulee mainita yhtiöjärjestyksessä.

”Pohjarahasto on luonteeltaan eräänlainen lahjoitus perustettavalle yhtiölle. Se jää pysyvästi yhtiöön osaksi yhtiön sidottua pääomaa eikä sen sijoittajalle muodostu osakkuutta eikä äänivaltaa yhtiöön. Yhtiöllä ei ole myöskään velvollisuutta maksaa pohjarahastosijoitusta takaisin. Pohjarahastoon sijoittaminen on riittävän alkupääoman sijoittamista yhtiöön, jotta sen käynnistäminen on mahdollista”, Heikkinen kertoo.

Perustamispääomaan luettava takuupääoman luonne eroaa huomattavasti pohjarahastosta.

”Takuupääomalla on paljon yhteisiä piirteitä osakeyhtiön osakepääoman kanssa. Takuupääomalla saa yleensä myös päätösvaltaa keskinäisen yhtiön asioihin. Päätösvaltaa on kuitenkin laissa rajattu siten, että takuupääoman omistajilla ei pelkästään tämän perusteella voi koskaan olla enemmistöä yhtiökokouksen äänivallasta. Päätösvalta säilyy siten aina asiakasomistajilla”, Heikkinen sanoo.

Takuupääomalle voidaan maksaa korkoa, mutta takuupääomalle ei synny arvonnousua, kuten osakeyhtiön osakkeille voi syntyä. Takuupääoman sijoittajilla on yleensä jokin kytkös vakuutusyhtiön toimintaan, jonka vuoksi ne haluavat rahoittaa yhtiötä. Esimerkiksi LähiTapiola Keskinäinen Vahinkoyhtiö on sijoittanut takuupääomaa LähiTapiolan alueyhtiöihin yhtiöiden välisen sidoksen vahvistamiseksi. Lisäksi yhtiö on saanut alueyhtiöiden takuupääomaa vastikkeena niille luovuttamastaan liiketoiminnasta.

Vakavaraisuus keskeisempää

Pohjarahasto ja takuupääoma eivät ole kovin merkittäviä asioita vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden kannalta. Yhtiöiden vakavaraisuus muodostuu pääosin muusta varallisuudesta kuin perustamispääomasta.

Pääosa LähiTapiola-ryhmän vahinkovakuutustoiminnasta on tällä hetkellä alueyhtiöissä, mutta perustamispääoman ja vakavaraisuuden käsitteitä on helpompi konkretisoida valtakunnallisen LähiTapiola Vahinkoyhtiön kautta. Kyseinen yhtiö hoitaa kaikkien suurasiakkaiden vahinkovakuutukset sekä lakisääteiset työtapaturma- ja ammattitautivakuutukset.

Vuoden 2017 lopussa LähiTapiola Vahinkoyhtiön taseen loppusumma oli 2 547 miljoonaa euroa. Laskennallista eli vakuutusteknistä vastuuvelkaa asiakkaille oli vuoden lopussa 1 122 miljoonaa euroa. Pohjarahaston suuruus oli yhtiössä kuitenkin vain 8,6 miljoonaa euroa. Takuupääoman yhtiössä ei ole lainkaan. Kuten luvuista nähdään, ei vakuutusyhtiön perustamispääomalla ole käytännön merkitystä vakuutusyhtiön vakavaraisuuden kattajana. LähiTapiola Vahinkoyhtiön oma pääoma muodostuu pääosin muista rahastoista, joiden yhteenlaskettu suuruus vuoden 2017 lopussa oli 1 205 miljoonaa euroa.

”Keskinäisen vakuutusyhtiön pitää kerätä tarvittava varallisuus vakuutusmaksujen kautta, jolloin vakuutusmaksutulon pitää luonnollisesti olla suurempi kuin korvausmenon. Kun kertyvän rahan sijoittaa tuottavasti, karttuu vuosien myötä varallisuutta, joka kattaa vastuuvelan”, Heikkinen selventää.

 

Sijoitustuotoilla suuri merkitys

Sijoitusten tuotoilla on huomattava merkitys vakuutusyhtiöiden kannattavuudelle. Esimerkiksi LähiTapiola Vahinkoyhtiö keräsi vuonna 2017 vakuutusmaksuja 411 miljoonaa euroa ja sijoitustoiminnan tuotto oli 171 miljoonaa euroa. Vakuutuskorvauksia maksettiin vuoden aikana 278 miljoonaa euroa.

Finanssivalvonta vaatii vakuutusyhtiöiltä tiettyä vakavaraisuusastetta, joka on raportoiva viranomaisille neljä kertaa vuodessa. Vakavaraisuusvaatimus määräytyy vakuutusteknisen vastuuvelan lisäksi sijoitusten riskiprofiilista. Jos esimerkiksi riskipitoisia osakesijoituksia on paljon, on Finanssivalvonnan asettama vakavaraisuusvaatimus korkeampi.

”LähiTapiola-ryhmän vakuutusyhtiöt täyttävät vakavaraisuusvaatimukset pääsääntöisesti yli 200-prosenttisesti, vahinkoyhtiön osalta jopa 300-prosenttisesti. Tämäkin osoittaa, että keskinäisten vakuutusyhtiöiden on pidettävä, ja ne haluavat pitää, vakavaraisuudestaan hyvää huolta.”

”Kaikilla vakuutusyhtiöllä on hallussaan suuri määrä asiakkaille kuuluvia varoja, ja niiden velvollisuutena on hoitaa ja sijoittaa varat turvaavasti ja tuottavasti, jotta ne kykenevät vastaamaan vakuutetuille antamistaan sitoumuksista”, Heikkinen painottaa.

Vakuutusmaksu tuo valtaa

Vakuutusyhtiölain mukaan keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksenottajaosakkaalla on yhtiökokouksessa yksi ääni, jollei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä. Useimpien keskinäisten yhtiöiden yhtiöjärjestyksissä määrätään, että vakuutuksenottajaosakkaan äänimäärä riippuu hänen maksamiensa vakuutusmaksujen suuruudesta.

Takuupääomaa yhtiöön sijoittamallakin saa päätösvaltaa, mutta ei samassa suhteessa kuin vakuutusmaksuilla. Vakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksistä riippuen takuupääoman omistajien yhteenlaskettu äänimäärä yhtiökokouksessa voi olla enintään 50 prosenttia.

Vakuutusasiakkaan omistajuus keskinäisessä yhtiössä alkaa yleensä siitä, kun ensimmäinen vakuutusmaksu on maksettu. Omistajuus ei edellytä erillisen osuusmaksun maksamista, kuten osuuskunnissa. Omistajuus päättyy siihen, kun vakuutukset keskinäisessä yhtiössä päättyvät.

”Keskinäisen vakuutusyhtiön tarkoitus, vahvuus ja hienous on juuri siinä, että kaikki asiakkaat ovat samalla myös omistajia, jolloin yhtiön omistajien ja asiakkaiden välillä ei voi olla intressiristiriitoja”, Heikkinen näkee.

Jaa artikkeli