Suomalainen peliala elää nyt kukoistuskautta. Peliteollisuuden menestys avaa tietä myös alalla toimiville osuuskunnille. Yritykset käynnistyvät usein jo oppilaitoksissa, jotka tarjoavat yhä enemmän pelialan opintoja.

Suomen peliteollisuuden arvioidaan kasvavan tänä vuonna 800 miljoonaan euroon. Kasvua tulisi jopa yli 200 prosenttia 180 yrityksen liikevaihdot yhteenlaskettuna.
Supercellin syksyinen miljardikauppa osoitti käytännössä, että peliteollisuus on oikeaa bisnestä, jossa liikkuu paljon rahaa.

Teleoperaattori SoftBank ja peliyhtiö GungHo ostivat lokakuussa 51 prosenttia suomalaisesta Supercellistä, jonka tunnetuimpia pelejä ovat taistelupeli Clash of Clans sekä maatalouspeli Hay Day.

”Yli miljardin euron kauppoja ei ihan joka päivä nähdä. Supercellin menestystarinan ansiosta peliala sai nostetta ja näkyvyyttä ja se ikään kuin vakiinnutti asemansa”, sanoo Pressure cooker Kimmo Nikkanen Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

”Pelialalla on edelleen vallalla hyvän yhteistyön henki. Suomalaiset auttavat toisiaan ja promoavat toistensa pelejä.”

Nikkanen kehuu myös Supercellin toimitusjohtajan Ilkka Paanasen lupausta sijoittaa rahojaan kotimaisiin peli- ja teknologiayrityksiin ja pitää yhtiön pääkonttori Suomessa.

”Kyseessä on suomalainen yritys, joka tulee tarjoamaan sadoille suomalaisille pelialan osaajille työpaikkoja.”

Nikkanen on mukana ESR-rahoitteisessa Kavio Cluster –projektissa, jonka tarkoituksena on nostaa kainuulainen peliala seuraavalle tasolle.

”Meillä on 23 pelialan yritystä Kajaanissa ja erittäin lupaavia pelejä, joista voi tulla menestystarinoita.”

Pelialan etenemisestä kertoo, että sijoittajatapaamiset käynnistettiin Kajaanissa jo reilu vuosi sitten ja kansainvälinen NGS-peliseminaari järjestettiin tänä syksynä kaupungissa toisen kerran. Tapahtuman järjesti Kavio Cluster yhteistyössä Kainuun Edun, Kajaanin AMK:n ja Kajability-osuuskunnan kanssa.

Ulkomaiset sijoittajat ovat erittäin kiinnostuneita, mitä Suomessa tapahtuu. Sijoittajat haluavat apajille, mukaan menestystarinoihin.”

Mainittakoon, että kainuulaisten peliyritysten pelejä on ladattu tähän mennessä huikeat 25 miljoonaa kertaa.

Koko Suomen bisnestä

Peliala on Nikkasen mukaan osaamiskeskeistä liiketoimintaa. Kyse on korkeasta osaamisesta, ideoista, markkinoinnista ja verkostojen hyödyntämisestä.

Hän muistuttaa, ettei peliteollisuus ole metropolikeskeistä toimintaa, vaan pelejä voidaan tehdä yhtä hyvin Hyrynsalmella kuin Halifaxissa.

”Peliala on osaltaan merkinnyt harvaan asutulle Kainuulle piristysruisketta. Määrätietoisella työllä on mahdollista luoda työpaikkoja ja sitouttaa korkeasti koulutettuja nuoria maakuntaan.”
Voisiko pelialasta tulla uusi Nokia?

”Pelkillä peleillä tuskin syntyisi uutta Nokiaa”, sanoo Nikkanen, mutta jatkaa: ”Jos pelillistäminen menee muille aloille kuten terveydenhuoltoon ja teollisiin prosesseihin, kaikki on mahdollista.”

Eräät isot suomalaiset teollisuusyritykset tutkivat jo nyt, miten prosesseja voitaisiin pelillistää.

”Esimerkiksi valvomotyöstä voisi tulla mielenkiintoisempaa, jos työntekijä saisi pisteitä tehdessään oikeita ratkaisuja. Telemarkkinoinnissa pisteitä voisi kertyä asiakaskontaktien mukaan”, pohtii Nikkanen.

Peliosuuskuntia vielä vähän

Peliyritykset työllistävät Suomessa noin 2 200 henkilöä. Tekesin ja pelialan osaajia edustavan Neogames-yhdistyksen kyselyn mukaan peliyritykset aikovat palkata 150 työntekijää lisää vuoden 2014 aikana.

Muihin toimialoihin verrattuna yritysten työntekijöiden määrä on edelleenkin hyvin pieni.

”Suurin osa pelifirmoista on yhden tai kahden hengen mikroyrityksiä. Rovio yli 500 työntekijällään on tässä joukossa jättiläinen”, Nikkanen arvioi.

Nopeasti kasvaneella Supercellillä taas oli reilu vuosi sitten henkilöstöä Suomessa kuusikymmentä ja nyt yli 300 työntekijää.

Peliosuuskuntia on tällä hetkellä vasta kourallinen ja niissä työntekijöitä yhteensä alle 400. Tähän lukuun sisältyy myös Kajaanin ammattikorkeakoulussa perustettu 110 jäsenen Kajak Games Osuuskunta, jonka perustajajäsen Nikkanen on.

”Osuuskunnan suosio pelialalla on kasvussa, onhan kyseessä selvästi osakeyhtiötä joustavampi yritysmalli. Tämä sopii pelialan ammattilaisille, jotka ovat monesti mukana useissa projekteissa yhtä aikaa.”

Ammattikorkeakouluissa toimivien osuuskuntien kautta opiskelijat pääsevät puolestaan tutustumaan yrityselämään ja tekemään oikeita, julkaisuun päätyviä pelejä.

”Suomalainen pelialan koulutus on maailman huippua, sillä täällä pelit nähdään kokonaisuutena eikä pelkkänä grafiikkana tai ohjelmointina.”

Pelien ammattimaiseen kehittämiseen taidot antava koulutus toteutetaan Kajaanin AMK:ssa tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa. Opinnot kestävät 3,5 vuotta.

Pelien suunnittelu on viime vuosina edennyt harppauksin, kun tietokoneiden hinnat ovat lähes romahtaneet, ja periaatteessa kuka tahansa voi julkaista pelejä kotikoneeltaan. Toisaalta internetistä on muodostunut kustannustehokas väylä markkinoida ja myydä tuotteita.

Myös itse pelaaminen onnistuu aiempaa helpommin entistä tehokkaampien älypuhelimien ansiosta.

Raha ei tule helpolla

Pelialalla on runsaasti erilaisia ansaintamalleja, jotka soveltuvat eri yleisöille ja alustoille.

Premium-mallissa käyttäjä maksaa pelistä ja saa vastineeksi koko tuotteen käyttöönsä. Grand Theft Auton kaltaiset isot näyttävät hittipelit on suunnattu käytännössä pelikonsoleille ja tietokoneille.

Niiden tekeminen myös maksaa. Korkealaatuisimmat pelit ovat budjeteiltaan lähes Hollywood-elokuvien tasoa, ja niitä valmistavat lähinnä isot pelitalot kuten amerikkalainen Electronic Arts eli EA. Premium-pelit löytyvät kauppojen hyllyiltä cd/dvd-formaatissa, ja ne ovat yleensä kopiosuojattuja.

Pienempien pelintekijöiden arki on kuitenkin karumpaa. Tulovirta syntyy pelialalla yleensä useista, hyvin pienistä puroista. Yksi vaihtoehto on pelin pelaamisesta veloitettava kuukausimaksu. Pelistä voi olla myös saatavilla ilmainen, rajoitettu versio sekä maksullinen kokoversio.

Erittäin koukuttavaksi sanotulla Rovion Angry Birdsillä on kohta peräti miljardi pelaajaa. Pelistä on saatavilla ilmais- ja maksullisia versioita. Varsinainen peli on saanut rinnalleen useita oheistuotteita virvoitusjuomista teemapuistoihin ja lautapeleihin.

Pääasiassa mobiilipelejä tuottavan Kajak Gamesin pelejä voi ladata ilmaiseksi suoraan matkapuhelimen App Storesta. Free To Play –mallissa peli alkaa tuottaa rahaa vasta kun käyttäjä haluaa peliinsä  maksullisia lisäominaisuuksia tai –kenttiä. Tavallisesti maksut ovat muutamia kymmeniä senttejä.

”Peli on voinut olla 4-5 henkilön tiimissä työn alla puoli vuotta, ja sitä on saatettu ladata miljoonia kertoja. Silti pelintekijä ei välttämättä saa yhtään tuloja.”

Edellä mainituissa ”irtokarkkipeleissä” tärkeintä on näkyvyys. Mikäli peli alkaa vajota verkkokaupan listalla alaspäin, se myös unohdetaan nopeasti.
Nikkanen myöntää, että osuuskunnassa on pohdittu myös ilmaispelejä kannattavampia vaihtoehtoja.

”Kovasta kilpailusta johtuen olemme pohtineet siirtymistä esimerkiksi terveys- tai opetuspelien tuottamiseen.”

Hän mainitsee esimerkkinä aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksen avuksi tarkoitetun sovelluksen, jota Kajak Games on ollut kehittämässä. Valmisteilla on myös muistinvirkistämispelejä vanhuksille.

”Meiltä on tulossa lisäksi liiketoiminnan suunnitteluun tarkoitettu peli, jossa myös osuuskuntamalli on huomioitu.”

Yhtenä vaihtoehtona on hakea lisää pelaajia niche-yhteisöistä, joille vaikkapa tankkipelit voivat olla lähes uskonto.

Niche-mallille ominaisia ovat ”fanaattiset klaanit”, jotka vannovat pelille uskollisuutta ja ovat valmiita maksamaan hieman enemmän juuri heille suunnatuista tuotteista.

Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN

Jaa artikkeli