Suomen osuustoiminnan isän Hannes Gebhardin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Pellervo-Seura juhlistaa teemavuotta erilaisin tapahtumin.

Teemavuosi käynnistyi näyttävästi, kun Gebhardin muistolaatta paljastettiin 4. helmikuuta Kajaanin Raatihuoneentorilla. Muistolaatta kiinnitettiin Pellervo-Seuran ja Kainuun yhteistoimintakerhon aloitteesta, yhteistyössä Kajaanin kaupungin kanssa.

”Henkilö ja ääni -periaate toteutui ensimmäisenä osuustoiminnassa, sitten vasta valtiollisella tasolla ja myöhemmin kuntatasolla. Hannes Gebhard oli siis monella tapaa suomalaisen kansanvallan latujen aukaisija ja talouselämän tasavaltalainen”, totesi Pellervo-Seuran valtuuskunnan puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Timo Komulainen muistolaatan paljastustilaisuudessa pitämässään puheessa.

Pellervo-Seuran puheenjohtajana Hannes Gebhard toimi kaksi vuosikymmentä ja osuuskassojen keskusyhteisön OKOn toimitusjohtajana kolme vuosikymmentä. Hän työskenteli lisäksi päätoimittajana Pellervo-lehdessä ja Osuustoiminta-lehdessä. Olipa hän perustamassa myös Maaseudun Tulevaisuutta ja Otavan kustantamoa.

Kainuun kasvatti

Kainuun erämaat tulivat Gebhardille tutuiksi jo lapsena. Hanneksen isä, metsänhoitaja Johan Gebhard työskenteli Paltamon metsänhoitoalueen metsänhoitajana. Gebhardien Kajaanin Raatihuoneentorin kupeessa sijaitsevasta talosta tuli perheen pitkäaikainen kaupunkikoti.

Nuori Hannes pääsi isänsä mukana kesätöihin eri puolille Kainuuta ja hän oppi tuntemaan seudun vähäväkiset hyvin.

”Noilla Kainuun saloseuduille suuntautuneilla retkillä oli myöhemmin tärkeä merkitys Hannes Gebhardin maailmankatsomuksen muotoutumisessa”, sanoi professori Reijo Heikkinen Pellervon Kainuun seminaarissa, joka pidettiin heti muistolaatan paljastustilaisuuden jälkeen.

Vähävaraisten elinoloja parantamaan pyrkinyt Hannes toimi myös monin tavoin kotiseutunsa hyväksi, edistämällä esimerkiksi Kainuun luontomatkailua. Kajaanin yksityiskauppiaiden liiallista voiton tavoittelua arvostelleella Gebhardilla oli Heikkisen mukaan jo varhain esiosuustoiminnallisia ajatuksia.

Kajaanissa Hannes tapasi tulevan puolisonsa, turkulaisen Hedvigin, josta tuli sinnikäs työpari osuustoiminta-aatteen edistämisessä. Sattumoisin Kainuusta oli kotoisin myös kuhmolaissyntyinen Mikael Soininen, jonka kanssa Gebhard oli perustamassa Pellervo-Seuraa vuonna 1899.

Hannes Gebhard vaikutti lukuisten yritysten ja järjestöjen syntyyn sekä puoluelaitoksen kehitykseen. Teemavuoden yhtenä tarkoituksena on pohtia, mitä Gebhardin opit voivat antaa nykypäivän yritysjohdolle.

Suurten linjojen mies

Osuustoimintaprofessori Iiro Jussila muistutti, että Hannes Gebhard oli suurten linjojen mies ja sosiaalinen taistelija. Vaikka rakenteilla olikin Jussilan mukaan Gebhardille ilmiselvä arvo, hän korosti yksilöiden roolia oman ja yhteisen hyvän luomisessa.

”Ihmiset ovat siis yksin ja yhdistyneinä oman onnensa seppiä. He eivät voi vain odottaa valtion ja viranomaisten tekevän asioita puolestaan, vaan heidän on itse tartuttava toimeen.”

”Hänen visionsa jäsenten ja edelleen osuuskuntien välisestä yhteistyöstä paikallisesti ja valtakuntatasolla kytkeytyy ajankohtaisesti yhteiskunnalliseen muutokseen”, kiteytti Jussila.

Pellervon hallituksen puheenjohtaja, metsäneuvos Martti Asunta arvioi, etteivät suuret osuustoimintayritykset ole Gebhardin ihanteiden vastaisia, vaikka niitä usein kritisoidaan.

”Osuuskunnat ovat osanneet mukautua ajan vaatimuksiin. Ilman rakennekehitystä kohti suurempia ja tehokkaampia yksiköitä eivät osuustoimintayritykset olisi saavuttaneet tätä asemaansa Suomen talouselämässä.”

Tilaisuudessa jaettiin myös tunnustuksia osuustoiminnassa kunnostautuneille kainuulaisille.

Osuustoiminnan ansiomitali myönnettiin Kainuun OP:n hakemana maanviljelijä Pekka Väliselle Vaalasta. Hopeisen Gebhard-mitalin sai kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) Sotkamosta ja pronssisen Gebhard-mitalin yritysvalmentaja Olli Leppänen Kajaanista.

Teksti ja kuva: Riku-Matti Akkanen

Hannes Gebhardin elämään voit tutustua juhlavuoden verkkosivuilla http://pellervo.fi/gebhard

 

Jaa artikkeli