Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt vahvasti liikkeelle osuustoiminnan tunnettuuden puolesta.
”Osuustoiminnalle on Suomessa hyvä maaperä, mutta tietoa tästä yritysmuodosta pitää pystyä välittämään nykyaikaisella tavalla ja yhä laajemmalle”, sanoo toimitusjohtaja Juha Kivelä.
Viestintä on Pohjois-Karjalan Osuuskaupan johtavien toimihenkilöiden mielestä suomalaisen osuustoiminnan kompastuskivi tällä hetkellä.
”S-ryhmä on ollut viime aikoina myrskyn silmässä ja tärkein syy siihen on, että osuustoimintaa ei tunneta. Tuntemus on huonoa virkamiestenkin parissa, siitä kertovat muun muassa Kilpailuviraston kannanotot.”
Viranomaisten on vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, että bonukset ovat osuuskaupan tapa palkita omistajiaan. Osakeyhtiöiden palkitsemistavat tunnetaan paljon paremmin.
”S-ryhmässä viestintä on jäänyt pyörimään tutuissa kuvioissa. Esimerkkiä tässä suhteessa voisi ottaa vaikka brittien osuustoiminnasta. Heillä ei liiketoiminta ole yhtä hyvissä kantimissa, mutta viestintä ja yhteisöjen rakentaminen on aivan eri luokkaa kuin Suomessa”, Kivelä huomauttaa.
Toimitusjohtaja pitää tärkeänä, että osuustoiminnan sisällöstä voidaan kertoa niin, että se menee perille tänä päivänä. Aate on monessa mielessä moderni, mutta sen kertomiseen tarvitaan uudet nuotit. Siinä olisi muun muassa Pellervolla erityinen tehtävä. Nyt pitäisi luoda keskustelufoorumi, jossa päästäisiin vaihtamaan mielipiteitä muiden kanssa.
Vain muutama osuuskauppa on Pellervon jäsen, niinpä talousjohtaja Antti Varis antaa Pellervolle toisenkin tehtävän: ”Olisi tärkeää, että osuustoimintakenttä saataisiin yhden lipun alle. PKO on tämän vuoden alusta liittynyt Pellervo-Seuran jäseneksi, esimerkkiä saisivat mielellään seurata loputkin alueosuuskaupat. Tämä kasvattaisi Pellervon vaikutusvaltaa.”
Tiedotusta kaikilla tasoilla
”Liiketoiminnan ja aatteen pitää olla oikeassa suhteessa. Ei tule mitään, jos nojataan liikaa pelkkään aatteeseen. Hyvä tie ei ole sekään, jos mennään vain yritystoiminnan ehdoilla”, sanoo toimitusjohtaja Juha Kivelä.
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt tekemään osuustoiminnan valistustyötä ”väellä ja voimalla” eri suuntiin. Kohderyhmiä ovat niin yrityksen henkilökunta, hallinto kuin asiakkaatkin. Lisäksi parin viime vuoden aikana on PKO:n aloitteesta järjestetty osuustoimintaan perehdyttäviä kursseja opiskelijoille. Huhtikuun puolivälissä käynnistyi kampanja, jossa osuustoiminnan ideaa kerrotaan kaikille alueen S-marketeissa sekä Saleissa ja Prismassa asioiville omistajille.
”Kuluttajien pitäisi nähdä, että heidän etunsa on myös yrityksen etu.”
Uutta tiedotuskulttuuria ovat myös PKO:n järjestämät osuuskauppailtamat, joita pidettiin viime vuonna kahdella paikkakunnalla. Viihteen lisäksi tilaisuudessa kaupan edustajat puhuivat yhteisistä asioista ja vastasivat yleisön kysymyksiin. Suosio oli niin suuri, että tilaisuuksia järjestetään tänä vuonna enemmän.
”Menimme maakuntaan, kun halusimme kuulla jäsenistön mielipiteitä. Tilaisuudet ovat olleet äärimmäisen hyviä. Olemme saaneet niin ruusuja kuin risujakin ja paljon hyviä vinkkejä”, Kivelä kertoo.
Asiakkaiden etu on yrityksen etu
Joensuussa herätyksen tehokkaampaan viestintään aiheutti viime edustajistovaalien aikaan noussut protestiliike. Pääasiassa opiskelijoista koostuvat nuoret kyseenalaistivat alueosuuskaupan toimintatapoja ja saivat median kiinnostumaan valtakunnan viestimiä myöten. Koko kohun taustalla oli lähinnä se, että tieto osuustoiminnan perusteista ei ollut ajan tasalla.
”Mediakohun johdosta vaaleissa tuli iso muutos edustajistoon ja sen keski-ikä laski kymmenisen vuotta. Protestoijien vastapainoksi tuli muita nuoria jäseniä, jotka olivat eri mieltä”, kertoo talousjohtaja Antti Varis.
Nuorentuneessa edustajistossa on käyty vilkasta keskustelua ja protestoijatkin ovat joutuneet tarkistamaan näkemyksiään.
”Vastakkainasettelu pitäisi saada osuustoiminnan piirissä vähenemään, olisi keskityttävä enemmän yhdessä tekemiseen”, Juha Kivelä toivoo.
”Osuustoiminta on Suomessa ollut vahvimmillaan, kun maassa on eletty kriisiaikoja. Monella alalla kriisin ainekset ovat koossa nytkin. Esimerkkejä on niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Täällä Pohjois-Karjalassa kysymys on ihan siitä, miten ihmiset pysyvät työn syrjässä kiinni.”
Terveydenhuolto omiin käsiin
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on viimevuosina panostanut erityisesti palveluliiketoimintaan, mutta uudet avaukset on tehty harkiten ja omistajien ehdoilla.
”Pyrimme aina uuteen liiketoimintaan lähtiessämme kilpailukykyiseen toimintaan. Mitään uutta ei myöskään aloiteta sillä mielellä, että siitä nopeasti luovuttaisiin”, Kivelä toteaa.
Laajaa mielenkiintoa on herättänyt Pohjois-Karjalan Osuuskaupan lähtö terveydenhuoltopalveluiden tarjoajaksi. Lähtökohtana on jo pidempään omalle henkilökunnalle toteutettu työterveyshuolto. Lähikuukausina yleislääkäripalveluita tullaan tarjoamaan kauppakeskus Prisman yhteyteen avattavasta lääkärikeskuksesta kaikille asiakkaille.
”Tämä toimiala on voimakkaassa turbulenssissa ja asiat etenevät nopeasti. Kansainvälinen pääoma on vallannut alaa ja pudotuspeli on kovaa. Mahtaako olla asiakkaiden etu, että suurimman osan tuloista keräävät ulkomaiset pääomasijoittajat”, kysyy Kivelä.
Kotimaassa kysymys on erityisesti siitä, kenellä paukut riittävät haastamaan ulkomaisia jättejä. Helppo tavoitettavuus ja riittävät resurssit ovat alueosuuskaupan etuja kilpailussa.
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on lähtenyt kehittämään terveyspalveluita itsenäisesti, mutta pilotti kiinnostaa luonnollisesti muillakin alueilla. Toimintakonseptin onnistumista seurataan tarkasti.
”Meillä on vakaan talouden ja vahvan taseen ansiosta mahdollisuus pitää kovaa vauhtia päällä. Olemme iso haastaja markkinoilla.”
Ylivoimainen yritysmuoto
Juha Kivelän mielestä osuustoiminta on yritysmuotona ylivoimainen muun muassa vastuullisuuden näkökulmasta. Vähittäiskauppaa hoitavan alueosuuskaupan toiminnan laajentaminen palveluihin on hänen mielestään hyvin luontevaa.
”Osuustoiminta on aikanaan käynnistetty korjaamaan markkinoilla olevia epäkohtia ja poistamaan palvelupuutteita. Tämä lähtökohta ei ole muuttunut mihinkään, olemme kuluttajan asialla aidosti nykyäänkin. Tarjoamme kuluttajille edullisen ostoskorin ja edistämme alueen elinvoimaisuutta, tämä on kirjattu alueosuuskaupan strategiaankin.”
Kilpailukyky on ensimmäinen asia, mitä PKO:ssa pidetään silmällä, kun uutta liiketoimintaa suunnitellaan.
”Liiketoiminnan kannattavuus antaa yritykselle sen olemassaolon oikeutuksen, tästä ei nykyaikaisessa osuustoiminnassakaan pidä tinkiä. Kilpailukyvystä huolehtiminen ajaa jopa yritysmuodon ohi”, Juha Kivelä painottaa.
Jäsenasiakkaat saavat toimitusjohtajan mukaan päättää, missä kaikessa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on mukana. Perustehtävän mukaan yrityksen hallinnossa katsotaan, onko markkinoilla palvelupuutteita tai sektoreita missä kilpailu ei toimi.
”Haluamme tuoda aitoa lisäarvoa jäsenille. Kannattavuuskriteerit pitää tietysti olla kunnossa ja luottamus siihen, että jäsenet haluavat ostaa tietyn palvelun meiltä.”
Ei ajeta puolivaloilla
Asiakastyytyväisyys on tärkeä mittari, sen vuoksi laadun kehittämisen tulee olla jatkuvaa ja prosessit on pidettävä tehokkaina.
”Olisiko kuluttajan kannalta parempi, jos yritys ajaisi puolivaloilla”, Juha Kivelä haastaa.
Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että kansainvälisesti Suomen suuretkin osuustoimintayritykset ovat pieniä pelureita. Ahne ulkomainen pääoma valtaa alaa, kun se saa tilaisuuden. Yksityisesti omistetut kansainväliset jätit eivät tule tänne hyväntekijöinä.
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on alueensa markkinajohtaja vähittäiskaupassa. Markkinaosuus ei Juha Kivelän mukaan kuitenkaan ole itseisarvo.
”Olemme eniten kiinnostuneita alueen ostovoiman kehityksestä ja elinvoimasta. Pohjois-Karjala on yksi haastavimmista talousalueista koko maassa”.
Kaupassa toimialue määrittää selvät rajat, matkailu- ja ravintolapalveluissa rajojen merkitys on erilainen. Itä-Suomessa liiketoimintaa ovat viime vuosina virkistäneet erityisesti venäläiset asiakkaat. Ruplan heikentyneen kurssin vuoksi tämä liiketoiminta on nyt hiljentynyt Pohjois-Karjalassakin, ei tosin yhtä voimakkaasti kuin etelämpänä.
”Muutos ei ole ollut läheskään niin dramaattinen kuin tax free –tilastojen pudotus antaa ymmärtää, koska iso osa venäläisistä asiakkaista on siirtynyt käyttämään invoicea. PKO:n osalta pudotus on ollut pienempi kuin alueella keskimäärin ja pienempi kuin Etelä-Suomessa.”
Taitetaan erillisenä pienenä juttuna:
Tavaratalokauppa murroksen kourissa
Tavaratalokauppa on parhaillaan isossa murroksessa. Verkkokauppa muuttaa kaupan logiikkaa. Nyt seurataan tarkkaan, minkä hyödykkeiden kauppa siirtyy verkkoon ja mitä asiakkaat haluavat ostaa kivijalkamyymälästä.
”Kauppa muuttaa muotoaan. Joitakin tuotteita asiakkaat käyvät tutkimassa myymälässä, mutta ostavat verkon kautta. Joidenkin tuotteiden kohdalla tilanne on päinvastoin. Kauppiaan on oltava tarkkana”, sanoo Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä.
”Kaupankäynti ei häviä, se vain muuttaa muotoaan. Nyt mennään helposti verkkokaupan taakse piiloon ja syytetään sitä kaikista ongelmista.”
Kaupan monikanavaisuus voi olla haja-asutusalueiden etu. Sopivin logistisin ratkaisuin palvelut voidaan viedä suoraan asiakkaalle. Juha Kivelä visioi, että yksi tulevaisuuden malli voisi olla uudenlainen kauppa-auto, jonka mukana kulkisivat niin tavarat kuin peruspalvelutkin. Pitää vain löytää ja rakentaa hyvä kombinaatio.
”Eteenpäin oppivan mieli. Lunastamme oikeutta olemassaololle sillä, että tuomme asiakkaille uusia palveluita.”
Pohjois-Karjalassa alueosuuskaupan jäsenyydet kattavat noin 80 prosenttia toimialueen talouksista. Osuus on niin suuri, että uusia nettojäseniä tarvitaan vuodessa noin 1500, että se saadaan pidettyä ennallaan. Luonnollinen poistuma ja muuttoliike tekevät koko ajan tehtävänsä.
”Pysyäkseen paikallaan pitää juosta aika kovaa. Jäsenrekrytointi on jatkuvaa ponnistelua.”
Teksti: Antti Äijö
