OP-finanssiryhmä palaa juurilleen, kun se lunastaa Pohjolan pois pörssistä. Tällä päätöksellään OP-Pohjola kunnioittaa samalla OKO:n ensimmäisen toimitusjohtajan ja osuustoiminnan suurmiehen Hannes Gebhardin elämäntyötä. Hänen syntymästään tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta.

Hannes Gebhard toimi OKO:n ensimmäisenä toimitusjohtajana vuosina 1903-1917. Sen lisäksi hän työskenteli uudemman kerran OKO:n toimitusjohtajana 1921-33 ja OKL:n toimitusjohtajana 1929-33.

Tämän vuoden Pellervon Päivässä puhunut Reijo Karhinen on lukuisilla eri nimillä toimineen OP-ryhmän yhdeksäs toimitusjohtaja. Titteli on tosin historian saatossa muuttunut pääjohtajaksi.

Karhisen mukaan OP-Pohjola –ryhmä olisi ennen pitkää liukunut pörssiyhtiöpohjaiseksi, ellei mitään olisi tehty.

”Olemme näkyvällä tavalla halunneet juhlistaa tätä juhlavuotta tekemällä yhden suurimmista päätöksistämme ja palata juurillemme. Gebhardilaisuus antoi pohjan tälle päätöksellemme, sillä perustehtävämme ei ole muuttunut mitenkään”, Karhinen luonnehti.

Hänen mukaansa poistuminen pörssistä suomalaistaa OP-Pohjola –ryhmää entisestään. – Eli siinäkin mielessä olemme Gebhardin jalanjäljillä.

Karhinen pohti puheessaan myös sitä jännitettä, kuinka johtaa kokonaisuutta, johon kuuluu sekä pörssiyhtiö että merkittävää osuustoimintaa. – Ryhmätason ohjauksen tiivistyessä olisi voinut syntyä tilanteita, joissa osuuspankkien asiakasomistajien ja pörssiyhtiö Pohjolan vähemmistöomistajien edut olisivat voineet asettua vastakkain. Jomman kumman etu olisi saattanut tulla loukatuksi, Karhinen totesi.

Ja ryhmätason ohjauksen voi jatkossa ennustaa entisestään tiukkenevan, sillä uusi sääntely tuo finanssialalle paljon ahtaammat puitteet toimia.

Tehtyä Pohjola-järjestelyä Karhinen kuvasi osaksi pidempää tarinaa, joka vie ryhmää ”pari piirua asiakasomisteisuuden suuntaan”.

Tämä asiakassomisteisuus näkyy mm. siinä, että OP-ryhmässä ei ole vielä paljon konttoreita lakkautettu.

”Asiakasomistajat eivät tätä vielä yksinkertaisesti halua. Sen aika tulee vielä joskus, mutta se ei ole vielä”, Karhinen tiivisti.

Yksi ulottuvuus asiakassomisteisuudessa on, että osuuskuntamuotoisen yrityksen pitäisi pystyä palkitsemaan asiakasomistajiaan enemmän kuin se maksaa veroa.

”Aika ajoin siinä on onnistuttukin, mutta ei valitettavasti viime vuonna”, joutui Karhinen Gebhard-juhlapuheessaan myöntämään.

Seuraavaksi uuden OP-Pohjolan rakentaminen etenee vaiheeseen, jossa ryhmälle muodostetaan kokonaan uusi keskusyhteisökonserni. Se mahdollistaa Karhisen mukaan isotkin organisatoriset muutokset.

Kaikkiaan Pohjola-järjestely on toteutuessaan arvolla mitattuna kolmanneksi suurin finanssialan järjestely Euroopassa finanssikriisin jälkeen.

Läpinäkyvyys tikunsilmässä

OP:n Pohjola-järjestely on otettu muuten varsin hyvin vastaan, mutta Pohjolan pörssistä poistumisen on eräissä arvioissa pelätty johtavan koko ryhmän läpinäkyvyyden vähentymiseen. Näitä kriitikoita Karhinen rauhoitteli lupaamalla, että OP-Pohjola noudattaa jatkossakin pörssiyhtiöiden corporate governance –käytäntöä.

Syytöksiä läpinäkymättömyydestä Karhinen ei ymmärrä senkään takia, että ”nykymaailmassa esimerkiksi sosiaalinen media on paljon vaativampi kuin hyllyllinen erilaisia normeja”.

”Olen usein pohtinut, kumpi on tärkeämpi, luottamus- vai vakavaraisuuspääoma ja todennut, että laki riittää kyllä viranomaiselle, mutta ei asiakkaalle”, Karhinen tiivisti.

Teksti: Markku Hurmeranta

Jaa artikkeli