Monessa maassa julkisen talouden ongelmien selättäminen vaatii uutta ajattelua. Sitä tarvitaan monella alueella mutta erityisesti yhteiskunnan ja yritysten suhteessa. Yritykset pitää valjastaa paremmin palvelemaan yhteiskuntaa.
Se voi onnistua, kun yksisilmäisestä omistaja-arvoajattelusta päästään jaetun arvon luomiseen, jossa nähdään yrityksillä muitakin tehtäviä kuin omistajan rikastuttaminen.
Omistaja-arvo on tärkeä yritystoiminnassa mutta ei ole ainut tärkeä. Usein se toteutuu paremmin, kun sitä miettii vähemmän. Kun yritys keskittyy asiakkaidensa ja yhteiskunnan palveluun, se menestyy ja omistaja hyötyy menestyksen hedelmistä.
Kun näin käy, myös yhteiskunta näkee yritysten potentiaalin ja uskaltaa antaa niille tärkeitä tehtäviä.
”Yritysten pitää ottaa johtajuus ja palauttaa yhteiskunnan ja yritysten yhteys”, professori Michael Porter ja konsultti Mark Kramer ovat todenneet.
Yritykset toimivat heidän mukaansa liian lyhyellä tähtäimellä, ja asiakkaiden pitkän aikavälin tarpeet ja laajempi yhteiskunnallinen näkökulma jäävät sivuun.
Jaetun arvon luomiseen panostavissa yrityksissä asuu luovuus, innovatiivisuus ja tuottavuus. Siksi jaetun arvon ajattelu on kestävän menestyksen rakentamista eikä hyväntekeväisyyttä.
Kapitalismi ulos kriisistä
On sanottu, että kapitalismi on kriisissä. Kriisi on osin seurausta luottamuspulasta, jota yhteiskunta kokee yrityksiään ja niiden johtajia kohtaan. On todistettu liikaa ahneutta ja oman edun tavoittelua.
Tämä luottamus voi palautua, kun yritykset näkevät tehtävänään myös yhteiskunnan edun vaalimiseen. Parhaat tekevät niin jo nyt.
Kapitalismi on parhaimmillaan merkittävä yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lähde. Se on mahdollista, kun yritykset haluavat rakentaa yhteiskuntaa luomalla vaurautta ja työpaikkoja sekä tyydyttämällä ihmisten tarpeita.
Jaetun arvon luominen ei ole tuloksen vähättelyä vaan sen ymmärtämistä, että tulos kertoo vain osan – toki tärkeän – yrityksen menestyksestä.
Kun yhteiskunta voi hyvin, myös siinä toimivilla yrityksillä on paremmat menestymisen mahdollisuudet.
Mahdollisuus osuuskunnille
Osuuskuntien kannalta jaetun arvon ajattelu on suuri mahdollisuus. Se on niiden ytimessä. Moni osuuskunta on yhteiskunnallinen yritys, joka on perustettu luomaan hyvää auttamalla jäseniään. Yleensä apu on koko yhteiskunnan rakentamista.
“Ilman osuustoimintaa Suomi olisi taloudellisesti kehittymättömämpi, yhteiskunnallisesti eriarvoisempi ja kulttuurisesti köyhempi. Osuustoiminta on luonut koko maan kattavaa taloudellisen toimeliaisuuden verkostoa”, professori Markku Kuisma on kiteyttänyt.
On tärkeää, että jokainen osuuskunta miettii, miksi se on olemassa ja miten se toteuttaa tehtäväänsä.
Kun kysymykseen on kirkas vastaus, kaikki on helpompaa. Jos vastaus on epäselvä tai siitä ei ole yksituumaisuutta, sotku on valmis.
Moni osuuskuntakin on – valitettavasti – vuosien saatossa ehtinyt etääntyä siitä tehtävästä, jota varten se on perustettu.
Monesta on tullut yritys yritysten joukossa, ja niiden palkitsemisjärjestelmät ovat enemmän omistaja-arvokapitalismia kuin osuuskuntafilosofiaa. Vallan ja rahan perso johtaja on voinut johtaa osuuskuntansa etäälle sen ytimestä.
Yritysjohto osuuskunnissakin osaa selittää, miksi jaetun arvon sijaan pitää luoda erityistä arvoa johdolle. Luottamushenkilöstön ei ole helppo panna vastaan, jos he eivät ole vahvoja ja perillä osuuskunnan historiasta.
Yhteiskunnan uusi työnjako
Jaetun arvon ajattelu mahdollistaa, että valtio ja kunnat rohkeammin miettivät, mitä asioita ja tehtäviä kannattaa hoitaa hallinnon ja mitä yritystoiminnan kautta.
Suomessakin voitaisiin rohkeammin antaa julkisia tehtäviä yrityksille. Se lisäisi laatua ja tehoa sekä säästäisi julkisia rahoja. Laatu ja teho eivät tule itsestään, mutta yleensä yritystoiminnan mekanismit ruokkivat niitä hallinnon mekanismeja paremmin.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa yksityinen ja kolmas sektori tuottavat nyt runsaan neljänneksen palveluista. Hyvä tavoite on nostaa osuus puoleen. Se todennäköisesti parantaisi tuottavuutta ja palveluita.
Sote-tehtäviin voisi perustaa useita osuuskuntia – niin palveluiden tuottajien kuin niitä tarvitsevien toimesta. Myös nykyiset osuuskunnat voisivat laajentaa alueelle toimintaansa, kuten jossain on tapahtunutkin.
Jaettuun arvoon on monta tietä
Miten yritys voi rakentaa jaettua arvoa eli palvella laajemmin koko yhteiskuntaa eikä vain vaurastuttaa omistajaansa? Ensiksi yritysten pitää päätöksenteossaan arvioida päätösten yhteiskunnallista vaikutusta. Pitää pohtia, mitä kukin päätös – investointi, saneeraus tai järjestely – vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan.
Toiseksi pitää muistaa, että oma henkilöstö on yrityksen tärkein sidosryhmä, josta pitää huolehtia ja jota ei pidä kevein perustein irtisanoa. Kun on vaikeaa, pitää yhdessä rakentaa silta vaikeuksien yli.
Kolmanneksi yritysten pitää olla aktiivisia jäseniä yhteisössään. Niillä voi olla merkittävä vaikutus nuorten työllistäjänä tai esimerkiksi kulttuuri- ja urheiluharrastusten tukijana.
Neljänneksi yrityksen pitää toimia eettisesti kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa kohtuullista palkitsemista. Lain minimi ei ole moraalin minimi.
Viidenneksi yritysten pitää viestiä avoimesti. Avoin ja rehellinen vuoropuhelu sidosryhmien – sisäisten ja ulkoisten – kanssa on jaetun arvon luomista. Lähtökohtana on, että annettu lupaus on pidetty lupaus. Silloin sidosryhmät voivat myös suunnitella omaa toimintaansa.
Kuudenneksi yrityksen on hyvä korostaa esimerkiksi yrityksen verojalanjälkeä eli sitä, miten paljon yritys tuo verotuloja ympäröivään yhteiskuntaan. Seitsemänneksi yrityksen pitää tuntea globaali vastuunsa ja arvoketjunsa, jotta siellä ei ole poljeta ihmisoikeuksia. Myös ympäristöstä pitää kantaa huolta.
Antava yritys saa palkintonsa
Joku voi ajatella, että jaetun arvon luominen syö kannattavuuden ja vie yrityksen ahdinkoon sekä tappaa joustavuuden.
Tuskin. Antava yritys saa. Siihen tunnetaan luottamusta, sen tuotteita halutaan käyttää, sitä halutaan omistaa ja sitä tuetaan vaikeuksissa. Myös muutoksia ymmärretään paremmin, kun yritys elää yhteiskuntansa mukana. Yrityshistoria tuntee paljon tästä esimerkkejä.
Kun yritys kantaa vastuunsa, myös julkinen valta on valmis hyödyntämään sen palveluita ja auttamaan sitä sen tarpeissa.
Jaetun arvon luominen vaatii paljon yritysjohdolta. Ei riitä, että ymmärtää prosessit ja numerot. Pitää ymmärtää myös yhteiskuntaa ja olla valmis vuoropuheluun sen kanssa. Pitää olla nöyryyttä antaa yhteiskunnalle.
Se vaatii herkkyyttä ja myötätuntoa, taitoa kuunnella ja kykyä kertoa omat asiat ja tavoitteet siten, että ne ymmärtää muutkin kuin oma hallitus ja johto. Kaikki eivät tähän pysty.
Johtajan sosiaalinen ja yhteiskunnallinen herkkyys on tärkeää erityisesti kriiseissä. Se on tärkeää myös henkilökunnalle. Varsinkin nuori sukupolvi arvostaa johtajia, jotka näkevät, että heidän tehtävänsä on kantaa vastuuta koko maailmasta.
MIKAEL PENTIKÄINEN
mikael[a]tekir.fi
Kirjoittaja on entinen toimitusjohtaja ja päätoimittaja, joka auttaa yhteisöjä ja yrityksiä elon myrskyissä. Hänen kirjansa Luottamus (Otava) ilmestyi helmikuussa.
