Monessa yrityksessä valmistaudutaan jälleen strategiaprosessiin. Hanke on kirjattu vuosikelloon, ja harjoitus tehdään, oli tarvetta tai ei.
On hyvä muistaa, että parhaat strategiat kestävät vuosien, jopa vuosikymmenten paineen. Hyvä strategia kehittyy yleensä evoluutiomaisesti. Joskus – harvoin – tarvitaan revoluutiomainen suuri suunnanmuutos.
Strategian jatkuva kriittinen tarkastelu on tärkeää, mutta jokavuotinen, usein byrokraattinen, vahvasti suunniteltu ja muotoon sidottu prosessi ei ole välttämättä järkevää. Usein työtä on paljon, mutta tuloksia vähän.
Pahimmillaan strategiaprosessi sumentaa strategista ajattelua ja hankaloittaa reagointia uusiin mahdollisuuksiin, kun niitä ei ole osattu kirjata. Usein huomio on liikaa kalvojen tyylikkyydessä kuin ajattelun kirkkaudessa ja oivaltavuudessa. Tyylikästä asiakirjaa tärkeämpi on kulttuuri, joka innostaa etsimään luovasti uusia mahdollisuuksia.
Uusi aika tarjoaa huikeita mahdollisuuksia. Internetin mahdollistamat tuotteet, verkostoituminen, tehokas markkinointi ja palvelutuotannon hajauttaminen voivat avata tien menestykseen. Näitä tarinoita on Suomessakin nähty, esimerkiksi Nokian, Rovion ja Supercellin vaiheissa.
”Internet muuttaa kaiken”, kiinalaisen verkkokauppajätti Alibaban teknologiajohtaja Wang Jian tiivisti marraskuussa Slush-tapahtumassa.
Tehtävän ymmärrys strategian perusta
Hyvä strategia alkaa yrityksen tehtävän syvällisestä ymmärtämisestä. Miksi yritys on olemassa ja miten se rakentaa yhteiskuntaa?
Kun tarkoitus on kirkas, strategia on helpompi tehdä, siitä on helpompi puhua ja siihen voi suhtautua tunteella. Hyvä strategia saa tunteet liikkeelle. Siksi siinä on voimaa.
Professori Jim Collins sanoo, että yrityksen pitää löytää strategiassaan kolme asiaa, joiden leikatessa syntyy paras tulos: Pitää tehdä sitä, missä yritys on markkinoiden paras, mihin sen väki kokee intohimoa ja missä se voi tehdä parasta tulosta.
Ilman intohimoa ei ole kehitystä. Ilman kasvua yritys ajautuu heikkenemisen kierteeseen, jossa saneeraus seuraa toista ja leikkaukset vievät voiman kehittämiseltä.
Strategia kertoo, mitä yritys tekee, mihin se on menossa ja miten. Se on päämäärästä johdettu tarkoituksenmukainen tapa saavuttaa tavoite. Se on yhtiön suunnan ja tekemisen kirjaamista ymmärrettävästi, motivoivasti ja luottamusta rakentaen.
Nokiaa johtanut Jorma Ollila on todennut, että strategia on toimintasuunnitelma, joka sisältää tavoitteen, jossa haluamme olla, ja keinot, jolla tavoite saavutetaan.
Hyvä strategia määrittelee suunnan yritykselle ja tehtävän sen työntekijöille. Strategia on ihmisten johdattamista suunnitelman avulla.
Kun työntekijä tekee työtään, hänen on tärkeää nähdä tekemisensä ja strategian yhteys. Jos hän ei tätä ymmärrä, strategia tai sen viestintä on epäonnistunut – usein molemmat. Kun sen ymmärtää, työ saa uutta merkitystä. Huonosti viestitty strategia on vailla merkitystä.
Kun strategia on ymmärrettävä, se mahdollistaa itsenäisen työskentelyn ilman jatkuvaa ohjausta, mikä parantaa työmotivaatiota sekä tuo tuloksia ja tehokkuutta.
Johtamista päämääristä ja arvoista käsin
Parhaat johtajat ovat strategisia. He johtavat päämäärästä ja arvoista käsin. He ennakoivat muutoksia ja jakavat resursseja ketterästi päämäärää tukien eivätkä jää tilanteen ja kilpailijoiden armoille.
Strategiselle johtajuudelle on luonteenomaista pitkän aikavälin ajattelu. Strateginen johtaa näkee etäälle ja tarkoituksen kautta. Lähiajan operatiiviset pulmat eivät sumenna hänen kaukonäköään.
Monella alalla – esimerkiksi energia-, liikenne-, lääke-, metsä- ja ruokateollisuudessa – pitää olla vähintään vuosikymmenen horisontti. Vaikuttavia muutoksia tehdään harvoin hetkessä.
Strategisilla johtajilla on kyky nähdä mahdollisuuksia – vaikeuksienkin keskellä. He näkevät kauas tarkoituksen kautta.
Tärkeää on myös ketteryys, kyky nopeisiin muutoksiin, mitä tohtori Mikko Kosonen ja professori Yves Doz ovat tutkineet.
Strategista ketteryys on yhdistelmä vakautta arvoissa, ihmisissä ja tavoitteissa mutta samalla herkkyyttä ja joustavuutta maailman havainnoinnissa ja voimavarojen sijoittamisessa sekä vahvaa johdon yhtenäisyyttä, empatiaa ja keskinäistä luottamusta.
Ketteryys on toiminnan jatkuvaa uudelleensuuntaamista, jotta menestys jatkuu. Se on loppumaton matka. Ketteryyttä pitää etsiä, vaikka sitä ei heti löydä eikä se tuo välitöntä hyötyä.
Strategia vahvistuu vuorovaikutuksessa
Hyvä strategia ei elä eristyksessä. Se vahvistuu vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Se auttaa muuttamaan maailmaa.
Strateginen ketteryys vaatii herkkyyttä nähdä ajan merkkejä – vuoropuhelussa oman väen ja vieraiden kanssa. Herkkyys nähdä ajan merkkejä korostuu aikana, jolloin muutokset ovat nopeita ja talous on jatkuvassa liikkeessä.
Suurimmallakaan ei ole varaa olla kuuntelematta muita. ”Vaikka organisaatiossasi on paljon älykkäitä ihmisiä, voit olla varma, että heitä on vielä enemmän organisaatiosi ulkopuolella”, konsultti John Hagel on muistuttanut.
Siksi hyvässä strategiassa katsotaan rohkeasti ulos, etsitään kumppanuuksia ja ratkotaan yhdessä yrityksen tarkoituksen avulla maailman ongelmia.
Olennaista ketteryydelle on kyky suunnata resursseja uudelleen. Jos voimat on juntattu siiloihin, ketteryydestä on turha haikailla. Resursseja – niin ihmisiä kuin muitakin – upotetaan usein siiloihin budjetoinnilla, byrokratialla, järjestelmillä ja jopa tulospalkkioilla.
Luottamus tekee strategiasta elävän
Hyväkin strategia on vain kuollut kirjain, jos toteuttajilta puuttuu luottamus, joka tunnetilana saa ihmiset yrittämään enemmän. Kun ihmiset kokevat luottamusta, he uskaltavat luottaa, ottaa riskejä ja jakaa. Vahvan luottamuksen oloissa strategian toimeenpano onnistuu paremmin.
Siksi strateginen johtaja näkee vaivaa luottamuksen rakentamiseksi. Se alkaa itsetuntemuksesta, kuuntelusta ja suorasta keskustelusta. Se edellyttää arvostusta, myötätuntoa, välittämistä, tosiasioiden tunnustamista, tilivelvollisuutta, halua ja kykyä kehittyä jatkuvasti, korjata virheitä ja luoda näky, jota kohti on innostavaa kulkea.
Luottamus on tärkeää koko organisaatiossa mutta erityisesti johdossa. Kun johto on yhtenäinen, se kykenee nopeasti tarttumaan mahdollisuuksiin.
Yhtenäisyys ei tarkoita samankaltaisuutta. Hyvässä johdossa on samalla arvopohjalla erilaista ajattelua ja uskallusta haastaa toisia.”Tarvitaan ihmisiä, joilla on erilainen tapa ajatella”, Koneen entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta sanoi Slushissa.
Joskus strategia on laadukas, mutta sitä ei osata toteuttaa. On arvioitu, että jopa 60-90 prosenttia strategioista epäonnistuu toteutuksessa. Yksi syy on se, että eri ihmiset tekevät strategian ja eri ihmiset toteuttavat sitä. Strategian tekijöiden ja toimeenpanijoiden väliltä puuttuu silta.
Siksi strategioita pitäisi tehdä yhdessä ja johtaa niitä projektien kautta. Ne voivat onnistua, jos ne ovat hyvin johdettuja sekä on aito sitoutuminen ja vahva luottamus.
MIKAEL PENTIKÄINEN
Kirjoittaja on johtamisen ja viestinnän konsultti, jonka kirja Luottamus ilmestyi helmikuussa. Hän aloittaa tammikuussa Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana.
