Tuottajaosuuskunnissa on viime vuosina käyty keskustelua osuuskunnan rahoituksesta ja pääomahuollosta. Akuutteja ongelmia ei ole havaittu, mutta keskustelua on käyty pitkän aikavälin rahoitustarpeista. Pankkirahoituksen ehtojen kiristyminen on herättänyt kysymyksiä vieraan pääoman rahoituksen saatavuudesta ja ehdoista osuuskunnille. Pellervon rahoitustyöryhmä on arvioinut tuottajaosuuskuntien rahoitusasemaa. Työryhmän raportti kävi kommenteilla kaikissa tuottajaosuuskunnissa. Pellervo-Seuran valtuuskunta hyväksyi 4.12.2014 työryhmän ehdottamat suositukset.

Rahoitustyöryhmä mittasi tuottajaosuuskuntien rahoitusasemaa omavaraisuusasteella vuosina 2002-2012. Yleinen kehityskuva ei aiheuta huolestumista. Useimmat osuuskunnat ylittävät 40 prosentin omavaraisuusasteen, jota yleisesti pidetään hyvänä. Yksittäisten tuottajaosuuskuntien omavaraisuus on laskenut. Pitkään laskeva omavaraisuusaste on osuuskunnalle huono merkki ja johtaa ennen pitkää taloudellisiin vaikeuksiin. Tiukimmilla näyttävät olevan keskisuuret tuottajaosuuskunnat.

Ryhmä totesi, että tuottajaosuuskuntien rahoitusasemavaateet eroavat toisistaan. Toisilla omavaraisuusasteen on oltava korkeampi kuin toisilla. Pörssiyritystä omistavan omistajaosuuskunnan vaade on korkea, koska omistajan on kyettävä turvaamaan ja kehittämään yhtiön omistajuutta. Jalostusta ja markkinointia hoitavien osuuskuntien rahoitusvaade on sama kuin millä tahansa liiketoiminnassa mukana olevalla osuuskunnalla, ei kuitenkaan yhtä korkea kuin omistajaosuuskunnalla. Hankintaosuuskuntien rahoitusvaade on näiden kahden välillä.

Työryhmä kiinnitti huomiota siihen, että kaikilla osuuskunnilla ei synny riittävästi tulorahoitusta. Kyse on silloin heikosta kannattavuudesta tai raskaasta velkakuormasta. Tulorahoituksen tulee riittää kolmeen perustehtävään: 1) korollisten lainojen lyhennyksiin 2) korvausinvestointeihin ja 3) kohtuullisen voitonjakoon. Kun nämä ehdot täyttyvät, on osuuskunnan taloudenhoito terveellä pohjalla.

Osuuskunnassa päätetään vuosittain ylijäämän jaosta jäsenille. Rahoituksen näkökulmasta liiallinen ylijäämänjako voi vaarantaa osuuskunnan oman rahoitushuollon: sille ei silloin kerry voittovaroja jotka vahvistavat omaa pääomaa. Jos tällainen osuuskunta yhtäkkiä tarvitsee rahaa investointeihin tai tytäryhtiön pääomittamiseen, se joutuu turvautumaan jäseniin tai velkarahoitukseen. Sen vuoksi työryhmä päätyi suosittamaan, että jokainen tuottajaosuuskunta linjaisi ylijäämänjaon raamit useammalle vuodelle tulevaisuuteen.

KARI HUHTALA

Kirjoittaja on PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja ja Pellervon rahoitustyöryhmän puheenjohtaja.

 

Työryhmän suositukset tuottajaosuuskunnille ovat tiivistetysti seuraavat:

  1. Markkinointi- ja jalostusosuuskunnan omavaraisuuden tulisi olla vähintään 30-40 %, hankintaosuuskunnilla vähintään 50 % ja omistajaosuuskunnilla tätäkin korkeampi.
  2. Tuottajaosuuskunnan tulorahoituksen tulee riittää vähintään osuuskunnan korvausinvestointeihin, lainojen lyhennykseen ja kohtuulliseen korvaukseen omalle pääomalle.
  3. Osuuskunnan hallituksen tehtävä on päättää useamman vuoden ajalle siitä, mikä osa tulorahoituksesta pidätetään osuuskunnan tarpeisiin ja mikä osa siitä jaetaan jäsenille.
  4. Tuottajaosuuskuntien tulee harjoittaa aktiivista jäsenpääoman hankintaa.
  5. Osuuskunnalla tulee olla pitkän ajan strategia, miten velvoiteosuuksia kerätään.
  6. Vapaaehtoisten pääomainstrumenttien käyttöönotosta on säädettävä osuuskunnan säännöissä.
  7. Osuuskunnissa kannattaa pohtia, miten jäsenille tarjotaan mahdollisuutta vapaaehtoisten lisäsijoitusten tekemiseksi osuuskuntaan.
  8. Osuuskunta voi niin halutessaan rahastoannilla päivittää osuuksien nimellisarvoa lähemmäksi osuuksien käypää arvoa.
  9. Osuuskuntien tulee arvioida eri rahoituslajien, kuten jäsenpääoman, muun oman pääoman ja vieraan pääoman kustannuksia ja niiden välistä tasapainoa eri osapuolten kannalta.
  10. Osuuskuntien omistajaohjauksen kannalta olisi tärkeätä tutkia työryhmän raportissa kuvattua jäsenarvoa jäsenille.
  11. Pääoman hankinnan vaihtoehtoja kannattaa vertailla ottaen huomioon osuuskuntalain antamat mahdollisuudet.
  12. Maatilojen määrän vähentyminen pitää ennakoida osuuskuntien jäsenrahoituksessa tulevaisuudessa.

Koko raportti suosituksineen on nähtävissä Pellervon kotisivuilla www.pellervo.fi. 

Jaa artikkeli