Niukat palkankorotukset ja valtion tiukka budjettikuri ovat Pellervon Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holmin tärkeimmät talouslääkkeet tuleville vuosille. Näillä eväillä pääsy takaisin parhaaseen luottoluokitukseen voisi onnistua vuoteen 2020 mennessä.

Suomen talouden suurimmaksi ongelmaksi Pasi Holm näkee vientisektorin heikkouden. Tästä johtuvat niin työpaikkojen määrän vähentyminen kuin vaihtotaseen alijäämä. Vientituloilla ei pystytä kunnolla maksamaan tuontilaskua. Lisäksi korkeasta työttömyydestä johtuen valtiontalouden menot ovat kasvaneet.

”Suomen elektroniikkateollisuuden tuotanto on supistunut niin paljon, että olemme menettäneet arviolta 40 000 työpaikkaa koko klusterissa. Nokian osuus on tästä noin 10 000 ja lisäksi tulevat laajat kerrannaisvaikutukset alihankinnassa.”

Samaan aikaan on metsäteollisuuden ja siinä erityisesti paperiteollisuuden tilanne vaikeutunut oleellisesti. Tämä koskettaa sekä Suomea että Ruotsia, mutta Ruotsissa vuoden 2008 jälkeen metsäteollisuuden työpaikat ovat vähentyneet 18 prosenttia, kun Suomessa alan työpaikoista on menetetty 33 prosenttia.

”Paperiteollisuudesta näkee, että kriisin iskiessä kilpailukyky ratkaisee. Irtisanomiset kohdistuvat sinne, missä kilpailukyky on heikoin. Lisäksi muilla sektoreilla saadaan aikaan korvaavaa tuotantoa ja vientiä, jos kilpailukyky on hyvä.”

 

Malttia palkkoihin

Pasi Holm vertaa Suomen taloutta mielellään Ruotsiin ja Saksaan. Nämä ovat monessakin mielessä hyviä mittareita: teollisuus nojautuu vahvasti vientiin ja laatukäsitys on samanlainen kuin Suomessa.

”Ruotsille kruunun kurssilla on ollut merkittävä vaikutus. Kruunun heikkouden takia ensimmäiset paperitehtaiden sulkemiset tulivat Suomeen.”

Kuitenkin suurin syy, miksi Ruotsissa on mennyt hyvin ja Suomessa heikommin, on Pasi Holmin mielestä reaalisilla yksikkötyökustannuksilla mitattava yritysten kilpailukyky. Vuonna 2011 Ruotsin kilpailukyky oli 10 prosenttia Suomea parempi. Tilanne on viime vuosien työmarkkinaratkaisujen vuoksi tasoittunut; tällä hetkellä Ruotsin kilpailukykyetu on 5-6 prosenttiyksikköä.

”Palkat ovat Suomessa kaksi vuotta peräkkäin nousseet noin yhden prosentin vuosivauhtia, kun Ruotsissa palkat ovat liukumineen nousseet noin 2,5 prosenttia.”

”Suomi ottaa asteittain Ruotsin kiinni kilpailukyvyssä, mutta tarvitsemme vielä vuosille 2016-2018 uuden maltillisen työmarkkinaratkaisun”, Pasi Holm painottaa.

”Kotimarkkinoiden ostovoima kärsii alhaisista palkankorotuksista, mutta jos kasvatettaisiin kotimarkkinoita ja ostovoimaa, se lisäisi tuontilaskua. Tässä tilanteessa, kun tuontilaskua ei pystytä maksamaan vientituloilla, meidän täytyy ilman muuta keskittyä viennin edistämiseen.”

 

Sellua turha väheksyä

Viennin vauhdittumisen kannalta merkittävä tekijä on valuuttakurssien kehitys. Tällä hetkellä suomalaisyrityksillä on vähän tuuria, sillä euron arvo on heikentynyt vuoden mittaan selvästi. Dollarimääräinen vienti tuo suoraan lisää euroja yrityksille, tämä on jo nähtävissä muun muassa metsäteollisuuden tuloksissa.

Maamme metsäteollisuutta auttaa osaltaan kaupan rakennemuutos. Erikoistavarakauppa on siirtynyt nettiin ja siellä tarvitaan paljon pakkauksia. Toinen tekijä on se, että muovia korvataan bioperäisillä pakkauksilla. Näiden seurauksena sekä kartongin että selluloosan kysyntä kasvaa.

”Suomessa tuotettu pitkäkuituinen havusellu on erityisen hyvä tässä.”

Aikaisemmin pelättiin, että eteläamerikkalainen lehtisellu uhkaisi suomalaista havusellua. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että havusellun maailmanmarkkinahinta kasvaa ja lehtislelun hinta laskee. Ero on historiallisen suuri. Havusellun maailmanmarkkinahinta on hyvä ja nousussa, lehtisellunkin hinta on hyvä, mutta se on hiljalleen laskussa.

Pitkään väheksytty selluloosa voi olla ratkaisevassa asemassa tulevien vuosikymmenien teollisessa kehityksessä.

”Selluloosa on monien biotuotteiden lähtökohta ja rinnakkaistuote. Äänekoskelle suunniteltu Metsä Fibren tehdas on 80-prosenttisesti sellutehdas ensimmäisten viiden vuoden aikana, mutta prosessit voidaan miettiä niin, että biotuotteita saadaan siinä sivussa. Biotalous ei tule tyhjästä vaan on suhteessa metsäteollisuuteen ja energiateollisuuteen.”

 

Rahoitusta laajemmalle

PK-yritysten rahoitus on Pasi Holmin mielestä asia, johon tarvitaan uusia keinoja.

”Kysymys kuuluu, miten nykyiset toimijat kuten Finnvera ja Tekes saataisiin palvelemaan PK-yrityksiä paremmin. Näiden rahoituskustannuksiin pitää pystyä vaikuttamaan.”

Tilanne yritysten rahoitusten saatavuudessa vaikuttaa nurinkuriselta. Korot ovat matalalla, mutta yritysrahoituksen kysyntä ei ole kasvanut.

”Ongelmana on lainojen maturiteetti. PK-yrityksille tarjottujen lainojen kesto on nykyään hyvin yleisesti 3-5 vuotta. Sillä ei riittäviä investointeja pysty rahoittamaan. ”

Rahoitustilanne näyttäytyy kovin erilaisena eri yrityksille ja erilaisille hankkeille. Pankit vakuuttelevat jatkuvasti, että kaikkiin kannattaviin investointeihin rahaa kyllä saa. Holm ei ole aivan samaa mieltä.

”Huippukannattaviin hankkeisiin saa rahaa, mutta sitä tarvitaan myös kohteisiin joiden kannattavuus näyttää vain kohtuulliselta. Emme voi jäädä odottamaan huippujen syntymistä. Tarvitsemme laajaa pohjaa, josta aikanaan nousevat esiin huiput.”

”On erittäin tyhmää politiikkaa jäädä nyt valitsemaan vain hyviä hankkeita. Teknologian muutos tai markkinoiden käänne voivat tehdä uusia menestyjiä milloin tahansa.”

”Meillä on niin vähän hankkeita, joita voi rahoittaa 3-5 vuoden lainalla, että Suomi ei siitä lähde nousuun.”

Koko EU:n käyttöön on vasta kääritty rahoituspaketti, jolla vauhditettaisiin infrastruktuurihankkeita, tästä odotetaan jotain satavan Suomeenkin. Investoinnit infrastruktuuriin tuovat työtä lyhyellä aikavälillä, samalla ne parantavat yritysten kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

 

Työttömyys painaa

Työttömyys on tänä vuonna ollut selvässä kasvussa. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä on nyt noin 220 000, kun työvoimaviranomaisten tilastoissa vailla työpaikkaa on jo yli 310 000 suomalaista.

”Suomeen tarvitaan lisää työpaikkoja ja niitä syntyy vain yritysten paremman kilpailukyvyn kautta. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla PK-sektori saadaan kasvamaan”, Pasi Holm muistuttaa.

Työttömyys näyttäytyy erilaisena, kun tarkastelun aikajänne muuttuu. Nykyisellä työttömyysasteella tarvittaisiin yli 200 000 työpaikkaa, jotta tilanne korjaantuisi. Koko ajan kuitenkin väestörakenne muuttuu ja työpaikkojen lisääntymistä vastaavasti tullaan tarvitsemaan myös lisää työn tarjontaa.

”Ensiksi tarvitaan työpaikkoja ja niitä tulisi syntyä suunnilleen sinne, missä ihmiset asuvat. ”

Pasi Holm kertoo olevansa Juhana Vartiaisen kanssa samaa mieltä, että pitkällä aikavälillä myös työn tarjontaa on lisättävä. Toinen asia on se, että tarvitsemme kasvua ympäri Suomen.

”En usko siihen, että pääkaupunkiseutu olisi veturi, joka vetää koko maan talouden nousuun. Tarvitsemme vetureita jokaiselle alueelle, jotta taloutta saataisiin nousuun alueiden vahvuuksien kautta.”

Kaivosteollisuus ja metsäteollisuus tuottavat ympärilleen työpaikkoja, mutta vetureita tarvitaan enemmän.

”Maahan tarvitaan erikokoisia vetureita vaikka kuinka paljon. Uskon biotalouteen, energiateollisuuteen ja metsäteollisuuteen. Luonnonvaroista kaivannaisteollisuus sekä arktisen alueen mahdollisuuksien hyödyntäminen tuovat myös uusia mahdollisuuksia.”

 

Valtion talous kiristyy

Valtion velka oli noin 50 miljardia, kun nykyiseen pitkittyneeseen taantumaan lähdettiin ja nyt se on noin 100 miljardia. Pellervon Taloustutkimuksen arvion mukaan velka tulee kasvamaan ainakin 120 miljardiin.

”Valtion budjetti pitää tasapainottaa. Lainaa pitäisi pian maksaa poiskin, koska maamme tulee varautua seuraavaan taantumaan, jonka vuoro on joskus vuoden 2025 vaiheilla”, Pasi Holm ennakoi.

”Valtion velka ei voi olla se puskuri, jolla elvytetään huonoina aikoina. Jos velkaisuus alkaa olla 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, se on liikaa.”

Ennen taantumaa pitää tietysti tulla nousukausi, jota on odotettu ja ennusteltu jo jonkun aikaa. Vielä ensi vuodeksi ei vahvaa nousua ole luvassa. Vähän plussalle Pasi Holm uskoo talouden kääntyvän, vaikka epäileekin jatkuvan optimismin vievän uskottavuutta.

Valtiontalouden tasapainottamiskeinot eivät ole helppoja. Tehty eläkeratkaisu oli merkittävä, koska sitä kautta työurat pitenevät ja eläkemenot saadaan pidettyä kurissa.

”Valtion verotulot lisääntyvät, kun talous kasvaa ja työllisyys paranee. Tärkeää on, että menot eivät lähde kasvamaan. Sillä tavalla budjetti aikaa myöten tasapainottuu.”

Sote-uudistus on Pasi Holmin mielestä vielä kysymyksiä täynnä. Sen kautta pitäisi pystyä yhteiskunnan kustannuksia vähentämään. Tärkeä asia on myös se, että kunnille ei pidä enää sysätä lisää tehtäviä.

”Tehtävien karsiminen ei ole patenttiratkaisu, sillä se tarkoittaa aina leikkaamista. Toiminnan painopistettä voidaan muuttaa, kun vanhempien ikäluokkien määrä kasvaa ja nuorten pienenee. Ei se ole leikkausta jos määrärahoja vähennetään tarpeen vähentyessä.”

 

Verotuksen mahdollisuudet

Kokonaisveroaste on Suomessa vaihe kerrallaan noussut 1990-luvun tasolle. Pasi Holmin mielestä enää ei ole kovin paljon kokonaisuutena nostettavaa, mutta painopistettä voidaan aina muuttaa.

”Matalien palkankorotusten vastapainoksi voisi ajatella verotuksen keventämistä. Jos tulee korkeat palkankorotukset, jotka vievät yritysten kilpailukykyä, sitten pitää suunnata veron kevennykset yrityksille.”

Yhteisöveron alennus tämän vuoden alussa oli Pasi Holmin mielestä riittävä.

”Suomen ei kannata vauhdittaa verokilpailua lähinaapureiden kanssa. Juuri nyt Suomi on kohtuullisella tasolla suhteessa pohjoismaisiin kilpailijoihin. Jos Ruotsi laskee yritysveroa, Suomenkin on laskettava.”

 

Luottoluokitus kirpaisi

Suomen putoaminen parhaimmasta luottoluokituksesta on Pasi Holmin mielestä hankala asia kahdesta syystä.

”Parhaan luottoluokituksen säilyttäminen oli hallituksen tavoite ja siitä lipeäminen syö uskottavuutta. Toiseksi yhden luokittajan tekemä lasku saa todennäköisesti seuraajia muista luokituslaitoksista ja tämän jälkeen uusia laskuja on helpompi toteuttaa.”

Koroissa Suomi ei paljon kärsi, jos luottoluokituksen lasku pysähtyy nykytasolle.

Suomen luottoluokitus voi Pasi Holmin mukaan palata kolmen A:n tasolle vuoteen 2020 mennessä, jos kaikki menee taloudessa hyvin.

”Arvio perustuu siihen, että kilpailukyky paranee hitaasti. En lähde siitä, että palkkoja alennetaan tai saadaan aikaan nopeita leikkauksia. Yritysten kilpailukyky ja valtion budjetti tasapainottuvat ajan kanssa.”

 

Aluepolitiikka tarpeen

”Infrastruktuuri on Suomessa osittain rapautumassa. Esimerkiksi Ruotsi panostaa näihin investointeihin paljon enemmän kuin Suomi sekä tarpeen näkökulmasta että rahoituspohjan näkökulmasta.”

Suomessa on vireillä uusia infrastruktuurihankkeita, mutta niitä ei perustella elinkeinoelämän tarpeilla vaan työmatkamatkustuksen ja ihmisten liikkuvuuden näkökulmasta. Ruotsissa hankkeita perustellaan enemmän elinkeinojen, logistiikan ja aikakustannusten näkökulmasta.

”Suomen pitäisi ilman muuta ajatella meille luontaisten elinkeinoalojen tarpeita. Kaivannaisteollisuus on yksi, metsäteollisuus on toinen, bioenergian käytön lisääminen vaatii myös panostuksia infrastruktuuriin.”

Superrekat voivat nostaa tuottavuutta, mutta niiden tieltä pitää poistaa esteet. Tämä vaatii investointeja muun muassa siltoihin. Yritysten kilpailuedellytysten kannalta on merkitystä myös sillä, että rautatiekuljetukset sujuvat kitkatta ja satamien palvelutaso on riittävä.

Väestö ja elinkeinot pyrkivät luontaisesti keskittymään alueellisesti. Pasi Holmin mielestä tätä kehitystä vastaan on turha taistella, mutta jokaisen alueen tulisi omaehtoisesti satsata kasvuun omilla vahvuuksilla.

”Alueilla on uskottavia kehitysnäkymiä esimerkiksi biotaloudessa. Siihen tarvitaan myös yhteiskunnan tukea.”

Teksti: ANTTI ÄIJÖ
Kuvat: OLLI HÄKÄMIES

 

Politiikan takapiru tuottaa punnittuja ideoita

Pellervon Taloustutkimuksella on ollut vahva aloitteentekijän rooli aina, kun keskusta on ollut hallitusvastuussa ja pääministeripuolueena. PTT:n viimeisen kymmenen vuoden aikana ajamia asioita ovat olleet muun muassa Holmin-Vihriälän mallina tunnettu matalapalkkatuki ja ruuan arvonlisäveron alennus.

Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaneuvotteluissa Pasi Holm oli sivuroolissa. Suuntaviitat hallituksen toimille määriteltiin pääosin muualta. Hallituksen aloittaessa toimintaansa kesällä 2011 koko neljän vuoden talouskasvuksi arvioitiin 10 prosenttia. Arvio oli useimpien asiantuntijoiden mielestä heti alkuun liian optimistinen. Nyt tiedetään, että kansantalous ei kasva minkään vertaa tällä jaksolla.

Viime kuukausiaan toimivan hallituksen ja sen edeltäjän oli heti alkumetreiltä sopeutettava valtion taloutta. Kataisen hallitusohjelman mukaan puolet sopeutuksesta oli määrä tehdä veron korotuksin ja toinen puoli leikkauksin. Ilmeisesti sosialidemokraattien aloitteesta veronkorotukset päätettiin tehdä ensin ja leikkaukset jäivät hallituksen lopputaipaleelle. Lähtökohta eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle uudelle hallitukselle on nyt vaikea, kun leikkauksia tulisi heti tehdä lisää.

Kevään vaaleissa valittavia uusia kansanedustajia Pasi Holm kehottaa kiinnostumaan talousasioista. Sosiaalipolitiikka on monelle luonnollinen kiinnostuksen kohde, mutta sitäkin on hyvä lähteä tarkastelemaan taloudesta käsin.

”Talousasiat eivät ole vaikeita, kun perusteet ovat hallinnassa. Erityisesti ongelmatilanteissa perehtyminen talouteen on tärkeää.”

Ruotsi ja Saksa ovat Pasi Holmin mielestä Suomen taloudelle sopivat verrokit ja mittarit. Saksa on koko Euroopan talouden moottori ja Saksan talousmenestys oli myös syy vahvaan euroon.

”Vahva talous pärjää olipa maa eurossa tai sen ulkopuolella. Tämän ovat Saksa ja Ruotsi esimerkillään osoittaneet. Heikko talous ei pärjää kummassakaan.”

”Työ tekijäänsä opettaa ja lopussa kiitos seisoo”, sopii motoksi Holmille, jolle tänä vuonna tuli täyteen kymmenen vuotta Pellervon Taloustutkimuksen toimitusjohtajana.

Yhteiskunnallista keskustelua käydään nykyään hyvin talouspainotteisesti, missä ei ekonomistin mielestä sinänsä ole vikaa. Media on tehnyt taloustutkijoista eräänlaisia modernin ajan pappeja.

Ikävämmältä tuntuu median muutos.

”Uutisvirrassa on kysyntää lähinnä nopeille kommenteille, mikä tarkoittaa sitä että mielipiteet voivat vaihtua lennossa. Tämän päivän mielipiteillä ei huomenna enää ole arvoa.”

PTT on taustaltaan vahvasti osuustoimintaan sitoutunut. Pasi Holm on saanut nähdä, että osuustoiminnan merkitys on viime vuosina kasvanut erityisesti pankki- ja vakuutussektoreilla sekä vähittäiskaupassa. OP-ryhmä on muun muassa maamme merkittävin PK-sektorin rahoittaja. S-ryhmä puolestaan on vuosi vuodelta kasvattanut markkinaosuuttaan vähittäiskaupassa ja samaan aikaan tehnyt uusia avauksia palvelusektorilla.

Jaa artikkeli