Brändistä on pidettävä huolta

Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme perää maitoketjulta laatua, innovatiivisuutta ja kuluttajan kuuntelua. Jokaisella ketjun portaalla pitäisi tehdä tulevaisuudessa asioita nokkelammin.

Jaa artikkeli

Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme perää maitoketjulta laatua, innovatiivisuutta ja kuluttajan kuuntelua. Jokaisella ketjun portaalla pitäisi tehdä tulevaisuudessa asioita nokkelammin.

Toimitusjohtaja Annikka Hurmeen mukaan brändin puolustaminen vaatii pysymistä mukana sosiaalisessa mediassa ja digitalisoituneessa maailmassa.

”Tällä hetkellä maitoketjusta välittyy myrtsi kuva kuluttajalle. Olemme vähän marttyyreja”, Hurme napauttaa.

Venäjän tuontikielto, maitokiintiöiden vapautuminen, elintarvikkeiden tuonti Suomeen, keskustelu eläinten hyvinvoinnista ja kuluttajien odotukset luovat ajankohtaisia haasteita maitoalalle.

Myllerryksen keskellä Annikka Hurme kannustaa luottamaan vahvaan brändiin ja keskittymään asioihin, joihin on mahdollista vaikuttaa. Niitä ovat oma uudistuminen, jatkuva kehittyminen ja kuluttajan kuunteleminen.

Pellervon Päivillä puhunut Hurme ei lähde lietsomaan maitosotaa, vaan haastaa ruoka-alan toimijoita yhteistyöhön.

”Kaupalla on ollut aina kampanjointia elintarvikkeilla. Nyt on lähdetty aika populistisesti keskustelemaan ruoan hinnasta”, Hurme arvioi.

”Ruokaketjun sisäinen syyllisten etsintä pitäisi lopettaa. Kuluttajaa kiinnostaa tuotteen brändi, laatu ja hinta. Heitä ei kiinnosta meidän keskinäinen nokittelumme.”

 

Säädöksillä ei saa kampittaa omaa tuotantoa

Elintarvikkeiden tuonti Suomeen on Annikka Hurmeen mukaan tosiasia, jonka kanssa täytyy elää. Hänen mukaansa tuonnista tekee haasteen lähinnä se, että maataloutta ja elintarviketeollisuutta vaikeutetaan omilla Suomessa tehdyillä päätöksillä.

”Kotimaisen ruoan kilpailukykyä ei saa heikentää kohtuuttomasti. Maataloutta ei voi kuormittaa kohtuuttomasti ylisäätelyllä tai ympäristölainsäädännön nimissä”, Hurme linjaa.

”Julkisissa hankinnoissa pitäisi edellyttää kaikilta tarjoajilta samoja kriteerejä ja reunaehtoja, joita edellytetään suomalaiselta toiminnalta.”

Kaikki säätely ei silti Hurmeen mielestä ole pahasta. Esimerkiksi viennin tukeminen pitäisi hänen mukaansa saada lakisääteiseksi.

”Ruoan verotus olisi myös saatava kohtuulliseksi ja ruoan arvonlisävero alas”, Hurme evästää tulevaa hallitusta.

 

Osuustoiminta takaa kehittämisen

Valio on kavunnut erilaisilla brändilistoilla kärkinimien joukkoon. Toimitusjohtaja Annikka Hurme muistuttaa, että vahva brändi on menestyksen tae ja yrityksen arvokkainta pääomaa.

”Kuluttajien mielestä Valio on Suomen vastuullisin brändi vuonna 2015. Venäjällä Valion brändi on rahanarvoista tavaraa.”

Osuustoiminnallinen tausta näkyy myös brändien hallinnassa. Yksityisyrityksessä tuotebrändi tai patentti menisi herkemmin myyntiin ja ajautuisi kansainvälisten kilpailijoiden käsiin.

”Me Valiossa hoidamme tuotebrändiä samalla tavalla kuin tilalliset vaalivat tilojaan – seuraavaa sukupolvea ajatellen. Tavoitteena on luovuttaa ne entistä ehompina seuraaville tekijöille,” Hurme kuvaa.

”Osuustoiminnallisuus varmistaa sen, että voimme panostaa tuotekehitykseen myös vaikeina aikoina.”

Annikka Hurme antaa esimerkin Valion sisäisestä laatuketjusta. Kun Venäjän tuontikielto astui voimaan, raja sulkeutui muutamassa tunnissa.

”16 rekkaa pysähtyi eri puolille Suomea etsimään uutta osoitetta. Kahdessa tunnissa ongelma oli ratkaistu. Laatuketju tuottajalta kuluttajalle toimii niin hyvin, että yhtään maitolitraa ei tarvinnut hukata. Tämä on suoritus, johon ei moni pysty.”

Teksti: HANNA MOILANEN
Kuvat: OLLI HÄKÄMIES

Left Menu Icon
Right Menu Icon