Tutkimusosuuskunta Tapaus perustettiin syksyllä 2013. Tavoitteena oli luoda akateemisten urien pätkätyöläisyyden rinnalle toinenkin polku ja soveltaa tutkimustuloksia käytännössä.

Tutkimusosuuskunta Tapaus

Perustettu: 6.11.2013

Perustajajäseniä: 8, joista 5 tohtoria

Osuusmaksu: 200 euroa

Oman yrityksen perustamista pohdittiin vuoden verran, kertoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Nina Nygren.

”Taustalla oli akateemisten alojen pätkätyöläisyys tutkimusapurahojen varassa ja sen tuoma epävarmuus. Halusimme myös perehtyä omiin kiinnostuksen kohteisiimme eikä vain niihin, mitä akateeminen maailma pitää esillä.”

Yrittäjyys mahdollisti vapauden toteuttaa itseään sekä tutkia omaa ammatillista oppimista tukevia asioita.

Osuuskunnan perustajia oli kahdeksan, ja tarkoitus on kasvaakin, mutta harkiten. Kevään 2015 aikana osuuskuntaan on liittynyt kaksi uutta jäsentä. Tutkimusosuuskunnan erityispiirre on, että jäsenistä viisi henkilöä on tohtoreita. Yrittäjyys on tällä hetkellä sivutoimista yliopisto- ja muiden urien rinnalla, mutta visio tulevaisuudesta on, että joskus voidaan olla enemmän. Liikevaihtotavoitetta ei ole asetettu, sillä kukin jäsen toimii omien voimavarojensa ja muun työtilanteensa mukaan.

Yrittäjyyden alkutaival lähti liikkeelle yritysneuvojan tapaamisella. Yhteiset tavoitteet, näkemykset ja toimintatavat vaikuttivat yritysmuodon valintaan. Koska yhteisöllisyys ja demokraattisuus oli kaikille tuttua jo yhdistystoiminnasta, oli osuuskunta luonteva valinta.

”Ajatus siitä, että jollain meistä olisi enemmän päätäntävaltaa muihin nähden tuntui omituiselta. Emme myöskään tarvinneet suurta pääomaa toiminnan käynnistämiseen. Meillä ei ollut isoja investointeja, koska tiloja ja laitteita ei tarvittu. Osuuskunta tuntui parhaalta vaihtoehdolta”, Nygren kertoo.

 

Ei tavallinen konsulttiyritys

”Asiakkaitamme ovat kunnat ja yritykset. Asiantuntijuutta meillä löytyy niin kaupunkisuunnitteluun, maankäytön suunnitteluun, osallistamiseen, luonnonsuojeluun ja erityisesti uusiin luonnonsuojeluratkaisuihin.

”Erilaisten ekosysteemipalveluiden selvittäminen ja kehittäminen, aluekehittäminen ja uudenlaisten, ratkaisukeskeisten mahdollisuuksien analysointi sellaisistakin kohteista, jotka saattavat olla vastakkainasettelulle alttiita kuuluvat palveluihin”, Nina Nygren kuvaa.

Osuuskunnan tutkimuskohteisiin lukeutuvat Nygrenin mukaan niin liito-orava kuin viitasammakotkin, molemmat suojeltuja lajeja, jotka on huomioitava maankäytön suunnittelussa. Tapauksen tavoitteena ei ole olla tavallinen konsulttiyritys, vaan pidemmälle viety erikoistuminen uudentyyppisiin luonnonsuojelukeinoihin ja nykyisten käytäntöjen parantamiseen.

”Meillä on sellainen maailman parantamisen palo!” tiivistää Nygren.

Asukkaat kehittämään lähiympäristöä

Moderneja menetelmiä on toteutettu muun muassa aluekehittämiseen ja asukkaiden osallistamiseen liittyvissä projekteissa. Nygren mainitsee esimerkkinä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa tehdyn Oma Tesoma – hankkeen. Aluekehityshanketta pyöritetään yhdessä kaupungin vanhimmista lähiöistä. Kävelyhaastattelumenetelmässä haastateltava ja haastattelija kävelevät yhdessä jonkun ennalta sovitun tai haastateltavan valitseman reitin. Siten saadaan syvempää tietoa esimerkiksi lähiympäristön merkityksestä haastateltaville.

Laadullisen eli kvalitatiivisen analyysin avulla haastatteluaineistosta tai kyselyaineiston avoimista vastauksista voidaan selvittää vastaajien näkemyksiä ja mielipiteitä ja tehdä niistä yhteenveto, kuten Tesomalla tehtiin.

Osuuskunta pitää sivuillaan blogia, joka on heille tärkeä työkalu. Blogin tarkoituksena on kertoa uusista ratkaisuista, joilla erilaisia ympäristöön liittyviä haasteita on ratkottu.

 

Akateeminen yrittäjyys esille!

Osuuskunnan hallitukseen kuuluu kolme jäsentä. Kun osuuskunnalle ei ole erikseen palkattu henkilöä hallinnollisten asioiden pyörittämiseen, jää paljon käytännön asioita hallituksen jäsenille ja varsinkin puheenjohtajalle.

”Alussa pyöritimme hallintoa itse, mutta se oli haastavaa. Tilitoimisto on nykyisin tärkeä kumppanimme”, Nygren sanoo.

Akateeminen työttömyys ja yrittäjyys on tänä päivänä suuri yhteiskunnallinen kysymys. Nygrenin kokemuksen mukaan yliopistomaailmassa ei välttämättä kaikkialla ole luotu mahdollisuuksia yrittäjyyteen perehtymiseen ja tutkijoiden osaamisen tuotteistamisen kehittämiseen.

”Yrittäjyyteen opiskelu on antoisaa. Hallintotieteen tohtorin tutkinnosta ei yrityksen hallinnon pyörittämiseen kuitenkaan ole juurikaan apua. Mutta se on ollut mielenkiintoista ja palkitsevaakin.”

Nygren lähettää terveisiä: ”Yliopisto- ja korkeakoulumaailmassa sellaiset mallit kuin Aalto-yliopiston, Tampereella Teknillisen yliopiston Talli ja Tampereen Ammattikorkeakoulun Y-kampus voisivat toimia niin opiskelijoiden kuin tutkijoidenkin tukena ja tiedonjakajana, kohtauspaikkanakin, joissa yrittäjyys tulisi vaihtoehdoksi tulevaisuudelle”.

Teksti: MIRJA TAIPALE
Kuvat: ARI KORKALA

Jaa artikkeli