Yksi huurteinen pitkän työpäivän jälkeen kylän pubissa, joka on seissyt samalla paikalla satoja vuosia. Tähän kuvaan kiteytyy brittiläisyys. Mutta mitä tapahtuu, kun pubinpitäjä päättää lopettaa?

Tämä on monen pubin kohtalo Isossa-Britanniassa ja sama uhkasi myös The Bull -pubia pienessä Great Miltonin kylässä Etelä-Englannissa. Kaikki muut palvelut olivat lähteneet, jäljellä oli vain posti ja kauppa. The Bull oli toiminut kylän olohuoneena jo vuodesta 1684, kunnes eräänä joulukuisena aamuna vuonna 2012 kyläläiset huomasivat aamulehdessä, että pubi oli laitettu myyntiin ja todennäköisin ostaja olisi rakennuttaja, joka muuttaisi pubin asunnoiksi.

Sen sijaan, että he olisivat alistuneet kohtaloonsa, muutama aktiivinen kyläläinen tarttui toimeen. Kylän asukkaat kokoontuivat yhteen ja ottivat yhteyttä Plunkett Foundation –osuuskuntajärjestöön, josta he saivat käytännön neuvoja muun muassa yritysmuodon valinnassa. Alkoi tiedottamiskampanja, jolla tarpeeksi kyläläisiä saatiin liittymään osuuskuntaan ja jo maaliskuussa 2013 kyläläiset omistivat oman pubinsa.

Vuoden 2015 alussa Britanniassa oli 33 osuuskuntapubia ja määrä lisääntyy jatkuvasti. Yhteisöjen omistamat ravitsemusliikkeet eivät ole aivan uusi ilmiö. Vuonna 1988 avattiin ensimmäinen yhteisön omistama pubi Tafarn y Fic, mutta ensimmäinen osuuskuntapubi oli the Old Crown Pohjois-Englannissa, joka aloitti vuonna 2003. Vuoteen 2009 asti osuuskuntapubeja oli kuitenkin vain kaksi. Vuodesta 2013 kasvu on ollut valtavaa, kylä- ja kaupunkiyhteisöjen kiinnostus oman pubin pelastamiseen kasvaa vuosi vuodelta. Syinä on kasvanut tieto vaihtoehdoista, mutta toisaalta myös sulkemisuhan alla olevien pubien määrän kasvu. Keskimäärin 28 pubia sulkee ovensa joka viikko Britanniassa.

Asennepuolella parantamisen varaa

Vain kymmenkunta osuuskuntapubia avaa vuosittain ovensa. Suuresta kiinnostuksesta huolimatta rahoitusmahdollisuudet ja yritysneuvonta eivät selvästi ole vielä riittäviä. Ongelmana on myös, että pubia ei haluta myydä yhteisölle. Se nähdään viimeisenä oljenkortena, ensin halutaan katsoa muut, tuottoisammat vaihtoehdot. Suurin ongelma on, että pubit ovat usein arvokkaampia jonain muuna kuin pubina.

The Bullin tilanteessa kyläläisillä oli onnea matkassaan, myyjä oli halukas myymään yhteisölle. Kyläläiset saivat myös rekisteröityä pubin heti niin sanottuun Assets of Community Value – rekisteriin, joka antaa paikallisyhteisölle mahdollisuudet ostaa aikaa kerätäkseen rahaa tärkeän maamerkin pelastamiseksi. Suuri osa perustetuista osuuskuntapubeista hyödyntää tätä. Pubin pelastaminen ja muuttaminen osuuskunnaksi kestää keskimäärin kymmenen kuukautta.

Yhteisöjen omistamat pubit ovat vielä kehittymisvaiheessa eikä yhtä vallitsevaa järjestäytymismuotoa ole. Britanniassa on myös samanlaista yhteisötoimintaa kyläkauppojen pelastamiseksi. Osuuskuntamuotoisia kyläkauppoja on reilu 300 eli huomattavasti enemmän kuin pubeja, mutta osuuskuntapubit ovat nopeimmin kasvava osuustoimintamuoto. Vuoden 2013 jälkeen Plunkett Foundationiin on tullut yli 250 yhteydenottoa yhteisöiltä, jotka halusivat muuttaa paikallisen pubinsa osuuskunnaksi.

Rahoitusta tarvitaan lisää

Rahoituksen löytyminen on kuitenkin aina haastavaa. Keskiverron osuuskuntapubin rahoitus on 60 prosenttia jäsenten osuuspääomaa, 30 prosenttia saadaan julkisilta tai yksityisiltä tukirahastoilta ja seitsemän prosenttia on velkaa. Jäsenten omarahoituksen merkitys kasvaa kuitenkin jatkuvasti, sillä muuta rahoitusta on entistä vaikeampi saada. Osuusmaksu vaihtelee 10 ja 1500 punnan välillä keskiarvon ollessa 500 puntaa.

Osuuskuntapubi toimii perinteisellä jäsen-ääni periaatteella. Se pyrkii tekemään voittoa, joka sitten voidaan jakaa jäsenille tai muuten yhteisön käyttöön, mutta usein se käytetään osuuskunnan kehittämiseen. Keskiverto osuuskuntapubilla on 205 jäsentä, joista keskimäärin kolmetoista kuuluu niin sanottuun hallintokomiteaan (management commitee), joka on käytännössä osuuskunnan hallitus.

Osuuskunnan varsinaisen pubitoiminnan pyörittämiseen on kolme vaihtoehtoa: joko otetaan vuokralainen, osuuskunta palkkaa itse pubinpitäjän tai toimitaan vapaaehtoispohjalta. Ylivoimaisesti suosituin tapa on ottaa vuokralle ammattimainen pubinpitäjä. Tällöin osuuskunta toimii käytännössä vuokraisäntänä eli omistajaosuuskuntana.

Ikivanha instituutio

Brittiläinen pubi on konsepti, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Se on osa kansanperinnettä. Pubi ei ole vain paikka, jossa juodaan olutta vaan se on ainutlaatuinen yhteisön keskus ja kokoontumispaikka yli luokkarajojen, jollaista ei muista kulttuureista oikeastaan löydy. Ensimmäiset varsinaiset pubit eli Public Houset perustettiin 1500-luvulla, mutta niiden esimuodot tavernat ja oluthuoneet ovat peräisin jo roomalaisten valloitusretkien ajoilta 2000 vuoden takaa. Historiallinen merkitys ja tunnearvo ovat siis omaa luokkaansa.

Pubin pelastamisessa ei ole kyse vain sen palveluiden pelastamisesta vaan itse rakennuksesta ja sen historiallisesta arvosta. Suurin osa yhteisöistä on lisäksi huomannut, että yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on lisääntynyt osuuskuntapubin myötä.

Tähän päivään mennessä yksikään osuuskuntapubi ei ole joutunut lopettamaan.

Teksti ja kuvat:HANNA MUUKKA

Jaa artikkeli