Osuustoimintayritykset ovat viime vuosina vahvasti kansainvälistyneett. Kumppaneita on saatu erityisesti muista Pohjoismaista. Laajempi toimintaympäristö asettaa uusia vaatimuksia osuuskuntien johtamiselle.

Käytännössä erot  johtamisessa eivät ole kovin suuria. LSO Osuuskunnan toimitusjohtaja Veikko Kempistä tuntuu välillä, että johtamiskäytäntöjä ja niiden maantieteellisiä eroja pyritään ylikorostamaan.

”Pohjoismainen yhteinen tapa toimia niin, että ’sovitut asiat tehdään’ ja samankaltainen arvomaailma luo luontevan pohjan toimivalle keskustelulle, johtamiselle sekä omistamiselle”, hän arvioi.

”Enemmän haasteita on erilaisten yksilöiden hyvässä johtamisessa, monesti esimerkiksi nuoremman sukupolven käsitys hyvästä johtajasta ja johtamisesta eroaa vanhempien ikäpolvien näkemyksestä. Johtamisen on kehityttävä ja päivitettävä itseään muuttuvassa maailmassa.”

Kulttuurisesti Pohjoismaiden välillä on joitakin eroja, joiden tunnistaminen on Faban toimitusjohtaja Antti Latva-Raskun mukaan auttanut johtamiskäytäntöjen hiomisessa.

”Olemme kiteyttäneet erot kolmeen ytimeen. Tanskalaiset ovat lähtökohtaisesti pienyritysvaltainen maa, jossa toimitaan hyvin yrittäjämäisesti. Ruotsissa ja Suomessa ollaan enemmän suuryrityskeskeisiä, joten toimintatapamme ovat syntyneet niistä lähtien.”

Tanskalaiseen toimintatapaan kuuluu nopea liikkeellelähtö. Jos toimintamalli ei toimi, he kykenevät nopeasti korjaamaan suuntaa. Joskus toiminta poukkoileekin, kun suunnitelma syntyy tekemisen aikana.

Suomalaisten vahvuus on Antti Latva-Raskun mielestä hyvä kyky tehdä toimiva ja harkittu suunnitelma. Jos suunnitelma ei toimi, suomalaiset jäävät ”vähän yskimään” ennen korjausliikettä, mutta sen jälkeen syntyy hyvä uusi suunnitelma.

Ruotsalaiset käyttävät paljon aikaa ennen kaikkea ihmisten sitouttamiseen toimintasuunnitelmaan. Sitten kun he ovat valmiita, niin itse toiminta tapahtuu nopeasti.

Munakunnan toimitusjohtaja Jan Lähdekin on tunnistanut erot pohjoismaisissa johtamiskulttuureissa.

”Kestää oman aikansa oppia, mitä kumppanit oikeasti puheillaan tarkoittavat. Pitää olla kärsivällinen ja kysyä uudestaan, että asiat tulevat selviksi.”

”Yhteistyön alkuvaiheessa tulee tavata riittävän usein ja keskustella paljon.  Näin voidaan välttää väärinkäsityksiä myöhemmin”, Jan Lähde sanoo.

 

Suuruuden etuja

Faba on hakenut Pohjoismaisen yhteistyön kautta erityisesti suuruuden etua. Tätä varten osuuskunta on mukana jalostusarvolaskentaa hoitavassa NAV:ssa sekä siementuotantoa, jalostuskehitystä ja siemenvientiä hoitavassa VikingGeneticsissä. Yhteistyö alkoi vuoden 2010 alussa.

Toiminta pohjoismaisissa yhteisyrityksissä asettaa Antti Latva-Raskun mukaan uudenlaisia vaatimuksia.

”Osakkuusyrityksien hallinnossa ja yhteistyössä asioita tarkastellaan sekä Suomen tarpeiden että omistettujen yritysten kokonaistarpeiden kannalta. Tärkeää on pystyä nopeasti perehtymään aikaisempaa monimutkaisempiin haasteisiin. Toiminta korostaa suunnitelmallisuutta, hyvää yhteistyökykyä ja strategista ajattelua.”

Pohjoismainen yhteistyö mahdollistaa työnjaon, joka parantaa tehokkuutta. Suunnitelmallisuus korostuu, kun toiminnot kattavat useita maita. Asioiden valmistelu täytyy aloittaa hyvissä ajoin, että maiden lainsäädännölliset ynnä muut erot kyetään huomioimaan valmistelussa. Hyvä yhteistyökyky on tärkeää, kun toiminnassa on mukana useita erilaisia kulttuureja.

Faban strategiana on ollut keskittyä kotimaisiin eläinaineksen kehittämispalveluihin.  Kansainvälinen yhteistyö on vapauttanut resursseja aikaisempaa nopeampaan palveluiden kehittämiseen.  Pohjoismaissa tilarakenne on suurempi kuin Suomessa, joten oppia on saatu myös tulevaisuuden tilojen palveluista.

”Yhteistyöllä olemme kyenneet saavuttamaan asiakasomistajiamme hyödyttävää suuruuden ekonomiaa markkinoilla, joissa muuten olisi vaikea kasvaa. Olemme kyenneet nopeuttamaan ja parantamaan jalostusohjelmaa, alentamaan yksikkökustannuksia sekä investoimaan kehittämiseen enemmän”, Latva-Rasku kertoo.

 

Isompien asioiden päättäjäksi

LSO Osuuskunta on 1 300 lihantuottajan yhteisö, joka käyttää suomalaisen omistajan ääntä Euroopan suurimpiin lukeutuvassa liha-alan yhtiössä HKScanissa. Kotimarkkinoikseen yritys lukee Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian. Kansainvälistyminen alkoi jo ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin.

”Kansainvälistymisen myötä LSO-konsernin toimialue on maantieteellisesti laajempi ja asioita pitää katsoa aiempaa isommassa mittakaavassa”, Veikko Kemppi arvioi.

”Toisaalta globalisaatio ja sähköisen tiedonsiirron kehittyminen on taas pienentänyt maailmankylän välimatkoja ja nopeuttanut entisestään toimintaympäristön muutoksia. Tietoa on paljon tarjolla ja siitä pitää pystyä tiivistämään oleellinen oman päätöksenteon ja toiminnan pohjaksi. ”

LSO Osuuskunnassa yksi vahvuuksista ja strategiassa linjatuista asioista on aktiivinen ja osaamistaan kehittävä hallinto. Verkostoituminen on entistä laajempaa ja yhteydenpito kansainvälisiin liha-alan toimijoihin ja sidosryhmiin on jatkuvaa.

”Avainpaikoille valittaessa hyödynnämme henkilötestausta, jotta parhaat henkilöt tarvittavine kyvykkyyksineen ovat oikeilla paikoilla.”

Kansainvälistymisen suurin merkitys on Veikko Kempin mielestä siinä, että yhtiön kasvu ja toimiminen laajemmalla alueella pienentää ja tasaa yksittäisestä markkinasta aiheutuvia riskejä. Isompi koko mahdollistaa myös kilpailukykyä parantavia synergiaetuja.

”HKScan Oyj:n kasvu ja kansainvälistyminen on pitänyt suomalaisen aktiivilihantuottajan päättäjän paikalla muuttuvassa maailmassa. ”

 

Uusia vertailukohtia

Munakunta teki vahvan linjaratkaisun liittoutumalla viime vuonna tanskalaisen Hedegaard Foodsin kanssa. Yhteisesti omistettu Muna Foods –yhtiö aloitti toimintansa viime marraskuussa. Mukana yhteistyössä on myös ruotsalainen Svenska Lantägg.

”Kokemukset ovat positiivisia. Yhteistyössä auttaa se, että mukana olevat yritykset ovat hyvin samankokoisia.  Avoimuus helpottaa keskinäisten vertailujen teossa”, Jan Lähde kertoo.

Yhteisyritys tuo volyymietuja muun muassa hankinnoissa. Tärkeää on myös tehokkuuden lisääntyminen, kun kyse on matalan jalostusasteen toiminnasta. Lähde näkee yhteisyrityksen tulevaisuuden positiivisena.

”Olemme löytäneet uusia tuotteita ja kehittämiskohteita. Yhteisyrityksen kautta saadaan tuotteille heti laajemmat markkinat, kaikkia asioita ei myöskään tarvitse tehdä itse.”

Teksti: ANTTI ÄIJÖ

Jaa artikkeli