Osuustoiminta on tulevaisuuden yritysmalli. Toimintaympäristö synnyttää jatkuvasti mahdollisuuksia, joita osuuskunnat ja keskinäiset vakuutusyhtiöt voivat hyödyntää ammentamalla nimenomaan osuustoiminnan opeista. Nämä ovat tiettyjen ydinideoiden ympärille rakennettu joukko toisiinsa kytkeytyviä ja perusteltuja menetelmiä. Niiden avulla omistajayhteisön ja liikeyrityksen yhdessä muodostama systeemi saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä hyödyttää paitsi omistajia myös muita sidosryhmiä ja koko yhteiskuntaa.

Potentiaalia on paljon, mutta tie sen realisoimiseen on monissa organisaatioissa pitkä. Haasteena on se, ettei osuustoimintaoppia vielä syvällisesti tunneta. Toisaalta osakeyhtiö- ja pörssiyhtiöopit hallitsevat tyypillisesti osuustoimintayrityksiin työllistyvien liiketalouden tai juridiikan asiantuntijoiden ajattelua. Tarvitaan siis paljon koulutusta, valmennusta, keskustelua ja oivalluksia ennen kuin osuuskuntien ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden nykytodellisuudesta kyetään murtautumaan mahdollisuudet laajalti tavoittavaan toimintaan. Tämä puolestaan edellyttää perustakseen tietoa.

 

Tiedolla viittaan nimenomaan tiekarttaan, joka johdattaa osuustoimijoita kohti mahdollisuuksien maailmaa. Se auttaa osuustoiminnan johtajia näkemään, analysoimaan, järjestämään ja ymmärtämään niin osuustoimintaa kuin ympäristöä, jossa matkaa tehdään. Mikä tärkeää, tieto auttaa osuustoiminnan johtajia myös analysoimaan ja ymmärtämään voimavaroja, joiden avulla matka tehdään.

Tieto on jotain mikä ylittää yksittäiset esimerkit ja yksittäisten yritysten nykyiset todellisuudet. Osuustoimintaa ja sen johtamista koskeva tieto yhdistää erilaiset parhaat käytänteet ja niiden perustelut systemaattisiksi kokonaisuuksiksi. Tieto ei siis välttämättä kerro siitä kuinka jossain nyt toimitaan, vaan ennen kaikkea siitä kuinka toimittaessa menestyttäisiin paremmin. Osuustoiminnan johtajat tarvitsevat tätä tietoa omaan työkalupakkiinsa, jotta he voivat johdattaa joukkonsa sopivalla rytmillä ja turvallisesti kohti parempaa huomista.

 

OT-professuuri keskittyy tieteellisen tiedon tuottamiseen sekä tässä tarvittavien rakenteiden ja järjestelmien luomiseen. Tieteellinen tieto on oma lajinsa ilmiökohtaisin käsitteellistyksin ja teorioin. Se luo perustaa, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös sellaisia käsikirjoja, jotka kurovat umpeen tieteellisen tiedon ja tiedon hyödyntäjien käsitteellisten valmiuksien välistä kuilua. Tarvitaan käsikirjoja, jotka ovat ymmärrettävissä liiketaloudellisen perustietämyksen pohjalta. Tarvitaan toisaalta sellaisia käsikirjoja, joista jokainen osuustoimintayrityksen tai omistajayhteisön avainroolissa toimiva henkilö voi löytää omaan roolinsa ja tehtäviinsä liittyvää tietoutta.

Tietämyksen eri kentillä tällaisia käsikirjoja on paljon. Osuustoiminnassa niistä on puutetta, vaikka monet ihmiset ovat tehneet pitkään hyvää työtä tällä saralla. Kannan oman korteni kekoon julkaisemalla lähikuukausina nimenomaan osuustoimintajohtamisen käsikirjan. Ennen painatusta työotsikko on ”Osuustoiminnan menestystekijät & vuorovaikutteinen johtaminen”.

Kyseessä on oman tutkimusretkeni erään vaiheen päätös. OT-professuurin tieteellinen tilinpäätös saa tosin odottaa hamaan tulevaisuuteen. Nyt ilmestyvä kirja kokoaa yhteen matkan varrella syntyneitä ajatuksiani. Ne ovat vähintäänkin yhtä paljon oman kokemukseni perusteella syntyneitä kuin tutkimuksen kautta avartuneita. Kokemuksellani tarkoitan muun muassa seuraavia asioita.

 

Toimin päivätyönäni johtamisen ja organisoinnin professorina sekä kansainvälisen tiedelehden päätoimittajana. Olen myös julkaissut tieteellisiä kirjoja ja tiedelehtien erikoisnumeroita. Olen opettanut vuosikymmenen ajan strategista johtamista ja organisaatioteoriaa sekä monia muita kirjaan liittyviä aiheita. Olen toisaalta kirjoitellut kirjan aihepiiristä paljon ei-akateemisissa yhteyksissä, ollut haastateltavana eri medioihin, alustanut seminaareissa ja osallistunut erilaisiin paneeleihin. Olen myös organisoinut kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja kirjan aihepiiristä. Näin ollen lukuisat teokset ja tieteelliset julkaisut sekä monet puheenvuorot ovat osa kokemustani ja luovat ajattelulleni perustaa.

Toisaalta kirjan kirjoittamista edeltää vuosien välitön kokemus jäsenyyksistä erilaisissa osuustoimintayrityksissä sekä sijoittamisesta julkisiin ja yksityisiin osakeyhtiöihin. Sitä edeltää myös kokemus erilaisten osuuskuntien edustajistokokouksista sekä julkisten ja yksityisten osakeyhtiöiden yhtiökokouksista. Erilaisten yritysten hallintoneuvosto-, hallitus- ja valiokuntatyöskentely on sekin minulle tuttua. Olen ollut valitsemassa toimitusjohtajia ja hallituksia. Olen myös toiminut hallituksen puheenjohtajana. Kokemusta on tullut myös kirjan keskeisiin sisältöihin liittyvän konsultointi- ja valmennustoiminnan kautta niin Suomessa kuin maailmalla. Nämä ovat liittyneet osuustoiminnan lisäksi myös perheyrittäjyyteen ja -omistajuuteen – myös pörssiyhtiöiden tapauksessa.

Kaikki edellä mainittu on siis vaikuttanut siihen millaiseksi kirja on lopulta muotoutunut. Käsikirja kertoo vapaana tajunnan virtana pääpiireittäin sen kuinka itse ymmärrän vuosikymmenen tutustumisen jälkeen osuustoiminnan, sen erot osakeyhtiömalliin ja sen aseman yhteiskunnassa sekä liiketaloudellisen tietämyksen kentässä. Tämän ymmärryksen toivon herättävän keskustelua niin osuustoiminnan ja sen edunvalvonnan kuin tiedeyhteisöjen, virkamiesten, politiikkojen ja median parissa.

 

Käsikirja avaa ennen kaikkea sitä kuinka ymmärrän osuustoiminnallisen omistajuuden. Tähän liittyen keskeisiä kirjan teemoja ovat omistajayhteisön organisointi ja johtaminen sekä yrityksen hallinto ja johtaminen osuustoiminnassa. Tämän ymmärryksen uskon tarjoavan perustaa ajattelulle ja keskustelulle sekä kehitystä tukeville oivalluksille varsinkin osuuskuntien ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden omistajayhteisöjen demokraattisten prosessien, hallinnon ja johdon tehtävissä toimivien henkilöiden parissa.

Tämänkin jälkeen tutkimusretkeni jatkuu. Kaikki tieto – tieteellinenkin sellainen – on päivittyessäänkin aina vain rajoittunut pyrkimys tavoittaa jotain olennaista koskien kiinnostuksen kohteena olevaa ilmiötä. Tällä kertaa olen kartan piirtäjänä tehnyt lisäksi hyvin vapaata tulkintaa havainnoistani, vaikka tieteilijän roolia toisaalla hoidankin. Kirjaa ei ole alistettu, eikä tule alistaa tieteelliseen arviointiprosessiin.

 

Karttametafora toimii siinä mielessä hyvin, että käsikirjaa ei ole tarkoitettu luettavaksi kerralla kokonaan. Niin voi toki tehdä ja se voi olla hyödyksi kokonaisuuden hahmottamisen kannalta. Tärkeintä on kuitenkin se, että lukija hakee kartalta nykyisen sijaintinsa ja käyttää kirjaa pyrkimyksissään siirtyä itse tai johtaa joukkoja kohti tavoiteltua tasaa.

Kirja on siis henkilökohtaisen kehittymisen ja johtamisen työkalu. Kuinka paljon kukin saa työkalusta irti, se riippuu hänestä itsestään. Kirja itsessään ei tee mitään, kuten ei mikään kartta ilman katsomista ja sen merkkeihin tutustumista. Parhaimmillaan kirja toimii tärkeänä apuna suunniteltaessa reittiä kohti mahdollisuuksien hyödyntämistä ja osuustoiminnan entistäkin näyttävämpää menestystä. Kartta auttaa käyttäjäänsä tekemään omia tulkintoja ja valintoja sen ymmärryksen pohjalta, jonka hän karttaa käyttäen ja ”maastoon” itse tutustuen luo.

Yhdessä pääsemme pitkälle.

 

IIRO JUSSILA

Kirjoittaja on OT-yritysten johtamisen professori Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kauppakorkeakoulussa.

Jaa artikkeli