Osuustoiminnan vuosikirja 2015, lehdistötiedote 1

Jaa artikkeli

Pellervo-Media Oy
Osuustoiminnan vuosikirja 2015

Lehdistötiedote 1
Julkaisuvapaa keskiviikkona 2.9. klo 12.00

Osuustoiminta-lehden analyytikkotiimi laati yritysanalyysit keskeisistä osuustoimintayrityksistä.

Kaksi uusi korokepaikkansa

OP-ryhmä ja Metsä Group pysyivät palkintokorokkeella menestyvimpien OT-yritysten kisassa toista vuotta peräkkäin, selviää Osuustoiminnan Vuosikirjan 2015 analyyseistä.

”Sitä vastoin Valio joutui luovuttamaan podiumpaikkansa. Ei Annikka Hurme joukkoineen voinut mitään sille, että Venäjä sulki rajansa suomalaisilta maitotuotteilta.

OP tahkosi ongelmallisessa markkinaympäristössä huikean nettotuloksen 607 miljoonaa. Metsä Groupin vastaava 220 miljoonaa euroa nousi hyvälle 4 prosentin tasolle”, kirjoittaa ekonomi Jorma Savolainen OT-lehden analyytikkotiimistä.

Valion tilalle kärkikolmikkoon nousee Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Kun alueosuuskauppojen liikevaihto vuonna 2014 polki paikallaan ja kannattavuuden alamäki jatkui neljättä vuotta peräkkäin, niin PKO ui vastavirtaan.

”Liikevaihto kasvoi 3 prosenttia, alueosuuskauppojen vaatimaton voitollisuus (nettotulos-% 1,6) ylittyi 2,5-kertaisesti ja omavaraisuusaste 77 prosenttia kertoo, että pitoja ei ole rahoitettu lainavaroin”, toteaa Savolainen.

Kokonaisuudessaan osuustoiminnan vuosi 2014 meni ympäristön ongelmallisuus huomioiden tyydyttävästi. 39 suurimman ot-yrityksen nettotulos nousi 3,2 prosentin tasolle liikevaihdosta. Yrityksistä vain viisi teki tappiollisen nettotuloksen.

Maitomarkkinoilla raju muutos

Alkuvuosi 2014 oli ollut yksi historian parhaita maailmanmarkkinoiden hyvän kysynnän ansiosta. Loppuvuosi muutti kuitenkin kaiken, kun Venäjä asetti vastapakotteet EU:n Ukrainan kriisin takia asettamille pakotteille.

Valion vienti Venäjälle on ollut noin 250 miljoonaa euroa vuosittain eli noin puolet Suomen maitotuotteiden viennistä.

”Tilanne jatkuu myös hankalana, sillä Venäjä päätti kesällä 2015 jatkaa vastapakotteitaan vuodella. Vaikka Venäjä palaisikin markkinoille jossakin vaiheessa, se ei palaa ainakaan heti yhtä ostovoimaisena ostajana. Tämä lisää tarvetta hakea uusia markkinoita”, toteaa vt. toimitusjohtaja Perttu Pyykkönen PTT:stä analyysissään.

Valion tulos jäi yli 30 miljoonaa euroa tappiolliseksi, kun taas esimerkiksi Arla Suomen tulos kohosi selvästi edellisvuodesta ollen noin 12 miljoonaa. Muista jalostusmeijereistä Maitokolmio, Satamaito ja Maitomaa kasvattivat selvästi liikevaihtoaan ja myös tulostaan.

Kuusamon Osuusmeijerin (Kuusamon Juusto Oy) vaikeudet jatkuivat. Osuuskunnan rahoitusongelmat ratkaistiin kesällä 2015 siten, että osakeannin jälkeen Kuusamon Juusto Oy:n suurimmaksi omistajaksi nousi Maitomaa. Kuusamon Osuusmeijerin osuus putosi murto-osaan aiemmasta. Myös Satamaito tuli mukaan sijoittajaksi näiden kolmen osuuskunnan keväällä 2015 yhteisesti perustaman Maitovarma Oy:n kautta. Mukaan tuli merkittävällä omistusosuudella myös pääomasijoittajia.

”Kolmen osuuskunnan yhteistyön taustalla on paitsi Kuusamon Juusto Oy:n rahoitusongelmat, myös juustonvalmistuksen tarjoamat mahdollisuudet raakamaidon tasaamiseen yritysten välillä.”

”Toistaiseksi Maitovarman rooli liittyy pääomahuollon lisäksi juuri maidonhankintaan, mutta ainakin periaatteessa Maitovarma Oy mahdollistaisi jopa niinkin pitkälle menevän toimintamallin kuin Valiolla ja Arlalla on yhteistyömeijereidensä kanssa”, toteaa Pyykkönen.

Valiolaisten osuuskuntien haasteellinen tilanne sekä kannattavuuspaineet ovat saaneet monet maidontuottajat miettimään myös osuuskunnan vaihtoa.

”Tuottajaosuuskuntien perinteiset alueelliset rajat eivät enää ole este osuuskunnan vaihdolle. Hankintalogistiikka on tehostunut, ja esimerkiksi Arlalla on kuljetusreitit rakennettu siten, että se pystyy ostamaan maitoa hyvin laajalta alueelta Suomea.”

Tuorein esimerkki on kesältä 2015 noin kymmenen ÅCAn tuottajan siirtyminen Arlan leipiin. Pyykkösen mukaan pahimmassa tapauksessa ÅCA:n tilanne rupeaa muistuttamaan Kuusamon tilannetta. Myös Kaslink, Juustoportti ja Maitomaa ovat panostaneet omaan maidonhankintaan.

Lihataloilla valoa tunnelin päässä

Lihataloista HKScanin liikevaihto jatkoi laskusuunnassa ollen 1989 miljoonaa euroa, eli liki 6 prosenttia pienempi kuin vuonna 2013. Liikevaihtoa vetivät alas heikentynyt kysyntä sekä Venäjän asettama tuontikielto EU-maista tulevalle sianlihalle. Sen seurauksena sianlihasta oli maailmalla runsaasti tarjontaa.

Pitkän aikavälin tavoite (4 % liikevaihdosta) lähestyi merkittävästi.

Suomessa HKScan onnistui heikosta kokonaiskysynnästä huolimatta voittamaan hieman takaisin markkinaosuuttaan brändituotteissa ja kokonaismarkkinassa.

Atrian liikevaihto jatkoi kasvuaan 1426 miljoonaan euroon. Kasvuvauhti kuitenkin hidastui ja oli enää reilu prosentti. Atrian liikevaihdon kasvu tuli Suomesta.

”Suurin syy liikevaihdon kasvuun oli Saarioisten lihaliiketoiminnan osto helmikuussa. Myös siipikarjanrehutehtaan käynnistäminen kasvatti liikevaihtoa Suomessa”, kirjoittaa tutkija Tapani Yrjölä PTT:stä.

Baltiassa liikevaihto kasvoi liki 5 prosenttia. Kasvua tuli lähinnä markkinaosuuksien kasvamisen kautta. Venäjän asettama tuontikielto toi paineita myös Atrian Baltian toiminnoille.

Atria Skandinavian liikevaihto supistui lähes 6 prosenttia.

Venäjällä Atrian euromääräinen liikevaihto pienentyi liki viidenneksen, eli noin 19 prosenttia. Ruplissa liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla.

”Liikevaihdon laskua vauhditti alkutuotannosta luopuminen sekä kannattamattomien tuoteryhmien karsiminen tuotevalikoimasta.”

Atrian tulostavoite on, että liikevoitto on 5 prosenttia liikevaihdosta. Viime vuonna tavoite tuli selvästi lähemmän, sillä se oli 2,8 prosenttia.

Molempien isojen lihatalojen vakavaraisuus nousi viime vuonna. Atrian omavaraisuusaste kohentui 44 prosenttiin, eli pysyi hyvänä ja tavoitetason (40 %) yläpuolella. HKScanin omavaraisuusaste nousi 35 prosentista yli 51 prosenttiin. Myös HKScanin tavoitteena on yli 40 prosentin omavaraisuusaste. Tavoite siis ylittyi reippaasti ja omavaraisuusaste on varsin hyvällä tasolla.

Vihannesten kulutus kasvaa edelleen

Kotimainen vihannestuotanto on kasvanut kulutuksen myötä kautta linjan sekä avomaan että kasvihuonetuotannossa.

Tomaatin sekä kulutus että tuotanto kasvoivat vuonna 2014 noin neljä prosenttia.

Myös kurkuntuotantoon on investoitu paljon. Niinpä kotimainen tarjonta on kasvanut ja myös se aiheuttaa hintapaineita. Kesän 2015 kurkun tuottajahinnan romahdus on tästä hyvä esimerkki.

Närpiön Vihannes onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan noin 4 prosenttia. Pääosa tästä johtui kuitenkin paremmasta hintatasosta eikä volyymin muutoksesta. Närpiössä on kuitenkin jatkettu voimakkaita investointeja ja kapasiteetti riittää selvästi suurempaan tuotantoon. Osuuskunta hakeekin koko ajan uusia tuottajia.

Ålands Trädgårdshallin (ÅTH) ja Vihannes-Laitila Oy:n toiminta jatkui suunnilleen entisen laajuisena.

Sekä ÅTH että Vihannes-Laitila ovat investoineet merkittävästi parin viime vuoden ajan. Pääosa investoinneista on kaikissa yrityksissä keskitetty pakkaamolaitteisiin, joilla tavoitellaan lisää laatua ja houkuttelevuutta kuluttajien silmissä.

Kananmuna-alalla muutokset jatkuvat

Kananmuna-ala on kokenut viime vuosina rankkoja rakennemuutoksia. Muutosten aika ei vieläkään ole ohi, sillä tuottajahinnat laahaavat jälleen ja myös munamarkkinat ovat kansainvälistymässä tanskalaisten astuttua suomalaiseen maatalouskauppaan mukaan.

Munakunta päätyi viime vuonna ratkaisuun, jossa siitä tulee omistajaosuuskunta. Liiketoiminta siirrettiin varoineen ja velkoineen uudelle yhtiölle Muna Foods Oy:lle. Tämän jälkeen Munakunta myi puolet osakkeista Dava Foods A/S:lle, joka kuuluu noin 12 000 tanskalaisen viljelijän omistamaan Danish Agro osuustoimintayritykseen.

Fuusio loi pohjoismaiden suurimman munatuotantoyrityksen, jonka yhteisliikevaihto nousee 175 miljoonaan euroon.

Munakunta ei ollut ainoa pakkaamo joka tarkisti omistussuhteitaan. Myös Munax myi neljänneksen osakkeistaan tanskalaiselle Danæg-konsernille. Kahden tanskalaisen tulo suomalaiseen munabisnekseen on näkynyt myös ulkomaankaupassa, sillä vienti Tanskaan on tuplaantunut vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Yrityskaupat eivät välttämättä myöskään lopu tähän, sillä myös Baltiassa on potentiaalia ja yrityksiä jotka kenties olisivat ostettavissa. Nähtäväksi jää kuka jäteistä tekee seuraavaan liikkeen ja mihin suuntaan.

Lisätietoja:

Riku-Matti Akkanen, toimituspäällikkö (09) 4767 5500 riku-matti.akkanen@pellervo.fi

Lue lisää Osuustoiminta-lehdestä!

Lataa linkistä taulukot: