LähiTapiola Uusimaa panostaa myyntiin

LähiTapiola Uusimaassa on palattu normaaliin arkeen fuusion jälkeen. Nyt on aika satsata myyntiin.

Jaa artikkeli

LähiTapiola Uusimaassa on palattu normaaliin arkeen fuusion jälkeen. Nyt on aika satsata myyntiin

Porvoossa paistaa aurinko 
- niin torille kuin LähiTapiola Uusimaan konttoriin. Yhtiö tavoittelee tänä vuonna kolmen prosentin kasvua asiakasmäärän ja seitsemän prosentin kasvua maksutuloon.

”Onnemme on, että sijaitsemme muuttovoittoalueella. Tällä hetkellä meillä on noin 75 000 asiakasta ja kehitys on ollut tasaista koko LähiTapiolan olemassaolon ajan. Kasvamme nopeammin kuin vakuutusala keskimäärin ja samaa tahtia kuin muu ryhmämme”, toimitusjohtaja Erik Valros laskee.

Kasvu ei synny itsestään. Yhtiö onkin viime vuodesta lähtien panostanut aktiiviseen myyntiin. Henkilöstömäärä on parin vuoden laskukauden jälkeen taas nousu-uralla myyntiorganisaation uudistuksen myötä.

”Paras kasvu on tullut maatilapuolelta. Vahvistimme maatilatiimiä viime vuonna kahdella henkilöllä ja se näkyy. Fuusiovuosina muut yhtiöt pääsivät maaseudulla hieman niskan päälle”, Valros näkee.

Yhtiö perusti uuden myyntitiimin myös yrityspuolelle viime keväänä. Yritysvakuutusten siirtoliike onkin ollut tänä vuonna plussalla.


Paikallisuus on kilpailuvalttimme. Olemme aina lähellä asiakasta ja teemme sen kustannustehokkaasti”, Pirkko Rantanen-Kervinen ja Erik Valros vakuuttavat. Lillemor Uddström palvelee asiakkaita Porvoon toimistolla.

Palvelua marketeissa

Kuluttaja-asiakkaiden palvelun parantamiseen LähiTapiola Uusimaa on satsannut kahta kautta: viime vuonna perustettiin oma puhelinpalvelutiimi ja uusia palvelupisteitä on avattu S-Marketien ja Prismojen yhteyteen.

”Tänä vuonna olemme avanneet neljä uutta toimipistettä: Kirkkonummelle, Keravalle, Järvenpäähän ja Porvooseen. Market-toimistojen etuina ovat muun muassa hyvä sijainti ja laajat aukioloajat. Lisäksi S-Pankki on useimmiten saman katon alla”, Valros perustelee.

Henkilökohtaista palvelua tarvitaan edelleen, vaikka noin kolmannes LähiTapiolan vakuutuspalvelusta tapahtuukin jo verkon kautta. Kolmannes asiakkaista asioi puhelimitse ja kolmannes konttoreissa.

”Emme halua pakottaa asiakkaita mihinkään palvelukanavaan, vaan heillä on aito valinnan vapaus, myös korvausasioissa”, Valros painottaa.

Kotitalousasiakkaille tarjotaan tällä hetkellä aktiivisesti henkivakuutusturvaa, mikä on monessa perheessä puutteellinen. Tähänkin tarkoitukseen on perustettu oma myyntitiimi. Henkivakuutuksissa yhtiön myynnin kasvu on ollut tänä vuonna 66 prosenttia.

Vauhdikkaimmin kasvava tuote on kuitenkin sairauskuluvakuutus. Sairauskuluvakuutusten lisääntynyttä kysyntää tukee LähiTapiolan TerveysHelppi-palvelu, jonka kautta asiakas löytää helposti ja nopeasti oikean hoitopaikan mahdollisimman läheltä asuinpaikkaansa. TerveysHelpin toiminnasta vastaavat lääkärikeskus Dextran asiantuntijat. LähiTapiola omistaa osan sekä Diacorista että Dextrasta.

”Emme ole perustaneet omia sairaaloita, vaan olemme panostaneet yhteistyöhön paikallisten hoitoalan palveluntarjoajien kanssa, koska paikallisuus on keskeisin osa identiteettiämme”, Valros sanoo.

Pankki mukana

Pankkiyhteistyötä LähiTapiola tekee nykyään S-Pankin kanssa ja myös omistaa kyseisestä pankista neljänneksen. Pankkipalvelut ovat saatavissa LähiTapiolan market-toimipaikkojen välittömässä läheisyydessä, kauppojen infopisteissä tai S-Pankin omissa toimitiloissa.

Varallisuudenhoidosta vastaavat LähiTapiola Varainhoito sekä FIM, jonka S-Pankki omistaa.

Houkutellaan osallistumaan

Myös yhtiön hallinnossa kasvun tavoittelu ja myyntiorganisaation vahvistaminen ovat olleet viime ja tänä vuonna keskeisessä roolissa.

”Olemme vieneet kasvustrategiaa eteenpäin nopeaan tahtiin ja tehneet selkeän linjavalinnan satsata myyntiin ja asiakaspalveluun. Pyrimme olemaan proaktiivisia pitäen myös kulukurin mielessä”, LähiTapiola Uusimaan hallituksen puheenjohtaja Pirkko Rantanen-Kervinen kertoo.

Rantanen-Kervinen toimi pitkään Turkistuottajien ja Saga Furs’in toimitusjohtajana ja siirtyi siitä tehtävästä eläkkeelle kuusi vuotta sitten. Nyt hän on LähiTapiolan luottamustehtävien lisäksi Raision ja Finnveran hallituksen jäsen. Alueyhtiön hallitukseen Rantanen-Kervinen keksittiin, kun hän oli ollut pitkään Vahinko-Tapiolan hallintoneuvoston jäsen.

”Haluamme hallitukseen henkilöitä, joilla on aitoa kiinnostusta ja aikaa tehtävään”, hän painottaa.

LähiTapiola Uusimaan hallinto on selkeä ja suoraviivainen. Yhtiökokous valitsee 30-jäsenisen hallintoneuvoston, joka valitsee hallituksen.

Yhtiökokoukseen osallistui viimeksi noin sata asiakasomistajaa, joista osa oli hallintohenkilöitä, mutta mukana oli myös tavallisia omistaja-asiakkaita.

”Koetamme houkutella omistajiamme mukaan yhtiökokouksiin järjestämällä sinne mielenkiintoista ohjelmaa ja korkeatasoisia puhujia. Viimeksi tarjosimme myös illallisen kokouksen päätteeksi. Yhtiökokouksissa käytetään ilahduttavan paljon puheenvuoroja, pelkkää nyökyttelyä ne eivät ole”, Valros kuvailee.

Hallintoneuvoston ja hallituksen valintoja ennen kokouksia valmistelee nimitysvaliokunta. Kumpaankin toimielimeen pyritään kokoamaan osaamista eri asiakasryhmistä ja toimialoilta mahdollisimman tasapuolisesti. Hallintoneuvosto kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa.

 

Historia havisee

Uuden yhtiön hallinnossakin fuusio on loppuun käsitelty ja tulevaisuuteen suunnataan yhdessä tuumin.

”Alueeltamme on lähtöisin Suomen ensimmäinen paloapuyhdistys, joka perustettiin 1700-luvun loppupuolella. Nykyisen yhtiön historia alkoi vuonna 1892, jolloin perustettiin Itä-Uudenmaan Paloapuyhdistys”, Valros valottaa.

”Tapiolan vakuutuskanta yhdistettiin vuoden 2013 alussa Lähivakuutusyhdistys Uusimaan vakuutuskantaan. Toimialueemme laajeni hieman fuusion myötä. Toimimme nyt 16:ssa Uudenmaan kunnassa Inkoosta Loviisaan. Pääkaupunkiseudun kolmessa kaupungissa on oma alueyhtiönsä.”


LähiTapiola Uusimaan juuret ulottuvat 1700-luvulle saakka. Nykyisen yhtiön perustamisajankohtana pidetään vuotta 1892

Tyytyväistä väkeä

Kahden ison toimijan yhdistyminen on henkilökunnalle luonnollisesti suuri muutos, joka aiheuttaa epävarmuutta. Fuusio sai työhyvinvoinnin niiaamaan, mutta määrätietoisen henkilöstötyön ansiosta työtyytyväisyys on nyt kolmen fuusiointivuoden jälkeen hyvällä tasolla.

Organisaation rakenteet ovat vakiintuneet ja toiminta on yhtenäistetty it-järjestelmiä lukuun ottamatta. Turhauttavaa ylimääräistä työtä ei tarvitse enää asiakaspalvelussa juurikaan tehdä.

Valros myöntää, että fuusio toi tuskaa monen arkeen, mutta siitä on noustu ja nyt henki on erittäin hyvä.

Myös korvauskäsittelijä Veronica Lempinen viihtyy työssään mainiosti. AMK-agrologiksi opiskellut Lempinen aloitti vakuutusuransa LähiTapiolan Espoon pääkonttorilla kaksi vuotta sitten ja siirtyi viime helmikuussa alueyhtiöön Porvooseen. Vakuutusalasta hän kiinnostui omien hevosvakuutustensa kautta.

”LähiTapiola Uusimaassa parasta ovat ihmisläheisyys ja tapa toimia. Palvelemme asiakkaitamme mahdollisimman hyvin ja viihdymme toistemme seurassa”, Lempinen iloitsee.

Tuore vakuutusammattilainen kokee, että työnantaja toteuttaa huolenpitomallia myös omaan henkilökuntaansa.

”Pystymme juttelemaan avoimesti kaikista asioista ja pidämme toisistamme huolta”, Lempinen hymyilee. n

LähiTapiola Uusimaa panostaa myyntiin

LähiTapiola Uusimaassa on palattu normaaliin arkeen fuusion jälkeen. Nyt on aika satsata myyntiin.

 

Teksti ja kuvat: MARKKU PULKKINEN

Left Menu Icon
Right Menu Icon