Maidontuottajien etu ensimmäisenä

”On hyvä ajatella, että meijerin hallinnossa yritetään tehdä työt yhtä hyvin kuin omalla tilalla. Ero on vain siinä, että osuuskunnassa tehdyistä päätöksistä joutuu vastaamaan muillekin”, sanoo Hannu Kainu Kyyjärveltä.

Jaa artikkeli

”On hyvä ajatella, että meijerin hallinnossa yritetään tehdä työt yhtä hyvin kuin omalla tilalla. Ero on vain siinä, että osuuskunnassa tehdyistä päätöksistä joutuu vastaamaan muillekin”, sanoo Hannu Kainu Kyyjärveltä.

”Osuustoiminnan vahvuus on se, että jäsen tietää kuka on omistaja ja kuka saa hyödyn yrityksen tuloksesta. Osuuskunnissa päätökset tehdään aina jäsenten näkökulmasta.”

Hannu Kainulla on pitkä perspektiivi meijeriosuustoimintaan. Hallintomiehen ura alkoi vuonna 1978 Perhon Osuusmeijerin hallituksessa.  Meijerifuusioiden jälkeen maatalousyhtymä on vuodesta 2007 lähtien ollut Osuuskunta Pohjolan Maidon jäsen ja Hannu Kainu viime vuodet osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja.

Lähellä Kyyjärven keskustaa sijaitseva maitotila on Pohjolan Maidon eteläisin. Valiolaisten osuuskuntien välinen yhteistyö toimii niin, että maidon keräilee Osuuskunta Maitosuomi. Maidon keräilyn päällekkäisyyksiä poistettiin jo Perhon Osuusmeijerin aikaan.

”Olen oppinut Valion osuuskuntien välistä yhteistyötä käytännössä alusta pitäen. Rajoja ei tarvitse vahtia, kun luottaa itseensä.”

Osuuskunta Pohjolan Maito toimii laajalla maantieteellisellä alueella, se lisää jäsensuhteen hoitamisen haasteita.

”Liiketoiminnan menestyksekkään hoitamisen ohella jäsensuhteen hoitaminen on osuustoiminnan tärkeimpiä asioita. Meillä tätä on mietitty hallinnossa paljon ja sitä pohditaan parhaillaan sääntöuudistusta tehtäessä.”

Tällä hetkellä Kainu kaipaa selvää päämäärää suomalaiselle maitopolitiikalle. Se tukisi päätöksentekoa merkittävästi.

”On aivan eri asia, jos päämääräksi valitaan nykyisen maidontuotannon tason säilyttäminen kannattavasti kuin se että tavoitteena on olla osa kasvavaa biotaloutta.”

Meijerikenttä elää

Meijerikenttä on muuttunut huomattavasti viime vuosina. Arla on saanut uusia tuottajia eri puolilta Suomea ja lisää maitoa ovat pyrkineet hankkimaan muutkin Valion ulkopuolella toimivat jalostavat meijerit.  Pohjolan Maidosta on tänä vuonna siirtynyt muualle yli 30 maidonlähettäjää. Tuottajia on mennyt pääasiassa Osuuskunta Maitokolmioon ja Arlan yhteistyömeijereiden jäseniksi.

Viime kuukausien liikehdinnästä huolimatta Hannu Kainu näkee, että maidontuottajat ovat hyvin sitoutuneita. Tämä on käynyt ilmi kaikissa Pohjolan Maidon järjestämissä tuottajatilaisuuksissa. Valtaosa maidontuottajista näkee, että vain vahva Valio pystyy pitämään tuottajien puolta markkinoilla.

”Puhe tuottajien sitoutumisen puutteesta voi olla näköharhaa, sillä siirtyjät ovat viestimissä saaneet eniten palstatilaa.”

Maitotiloilla tehdään nykyään niin isoja investointeja, että yhteistyökumppanit on Kainun mielestä syytä valita huolella.

”En pidä pahana, että maassamme toimii meijereitä, jotka ovat valiolaisen yhteistyön ulkopuolella. Tärkeää on minusta se, että Valion omistajaosuuskunnissa on riittävästi tuottajia, jotta se kykenee kantamaan vastuun maidontuotannon tulevaisuudesta. Pienet meijerit eivät sitä vastuuta kykene kantamaan”, Hannu Kainu painottaa.

Kokeneen hallintomiehen mielestä valtakunnallisen meijeriyhtiön rakentaminen oli aikanaan hyvä ratkaisu. Maakuntameijereistä ei olisi saatu riittävän vahvoja kestämään kilpailupaineita. Pienille meijereille olisi helposti käynyt kuin kotimaisille lihataloille: kauppa olisi kilpailuttanut maidon niin tiukasti, että tuottajahinta olisi paljon nykyistä alhaisempi.

”Jos Valiota ei olisi, tässä maassa ei voitaisi tuottaa kuin puolet nykyisestä maitomäärästä. Helpottaisi paljon asioita, jos kaikki alalla toimivat ymmärtäisivät tämän. Markkinoilla on tilaa pienillekin toimijoille ja niiden erikoistuotteille, mutta se tila on rajallinen.”

Vientivastuu painaa

Meijerikentässä on Hannu Kainun mielestä ollut havaittavissa vastuuttomuuden piirteitä.

”Monella taholla ajatellaan niin, että Valion tehtävänä on hoitaa vienti ja muut voivat alalla toimia miten haluavat. Meijereissä olisi ymmärrettävä, että vastuuta ei voi siirtää kenenkään toisen kannettavaksi.”

Suomessa tällä hetkellä tuotettu maitomäärä vastaa melko tarkasti kotimaista kulutusta. Tämä tarkoittaa sitä, että maitotuotteita on vietävä ulkomaille suunnilleen yhtä paljon kuin niitä tuodaan. Maitoylijäämien viennin pitäisi koskea kaikkia tuottajia, mutta nyt viennin rasitukset jäävät lähes kokonaan Valion kannettavaksi.

Pohjolan Maidon alueella toimivista Valion tuotantolaitoksista merkittävin on Haapaveden juustotehdas. Sinne Venäjän viennin katkeaminen iski voimakkaasti.  Käyttöaste putosi noin 40 prosenttiin kun lähes 20 miljoonan juustokilon vienti Venäjälle katkesi.

”Valion vahvuus nähtiin siinä, että kaikki maito pystyttiin käsittelemään ja jalostamaan elintarvikkeiksi, vaikka raja meni kiinni. On järkevää, että tässä tilanteessa etsitään kuluttajatuotteille mahdollisia uusia markkinoita kaikista suunnista.”

”Optimisti saattaa kymmenen vuoden kuluttua ajatella, että Venäjän kaupan tyrehtyminen oli hyvä asia, koska se pakotti miettimään markkinoita uudella tavalla. Pakko on hyvä opettaja.”

Kilpailu kiristyy

Hannu Kainu näkee, että kilpailu meijerialalla tulee Suomessa kiristymään. Nykyisen kaltainen viranomaistoimin jäädytetty tilanne ei voi jatkua loputtomasti. On hyvä miettiä, mitä silloin tapahtuu osuuskunnille.

”Miten pärjäävät silloin meijerit, joiden pääasiallinen toiminta on maidon pakkaaminen. Mihin hintaan ne pystyvät maitonsa myymään ja minne sijoitetaan mahdolliset ylijäämät?”

Tuottajille ei ole tärkeää meijerin sijainti vaan se, että maidosta saadaan mahdollisimman hyvä tulos. On helpottanut päätöksentekoa, että Valion sisällä tämä asia ymmärretään nykyään hyvin.

Kilpailuviraston aikanaan tekemä päätös, jolla Valio velvoitettiin myymään maitoa kilpailijoilleen on Hannu Kainun mielestä ymmärrettävä turvaksi sille, että pienet yritykset pääsevät markkinoille. Tilanne muuttuu kokonaan toisenlaiseksi, kun kilpailijana on monikansallinen jättiyritys.

”Peruskysymys on, miksi suomalaisen tuottajaomisteisen osuuskunnan ei anneta kasvaa ja vahvistaa kilpailukykyään. Mikä siinä on niin vaarallista”, Kainu kysyy.

Osuustoimintayritysten toimintamahdollisuuksien rajoittaminen on ristiriidassa sen kanssa, että kaikilla muilla aloilla yhteiskunta kannustaa kasvuun ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Kysymys on ajankohtainen juuri tällä hetkellä.

Maitoalan tulevaisuus

Hannu Kainu uskoo, että Suomessa on tulevaisuudessakin mahdollisuus tuottaa nykyinen maitomäärä ja sen hinta antaa tuottajille riittävät toimintamahdollisuudet.

”Yritysilmaston pitää kuitenkin radikaalisti muuttua, muuten maidontuotanto puolittuu nykyisestä.”

”Pidemmällä aikavälillä maidontuotannossa tapahtuu muutoksia. Tämä on tilakohtainen asia. Maidontuotanto vaatii yrittäjiltä kohtuuttomia investointeja tuottavuuteen nähden. Lisäksi Suomessa harjoitettu politiikka lisää yrittäjien kustannuksia.”

Maataloudessa tilanne on ongelmallinen muun muassa siksi, että harjoitettu maatalouspolitiikka on nostanut pellon hinnan rakennekehityksen kannalta liian korkeaksi. Tämä koskee niin ostajia kuin vuokraajia.

”Tukijärjestelmät toimivat niin, että tiloille maksettava tuki pääomittuu pellon hintaan. Suomen maidontuotanto ei voi perustua yhtä suuriin yksiköihin kuin esimerkiksi Tanskan, mutta rakennekehitys on yhä tarpeen. Silloin pellon saatavuus on ykkösasia.”

Teksti ja kuvat: ANTTI ÄIJÖ

Left Menu Icon
Right Menu Icon