Osuuskunta Tradekan tavoitteena on palauttaa merkittävä osa liiketoiminnan tuloksesta takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan. Vähittäiskaupasta muutama vuosi sitten luopunut kuluttajaosuuskunta on nykyisin keskittynyt hotelli- ja ravintola-alalle.

Tradeka

• Vuonna 1917 perustettu kuluttajaosuuskunta

• Noin 250 000 jäsentä

• Liiketoiminnasta vastaa Tradeka-Yhtiöt Oy, jonka osuuskunta omistaa

• Liikevaihto noin 460 milj. euroa

Tradekan historia ulottuu lähes sadan vuoden taakse, jolloin edistysmieliseksi osuustoiminnaksi ilmoittautuneet osuuskaupat perustivat oman osuustukkukaupan erityisesti työväestölle. Siitä muodostui myöhemmin kaupparyhmittymä E-liike ja lopulta Osuuskunta Tradeka nykyisessä muodossaan.

”Sadan vuoden aikana olemme käyneet pitkän tien kuluttajien itse perustamasta vähittäiskaupasta yhdeksi yhteiskunnan merkittävimmistä monialakonserneista ja siitä edelleen hallinnointiosuuskunnaksi, joksi meitä nykyään voisi kai luonnehtia.”

”Tradeka vaalii tänäkin päivänä edistysmielisen osuustoimintaliikkeen periaatteita, mutta pyrkii löytämään nykykuluttajaa puhuttelevia toimintatapoja”, toteaa Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro.

Vähittäiskauppatoiminnan Tradeka jätti lopullisesti vuonna 2013, jolloin se myi osuutensa Suomen Lähikauppa Oy:stä. Nyt painopiste on majoitus- ja ravitsemuspuolella.

Osuuskunnan liiketoiminnan harjoittamisesta vastaa vuonna 2014 perustettu Tradeka-Yhtiöt Oy, joka hallinnoi hotelli- ja ravintolatoimintaan keskittynyttä Restel Oy:tä ja sijoitustoimintaa harjoittavaa Tradeka-sijoitus oy:tä.

”Osuuskunta huolehtii liiketoimintojen omistajaohjauksesta, mutta ennen kaikkea jäsenasioista. Jäsenetuna kaikki Tradekan jäsenet saavat tuntuvia alennuksia Restelin ravintoloista ja hotelleista”, kertoo Puro, joka hoitaa myös Tradeka-Yhtiöiden toimitusjohtajan tehtäviä.

Restelillä on kaikkiaan 47 hotellia ja 240 ravintolaa, mikä tekee siitä alansa suurimman yksittäisen yrityksen Suomessa. Konsernilla on henkilöstöä yli 5 000 ja liikevaihto lähes 380 miljoonaa euroa.

Taustalla rajut saneeraukset

Perttu Puro

Toimitusjohtaja, Osuuskunta Tradeka, Tradeka-Yhtiöt Oy

Ikä: 44

Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti, valtiotieteen maisteri, eMBA

Aikaisempia työtehtäviä: Tradekan toimitusjohtajan sijaisena vuodesta 2011 ja hallintojohtajana vuodesta 2007

Perttu Puro sanoo suoraan, ettei jo vuosia jatkunut taantuman aika ole ollut Restelille helppo. Heikosta kotimarkkinakysynnästä johtuen yhtiön tuloskehitys on viime vuosina ollut huonoa.

Heikko rupla ja matkustusrajoitukset ovat puolestaan vähentäneet venäläismatkailijoiden yöpymisiä Suomessa merkittävästi.

”Markkina on vaikea ja kilpailu kovaa. Tilannetta ei ole edistänyt kansalaisten huono ostovoiman kehitys. Tästä johtuen Restel on joutunut tehostamaan toimintaansa ja keventämään kulurakennettaan”, toteaa Puro ja jatkaa:

”Olemme sulkeneet aika kovalla kädellä tappiollista liiketoimintaa ja kannattamattomia yksiköitä. Kaikki kulut ovat olleet tarkassa syynissä, eikä vuosien mittaan ole vältytty yt-neuvotteluiltakaan.”

Perttu Puro korostaa, että Tradeka pyrkii myös jatkossa Restelin omistaja-arvon kasvattamiseen pitkäjänteisen omistajuuden kautta.

”Eihän me leikkaamalla, säästämällä ja liiketoimintaa lakkauttamalla tietenkään kasvua saada aikaan. Tulevaan tuloksentekokykyyn Restel on satsannut erityisesti avaamalla uusia Burger King -ravintoloita. Ne on otettu hyvin vastaan eri puolilla maata ja paikoin on päästy jopa ennätysmyynteihin.”

Restel on avannut tähän mennessä parikymmentä Burger King -ravintolaa, joista viimeisin aloitti toimintansa Kuopiossa kauppakeskus Matkuksessa vuoden 2015 lopulla.


”Tulevaan tuloksentekokykyyn Restel on satsannut avaamalla uusia Burger King -ravintoloita”, Perttu Puro kertoo.

”Onnistunut sijoitustoiminta paikannut tappioita”

Valonpilkahduksia Tradekalle on tullut myös sijoitustoiminnasta, josta konsernissa vastaa tytäryhtiö Tradeka-sijoitus oy. Yhtiön hoidossa oleva sijoitusvarallisuus on tällä hetkellä noin 380 miljoonaa euroa, josta pääosa on sijoitettu osake- ja korkomarkkinoille maailmanlaajuisesti. Loput sijoituksista ovat esimerkiksi kiinteistö- ja muita pääomarahastosijoituksia.

”Laskusuhdanteesta huolimatta sijoitusympäristö on ollut aika suotuisa. Sijoitustoiminta onkin tilanteeseen sopivalla tavalla paikannut tappioita silloin kun Restelissä on ollut vaikeaa. Olemme päässeet useana vuonna yli kymmenen prosentin sijoitustuottoihin ja viime vuonnakin kuuteen prosenttiin”, Perttu Puro sanoo.

Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 89 prosenttia, mistä toimitusjohtaja on silminnähden tyytyväinen.

”Jos velka meidät aikoinaan kaatoi, niin nyt sellaista ei ole näköpiirissä. Olemme käytännössä velaton osuuskunta eli siinä mielessä asiat ovat hyvällä mallilla”, sanoo Puro viitaten Tradekan edeltäjään EKA-yhtymään, joka ajautui yrityssaneeraukseen 1990-luvun lamavuosina.

EKAn ahdinkoon vaikuttivat huojuva kansantalous ja tyrehtynyt idänkauppa, mutta myös kangerteleva omistajaohjaus.

Nykyisessä Tradekassa sävel on toinen: ”Omistajaohjauksessaan Osuuskunta Tradeka edellyttää, että sen omistamat yritykset toimivat kannattavasti, vastuullisesti, noudattavat hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä voimassa olevia hyvän hallinnon periaatteita”, osuuskunnan strategiassa linjataan.

Edustajiston vaalit maaliskuussa

Osuuskunta Tradekalla on noin 255 000 jäsentä. Ylintä valtaa osuuskunnassa käyttää joka kuudes vuosi järjestettävillä vaaleilla valittu edustajisto. Seuraavat vaalit pidetään kuluvan vuoden maaliskuussa. Edustajistoon valitaan kaikkiaan 85 jäsentä yhdestätoista vaalipiiristä.

Tradekan organisaatio- ja strategiauudistuksen yhteydessä pari vuotta sitten osuuskunnan hallintoa kevennettiin lakkauttamalla hallintoneuvosto ja siirtämällä sen tehtävät osuuskunnan hallitukselle.

”Hallitus päättää sen taloudellisen raamin, jossa jäseniä palkitaan. Se valitsee myös Tradeka-Yhtiöiden hallitukset ja nimittää toimitusjohtajan osuuskunnalle”, kertoo Perttu Puro.

Siirtyminen uuteen rakenteeseen vuonna 2014 onnistui Puron mukaan varsin mutkattomasti.

Rahaa riittää yhteiseen hyvään

”Osuuskuntana haluamme harjoittaa vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa, jonka tuloksesta merkittävä osa palautetaan takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan.”

Tradeka lahjoitti marraskuussa 2015 järjestetyssä Slushissa 60 000 euroa Nappi Naapuri-sovellukselle. Nappi Naapuri on Yhteismaa ry:n kehittämä karttapohjainen sovellus, joka on tarkoitettu naapurustojen yhteiseksi sosiaaliseksi mediaksi ja välineeksi ratkaista arjen ongelmia.

”Meille Tradekassa on erittäin tärkeää, että yhteiskuntaa ja sen digitalisoitumista kehitetään tasapuolisesti, myös syrjäseuduilla asuvien sekä vanhusten näkökulmasta”, tähdentää Puro.

Osuuskunta on tukenut viime vuosina vuosittain lähes puolella miljoonalla eurolla erilaisia yleishyödyllisiä hankkeita, kuten Ensi- ja turvakotien liittoa ja Parasta Lapsille ry:tä. Tradeka on lahjoittanut myös Uuden Lastensairaalan tukisäätiölle 50 000 euroa.

”Tavoitteena on, että Osuuskunta Tradeka, Tradekan säätiö ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiö kanavoisivat vuodesta 2017 lähtien yleishyödylliseen toimintaan vähintään miljoona euroa vuodessa.”

Hiljattain Tradeka aloitti yhteistyön Suomen valokuvataiteen museon kanssa kotimaisen valokuvataiteen tukemiseksi. Tradekan ja Valokuvataiteen solmiman yhteistyösopimuksen mukaan museo hankkii Tradekan rahoituksella kokoelmiinsa nuorten tai nousevien valokuvataiteilijoiden töitä.

”Tradeka-kokoelmaan hankittavat valokuvat tuovat modernin lisän olemassa olevaan ja lähes sadan vuoden aikana kertyneeseen Tradekan taidekokoelmaan”, arvioi Perttu Puro.

 

Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN

Jaa artikkeli