Arktinen ulottuvuus avaa uusia väyliä suomalaiselle elinkeinoelämälle, sanoo Euroopan Alueiden komitean jäsen Ilpo Haalisto (ps).

Ilpo Haalisto esitteli viime syksynä Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän (ECR) jäsenille ehdotuksen uudesta nopeasta liikennereitistä, joka ulottuisi läntisestä Suomesta aina Kirkkoniemeen ja sitä kautta Pohjoiselle jäämerelle.

”Suomi on logistisesti aivan suoraan Kiinan uuden idän reitin varrella. Nopea moottoritieyhteys Turun ja Oulun kautta Kirkkoniemeen varmistaisi pääsyn arktisille alueille ja sieltä meriteitse Kiinaan jopa parissa viikossa”, arvioi Haalisto.

Nykyisin Suomesta ei ole Kiinaan suoraa valtamerilinjaa, vaan merikuljetukset hoidetaan eurooppalaisten keräilysatamien, kuten Bremerhavenin, kautta Afrikan eteläkärkeen ja sieltä Aasian kohdemaihin. Matka Kiinaan kestää Haaliston mukaan tällä hetkellä keskimäärin noin kuusi viikkoa.

”Ilmaston lämpenemisen myötä Barentsinmeri pysyy sulana entistä pidempään. Merialue on jo nyt liikennöitävissä puoli vuotta ja jäänsärkijät voivat pitää sitä toiset puoli vuotta auki.”

”Merten silkkitie” hyödyttäisi myös suomalaista metsäteollisuutta, sillä suomalainen sellu on hyvin suosittua Kiinan markkinoilla. Suurten kotimaisten paperiyhtiöiden, kuten Metsä Groupin, ja kiinalaisten konsernien välillä on ollut pitkään vahvat kumppanuussuhteet.

Metsä Group on arvioinut markkinahavusellun kysynnän kasvavan Aasiassa noin 26 miljoonaan tonniin vuonna 2025.

Lapin malmivarat paremmin käyttöön

”Pohjoisen merireitistä hyötyisi myös Pohjois-Suomen kaivosteollisuus, kun Lapin malmivarat tulisi hyödynnettyä nykyistä paremmin. Metallin jalostusteollisuus puolestaan toisi valtavasti uusia työpaikkoja Suomeen”, uskoo Haalisto.

ECR-ryhmä korostaa Alueiden komiteassa paikallisuutta sekä läheisyysperiaatetta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

”Osuustoiminnassahan nämä periaatteet ovat jo sisäänrakennettuina”, totesi Haalisto ja lupasi tehdä yritysmallia paremmin tunnetuksi myös ryhmänsä sisällä.

Näitä periaatteita tukee Haaliston mukaan myös onnistunut väyläpolitiikka.

”Euroopan reuna-alueiden, kuten Suomen, pitäisi olla tasaisesti asuttu, minkä vuoksi kulkuyhteyksien on oltava hyvässä kunnossa. Toimivat liikenneverkostot toki auttavat lisäksi turismia ja lukuisia eri teollisuuden aloja. Tällä hetkellä maamme tieverkko on rapautunut, mikä on suuri epäkohta.”

Haalisto korostaa paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisen merkitystä liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä ja nykyaikaistamisessa.

Ei pelkkääelinkeinopolitiikkaa

Liikenneväylän sijoittaminen kulkemaan mahdollisimman läntiseen Suomeen on Haaliston mukaan myös turvallisuuspoliittinen ratkaisu.

”Mahdollisessa kriisitilanteessa meidän on varmistettava huoltovarmuus ja huolehdittava, ettemme jää saarroksiin.”

Euroopan unioni pyrkii helpottamaan tavaroiden ja ihmisten liikkuvuutta EU:n jäsenvaltioiden välillä yhdistämällä kansalliset maantieverkostot toisiinsa. TEN-T -verkko muodostuu ydinverkosta, jonka on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä sekä kattavasta verkosta, jonka on määrä olla valmis vuoden 2050 loppuun mennessä.

Ohjelman talousarvio on 26 miljardia euroa vuoteen 2020 saakka. Rahoitusta olisi saatavissa myös Euroopan investointipankista ja muista EU-lähteistä.

”Euroopan komission 315 miljardin euron investointipaketti tuonee sekin rahaa väylien parantamiseen”, sanoo Haalisto, joka on myös Alueiden komitean talous- ja sosiaalivaliokunnan (ECON) jäsen.

Datakaapeli merenalitse Kiinaan?

Digitalisoituvassa maailmassa liikenneyhteydet tarkoittavat asfaltin ja rautateiden ohella enenevässä määrin myös sujuvia tietoliikenneyhteyksiä.

”Dataliikennekaapeli pitää vetää Pohjois-Saksasta Itämeren alitse halki Suomen. Se voidaan sijoittaa pohjoiseen johtavan moottoritien alle datatunneliin. Tulevaisuudessa olisi mahdollista rakentaa merenpohjaa pitkin kulkeva yhteys aina Kiinaan asti”, Haalisto toteaa.

Ensimmäisiä askeleita tähän suuntaan on jo otettu. Ilpo Haalisto kertoo, että datakaapeli on linjattu Kirkkoniemestä Jäämerelle ja on vain rakentamista vaille valmis.

Suomen ja alueidenääni kuuluu

Alueiden komitea perustettiin vuonna 1994 vain vähän ennen kuin Suomi liittyi EU:hun. Brysselissä istuva 350-jäseninen komitea onkin eräänlainen ”Euroopan kunnanvaltuusto”, joka edustaa maakuntia, alueita, kuntia ja kaupunkeja unionissa. Euroopan parlamentti ei voi valmistella uusia direktiivejä ennen kuin alueiden komitea on antanut lausunnon.

Suomalaisedustus on Alueiden komiteassa tällä hetkellä vahva, sillä puheenjohtajan nuijaa on vuoden 2015 alusta heiluttanut Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Markku Markkula (kok.).

Alueiden komitean Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja on pitkään Pellervon hallinnossakin vaikuttanut kunnallisneuvos Pauliina Haijanen (kok.) Laitilasta. Ilpo Haalisto on kunnanvaltuuston jäsen läheisessä Nousiaisten kunnassa.

Suomella on Alueiden komiteassa kaikkiaan yhdeksän edustajaa.

Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN

Jaa artikkeli