Suhtautuminen digitalisaatioon on monesti uhkia korostava mahdollisuuksien sijasta. Digiaktiivi Lauri Ojala haluaa tähän muutoksen.

Pellervon Päivän ihmisvilinästä tavoitettu DigiSuomi2017-hankkeen koordinaattori Lauri Ojala tuli tapahtumaan mukanaan painavaa asiaa.

”Digitalisaatio tulee pirstaloimaan finanssialan ja suurimman muutoksen edessä on vakuutussektori. Tulevaisuuden digitalisaatiossa ei ole myytäviä tuotteita, vaan ainoastaan palveluja”, Ojala visioi.

”Moderni tuote on työkalu palvelun tuottamiseksi, joka sisältyy palvelun kokonaishintaan. Tuotetta ei myydä, vaan liisataan, jolloin sitä ei myöskään vakuutetakaan kuluttajan toimesta.”

Ojalan mukaan digitalisaatiosta 97 prosenttia on kulttuurimuutosta ja vain kolme prosenttia teknologiaa.

”Digitalisaatiota johdetaan ylhäältä alas ja hallitaan alhaalta ylös. Olennainen muutos nykyiseen on hallinta, joka tapahtuu asiakasrajapinnan valintojen mukaan. Kuluttajan valintojen pitää ohjata prosessia siten, että kehitys tuottaa kuluttajalle edullisempia ja laadukkaampia palveluja. Edullisuus ja laadukkuus on laaja käsite, joka realisoituu lopullisesti kuluttajan hyvinvoinnin ja terveyden kautta.”

Lauri Ojala korostaa, että aito digitalisoituminen syntyy vuorovaikutuksesta asiakasrajapinnassa, jossa käydään suoraa, ajantasaista keskustelua alkutuottajan ja loppukäyttäjän kesken.

Luovaa tuhoa ja kyberturvallisuutta

”Keskustelusta muodostuu palveluprosessi eli interaktiivinen tila, joka kehittyy vuoropuhelun ja ajan kuluessa. Suomessa on kaikki valmiudet digitalisaation nopeaan hyödyntämiseen, mutta se edellyttää vanhasta ajatusmaailmasta luopumista. Meidän pitää hyväksyä muutoksen tuoma luova tuho.”

”Koska maassamme ei ole tapahtunut digitalisaation tarkoittamaa luovaa tuhoa, on muutos alussa nopeaa. Aluksi pitääkin kyetä määrittelemään, mitä vanhaa on tarkoitus tuhota.”

Tietoturva-asiat ovat nousseet yhä taitavampien verkkorikollisten myötä esille julkisuudessa. Mitä haasteita tämä kehitys tuo digitalisoitumiskehitykseen?

”Ilman kyberturvallisuutta ei ole digitalisaatiota. Tässä on Suomen keskeinen haaste ja mahdollisuus. Kybertuvallisuus on kuten tuotteen laatu, joka määräytyy heikoimman lenkin mukaan. Samaa haaste on esimerkiksi kotimaisen ruuan laadussa ja turvallisuudessa, miten saamme suomalaiset kuluttajat uskomaan tuotteen laatuun, turvallisuuteen ja eettisyyteen”, sanoo Ojala.

Kyberturvallisuuden perusta rakentuu hänen mukaansa valokuituverkoston varaan, jota täydennetään langattomilla järjestelmillä.

”Kun luomme tietoturvallisen ympäristön, samalla mahdollistamme luotettavan informaation jakamisen kuluttajille.”

Lauri Ojala vertaa digitalisaatiota myös osuuskuntamalliin ja näkee niissä yhtäläisyyksiä.

”Digitalisaatio on uuden ajan osuustoiminnan muoto, joka toimii kaiken mahdollistajana. Kyseessä on ekosysteemi, joka on myös osuuskuntatoiminnan ihanteellinen muoto”, Ojala pohtii ja jatkaa

”Osuustoiminnan pitää palata juurilleen jäsentensä yhteisöksi, jotta yritysmallin edut pääsevät paremmin esille. Nämä samat tavoitteet sisältyvät myös digitalisaatioon.”

Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN

 

 

Jaa artikkeli