Konneveden Osuuspankki haluaa olla lähellä tavallisen ihmisen arkea ja kehittää heidän asuinympäristöään suhdanteista riippumatta. Pankkitoiminnan kivijalkana on ollut jo yli sadan vuoden ajan aito yhteistoiminta, määrittelee toimitusjohtaja Ari Heikkilä.

Konneveden Osuuspankki

• 27.12.1903, Edeltäjä, Istunmäen Osuuskassa perustetaan

• 16.10.1908, Kärkkäälän Osuuskassa perustetaan, jossa ovat nykyisen Konneveden Osuuspankin viralliset juuret.

• 11.11.1970, Konneveden Osuuspankin säännöt merkitään

• 1997, Konneveden Osuuspankki irtautuu OKOsta ja siirtyy POP Pankkiryhmään

• 1998, Ari Heikkilä nimitetään pankin toimitusjohtajaksi

• 31.12.2015, POP Pankkien yhteenliittymä aloittaa toimintansa, myös Konneveden Osuuspankki osana uutta keskusyhteisöä

POP Pankkiryhmään kuuluvaa Konneveden Osuuspankkia voi hyvin luonnehtia pankkimaailman oman tien kulkijaksi. Pankissa satsataan fyysiseen asiakaspalveluun samaan aikaan, kun kilpailijat vähentävät väkeä ja lopettavat konttoreitaan.

”Onhan tämä pankkitoiminnan näkökulmasta lähes käsittämätön tilanne, että olemme keskellä korpea ja työllistämme melkein kaksikymmentä henkilöä. Toisin sanoen pankki huolehtii asiakkaistaan aivan sääntöjensä 2 §:n mukaisesti”, Konneveden Osuuspankin toimitusjohtaja Ari Heikkilä sanoo.

Keskisuomalaisessa Konneveden kunnassa konttoriaan pitävällä POP Pankilla on tällä hetkellä asiakkaita noin 6700 eli yli kaksi kertaa enemmän kuin vajaan 3000:n asukkaan kunnassa. Pankin asiakkaista noin 1800 on asiakasomistajia.


Parikymmentä henkilöä työllistävä Konneveden Osuuspankin satsaa perinteiseen asiakaspalveluun. Kuvassa pankkitoimihenkilöt Tuula Liimatainen (vas.) ja Paula Hyvönen.

Aito gebhardilainen pankki

Hänen mukaansa pankin perusarvoja ovat suomalaisuus, maaseututyyppinen palvelutoiminta alueen asukkaiden lähtökohdista ja itsenäinen päätäntävalta. Ari Heikkilä toteaakin johtamansa pankin olevan aito gebhardilainen osuuspankki.

”Koemme velvollisuudeksemme huolehtia suurista ikäluokista ja tietenkin sotaveteraaneista, jotka ovat tämän hyvinvointivaltion suurin uhrauksin rakentaneet. Hiljattain pankin liiketoimintastrategiaan on otettu vahvana osana myös nuoret, siis heidät, joille tämä maa on aikanaan jäävä”, täsmentää Heikkilä.

Konneveden Osuuspankki haluaa Ari Heikkilän mukaan olla mukana edistämässä yrittäjyyttä ja tukea tavallisten ihmisten arkea. Esimerkiksi asuntorakentaminen kiihtyi Konnevedellä 2000-luvun alussa, kun osuuspankki myönsi lukuisia asuntolainoja. Pankki on rahoittanut myös tukuittain yrityskauppoja alueella.

”Meille tärkein menestyksen mittari on asiakastyytyväisyys. Se taas perustuu henkilöstömme kovaan osaamiseen esimerkiksi maa- ja metsätilojen veroasioissa tai sukupolvenvaihdoksissa. Strategiamme ytimessä on lisätä seudun asukkaiden hyvinvointia eikä kasvattaa osakkeenomistajien voittoja, kuten suurissa liikepankeissa.”

”Kun pankin tase on vahva, maksuvalmius hyvä ja se on vakavarainen, kaikki kasvu pitäisi ohjata suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen eikä esimerkiksi sijoituksiin ulkomaille.”

Arvopaperisalkkuna metsäpalsta

Yhdeksi Konneveden Osuuspankin valttikorteista Heikkilä nimeää maaseutuosaamisen. Tällä hän tarkoittaa palvelukokonaisuuksia, jotka on räätälöity erityisesti toimialueen maaseututyyppisen väestön tarpeisiin.

”Tämän päivän pankkiliiketoiminnassa puhutaan yleensä säästämisestä, sijoittamisesta ja arvopaperikaupasta. Jos asiakkaalla on 200 000 euron arvopaperisalkku, pankit haluavat kilvan huolehtia salkusta ja saada siitä palkkion myös itselleen.”

Ari Heikkilä

Toimitusjohtaja, Konneveden Osuuspankki

Ikä: 60

Luottamustehtäviä:

• POP pankkiliitto Osk yhteenliittymä, hallituksen jäsen

• Keski-Suomen Kauppakamari, Finanssivaliokunnan jäsen

• Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti, neuvottelukunnan jäsen

Perhesuhteet: Puoliso Jatta, johtotehtävissä pankkiliiketoiminnassa, vanhimmat lapset Johanna ja Hermanni, pankkialalla, isin silmäterät Emilia 5 v , eskarissa ja Elli 8 v ekaluokalla.

Harrastukset:

• Vanhat ajoneuvot niiden kunnostus ja museointi. Harvinaista sotilaskalustoa, mm. oma panssarivaunu. Metsätalous ja konetyöt.

Ari Heikkilän mielestä juuri tässä piilee ongelma, jonka ratkaisemiseen maaseutuosaamista tarvitaan.

”Pitää muistaa, että sijoittaminen on paljon muutakin kuin pelkkää arvopaperi- ja rahastosijoittamista”, toteaa Heikkilä ja jatkaa:

”Jos asiakkaalla on 60 hehtaaria metsää, kyseessä on ihan samanlainen 200 000 euron arvosalkku, jota pitää hoitaa. Tätä ei kaikissa pankeissa kuitenkaan täysin ymmärretä. Metsän arvoon vaikuttavat muun muassa metsän sijainti ja kunto, ranta-alueet ja tieverkosto ja jonka sijoituksen arvoa voi nostaa samalla työllä. Metsien kunnossapito taas edellyttää osaavia metsäalan ammattilaisia, joita Konnevedellä riittää. Pankista saa toimintaan tarvittavaa taloussuunnittelua, arviointia ja käytännön toteutusta.”

Mikä ihmeen MMB?

Äänekosken seutukunnan, johon Konnevesikin kuuluu, hyvinvointi rakentuu Ari Heikkilän mukaan ”MMB”-kirjainyhdistelmän varaan: M=maatalous, M=metsätalous, B=biotalous.

Maatalouden harjoittajat ovat Konneven Osuuspankille yhä merkittävä asiakasryhmä. Erityisesti maidontuotanto on ollut alueella perinteisesti vahvaa. Talousalueella toimii yhteensä noin 650 aktiivimaatilaa. Maanviljelijät investoivat viljelys- ja metsämaan lisäksi erilaisiin maatalouskoneisiin ja tilan rakennuskantaan.

Maatalouden kriisi ravistelee Heikkilän mukaan myös Keski-Suomea, jossa maidontuottajien tulot ovat pudonneet Venäjän markkinoiden sulkeuduttua ja EU:n maatalouspolitiikan muutoksen seurauksena. Tämä on johtanut monen viljelijän kohdalla velan kierteeseen ja maksuhankaluuksiin.

”On täysin selvää, että tuottajien ahdinko näkyy etenkin maitotiloilla. Maataloustuotanto on nyt niin vahvasti kipurajoilla”, myöntää Heikkilä, mutta korostaa, että pienehköt tilat ovat pysyneet kriisin kestäessä suhteellisen velattomina ja omavaraisina.

Ari Heikkilä näkee maatalouden murheiden keskellä myös valonpilkahduksia. Valion Äänekosken juustolan valmistusmäärät ovat viime vuosina kasvaneet ja samalla henkilökuntaa on palkattu lisää. Tällä hetkellä 70 ihmistä työllistävä tehdas vastaanottaa yli 20 miljoonaa litraa maitoa, jonka toimittaa noin 90 lähiseudun valiolaista maitotilaa.

Valio on myös laajentamassa Jyväskylän meijeriään, joka on erikoistunut maidon, kerman, piimän ja erikoismaitojen valmistukseen.

Maaliskuussa yhtiö ilmoitti vaihtavansa raskaan polttoöljyn kotimaiseen bioenergiaan Jyväskylän meijerin lämmöntuotannossa. Valio sopi Vapon kanssa noin kuuden megawatin höyrykattilalaitoksen rakentamisesta, jonka kokonaisarvo on noin kahdeksan miljoonaa euroa.

”Valion investointi Jyväskylässä luo toivoa maaseudun elinkeinonharjoittajille eri aloilla. Silloin kun on huonot ajat, pitää investoida ja rakentaa siltaa kohti parempaa.”

M eli metsätalous. Keski-Suomi on tunnettu mahtavista havumetsistään. Ne ovat tuoneet jo sukupolvien ajan leivän myös konnevetisten pöytään. Nykyisin alueella toimii paljon pieniä metsäalan yrityksiä metsäkoneurakoitsijoista kuljetusliikkeisiin ja jalostuslaitoksiin.

”Vaikka metsäala on todella kilpailtu, meillä on monta hienoa yritystä, jotka ovat onnistuneet rakentamaan menestyvää liiketoimintaa”, Heikkilä toteaa.

Pankkirahoitus on monelle pk-yritykselle edelleen tärkein keino saada itselleen rahoitusta. Yritystoiminnan pyörittäminen ei Heikkilän mukaan kuitenkaan onnistu vain pankkilainalla, vaan yrityksellä pitää olla myös muita varoja.

”Yrityksen oma pääoma on numero yksi. On tärkeää, että aloittavaan yritykseen hankitaan tarpeeksi rahaa osakeyhtiön toiminnan pyörittämiseksi. Kannattaakin ensimmäisenä jättää ostamatta se hieno auto talon pihaan.”

Metsään liittyy myös matkailu. Konnevedellä on rantaviivaa hulppeat 600 kilometriä ja paljon kesämökkiläisiä. Tuorein vetonaula alueella on Etelä-Konneveden kansallispuisto, joka sijaitsee Konneveden ja Rautalammin kunnissa Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajalla. Kansallispuiston vetovoimasta kertoo, että viime vuoden aikana puistossa vieraili reilusti yli 10 000 kävijää.

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä tulee kirjain B eli biotalous, josta odotetaan todellista piristysruisketta koko Keski-Suomelle. Biotalouden ehdoton kärkihanke alueella on Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella, jonka on tarkoitus käynnistyä vuoteen 2018 mennessä, jolloin myös Konneveden Osuuspankki täyttää 110 vuotta.

Biotuotetehdas on arvoltaan 1,2 miljardia euroa ja on siten Suomen metsäteollisuuden historian kaikkien aikojen suurin investointi. Valmistuttuaan tehdas työllistää yli 2500 ihmistä koko arvoketjussa. Työpaikoista 1500 on uusia.


Yritystoiminnan pyörittäminen ei Ari Heikkilän mukaan onnistu vain pankkilainalla: ”Yrityksen oma pääoma on numero yksi.”

Biotuotetehdas merkitsee paljon

Äänekosken talousalueelle jättimäinen tuotantolaitos merkitsee paljon. Seudun metsänomistajia miellyttää varmasti se, että uuden tuotantolaitoksen odotetaan lisäävän havukuitupuun käyttöä Suomessa jopa kymmenellä prosentilla vuodessa. Puun ostot biotuotetehtaalle alkoivat jo kuluvan vuoden kevättalvella.

Ari Heikkilä ei edes yritä peitellä tyytyväisyyttään Metsä Groupin suurinvestoinnista ja sen tuomista myönteisistä vaikutuksista.

”Kyllä meillä oli aavistus, että suomalainen metsäteollisuus jossain vaiheessa näyttää voimansa. Itse asiassa metsäala on ollut mukana pankkimme strategiassa koko ajan. Pankkimme on merkittävä metsäkoneurakoinnin rahoittaja ja osaaja erityisesti puunkorjuussa ja –kuljetuksessa.”

Intohimoiseksi metsäkoneiden harrastajaksi tunnustautuva Heikkilä vinkkaa pilke silmäkulmassa, että jokaisella maaseutupankin toimitusjohtajalla tulisi olla täyspitkän raskaan kaluston kuljettamiseen vaadittava ajokortti ja ammattipätevyys kuten hänellä.

Konneveden Osuuspankilla löytyy myös mielenkiintoinen yhteys Metsä Groupiin yli 60 vuoden takaa. Silloinen Konneveden Osuuskassa osti vuonna 1953 OKO:lta viidellä miljoonalla eurolla obligaatiolainaa, jonka avulla Metsäliiton Selluloosa Oy osti Äänekoski Oy:n.

”Tuolloisen yrityskaupan hedelmistä saamme nauttia nyt. Biotuotetehdas on synnyttänyt positiivisen kierteen, joka säteilee hyvinvointia ympärilleen. Tällaista asennetta kaipaisin kaikkeen liiketoimintaan”, Heikkilä sanoo.

Biotuotetehtaan positiivisten näkymien vuoksi Konneveden POP Pankki on päättänyt avata kevätkesällä täyden palvelun pankkikonttorin tehtaan tyveen Äänekosken Suolahteen ja olla osaltaan luomassa kasvuvoimaa alueelle, josta suuret pankkitoimijat ovat vetäytyneet.

Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN

Jaa artikkeli