”Suomen tilanne on vakava, mutta tunnelin päässä alkaa näkyä valoa. Mielestäni se ei ole vastaantuleva juna.” Näin dramaattisesti pääministeri Juha Sipilä (kesk.) päätti puheenvuoronsa Pellervon Päivän seminaarissa.

Alustuksensa aikana Juha Sipilä perusteli useaan otteeseen hallituksen tekemiä säästöpäätöksiä. Pääministeri korosti, että ratkaisut on tehty, jotta Suomi voitaisiin jättää paremmassa kunnossa tuleville sukupolville.

”Suomi eli liian monta vuotta päättämättömyydessä ja velkaantumiskierteessä. Nyt tarvitsemme samanaikaisesti säästöjä, isoja uudistuksia sekä työllisyyttä ja kasvua luovia keinoja”, totesi Sipilä.

”Hallitus on sitoutunut tekemään tarvittavat säästöt ja reformit koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseksi. Julkisen talouden tasapainottamiseksi hallitus on tehnyt nyt sopeuttamispäätöksiä vuoden 2019 kehystasossa neljän miljardin edestä. Ne on tehty, kipeät neljä miljardia on kasassa. Viimeiset tehtiin kehysriihessä.”

Myös reformit, erityisesti sote- ja maakuntauudistus, etenevät Sipilän mukaan määrätietoisesti. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisessa olemme puolivälin paikkeilla. Tämäkin työ jatkuu suunnitelman mukaisesti.

”Oma tavoitteeni oli saada kipeät säästöpäätökset ja suurimpien reformien linjaukset valmiiksi ensimmäisen vuoden aikana. Ne on nyt tehty. kehysriihessä päätettiin myös käynnistää merkittäviä infra-hankkeita työllisyyden ja asuntorakentamisen edistämiseksi.”

”Tästä eteenpäin kaikkein tärkein tehtävä onkin edellytysten luominen uusien työpaikkojen syntymiselle. Myös sote- ja maakuntauudistus etenevät määrätietoisesti”, Sipilä kertoi ja jatkoi:

”Osuuskunnille voi löytyä myös luontaisia mahdollisuuksia myös sote-palveluiden järjestämisessä. Tässä osuustoimintaliikkeen kannattaa juuri nyt aktivoitua.”

Hän sanoi olevansa tyytyväinen, että yhteiskuntasopimus on vihdoin nytkähtänyt eteenpäin. Toteutuessaan yhteiskuntasopimus toisi Sipilän mukaan 35-45 000 uutta työpaikkaa.

”Pitkästä aikaa tässä maassa alkaa näkyä tekemisen meininkiä. Investoinnit kokonaisuudessaan ovat kasvussa. Vauhditamme kasvua ja työllisyyttä myös kannustinloukkuja purkamalla ja itsensä työllistämistä helpottamalla”, pääministeri luetteli.

Pienosuuskunnilla tärkeä rooli

Sipilä arvioi myös työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvotellun kilpailukykysopimuksen parantavan suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä ja luovan uusia työpaikkoja. Näissä talkoissa myös osuustoiminnalla on merkittävä rooli.

”Osuustoimintayritysten luomat työpaikat ja yritysten tulos jäävät hyödyttämään Suomen kansantaloutta. Pienosuuskunnat, jotka ovat menestyneet monilla palvelualoilla, ovat tästä hyvä esimerkki.”

Sipilän mukaan pienosuuskunnat tarjoavat yksinyrittäjille mahdollisuuksia yrittää, hallita riskejä ja verkostoitua.

”Meidän täytyy kehittää juuri tällaisia yrittäjyyden uusia muotoja Suomessa. Olen itse ollut noin 40 yrityksen toiminnassa mukana ja viimeisin perustamani yritys oli osuuskunta.”

Juha Sipilä kiitteli, että koulujen yrittäjyyskasvatuksessa osuuskunnat ovat laajasti käytössä yrittäjyyden oppimisympäristönä. Hän kannusti lisäksi yliopistoja huomioimaan osuuskuntamallin tutkimuksessaan ja opetuksessaan.

”Rohkaisen osuustoiminnallisia yrityksiä ja niiden lähellä olevia säätiöitä myös mukaan yliopistorahoitukseen. Yhteistyötä on syytä jatkaa ja panostuksia lisätä.”


Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Timo Komulainen (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta vastaanottamassa pääministeri Juha Sipilää.

”Kansantalouden tukijalka”

Pääministeri muistutti, että osuustoiminta on yksi maailman megatrendeistä. Osuustoiminta oli jo yli sata vuotta sitten aikansa todellinen kärkihanke.

”Kysymys oli sosiaalisen markkinatalouden rakentamisesta uuden yhteiskunnallisen murrosvaiheen alkumetreillä. Sekä tuottajaosuustoiminnan että palveluosuustoiminnan idea oli sama. Oli luotava tasavertaisuuteen perustuvia avoimia osuuskuntia, jotka järjestivät tuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin siten, että hyöty tuli suoraan jäsenille ilman välikäsiä.”

”Maidontuottaja sai tuotteestaan oikean hinnan. Osuuskaupan asiakas maksoi sen, mitä kuului maksaa. Sähköosuuskunnasta tuli kaikille sähkö ja kylän mylly rakennettiin yhdessä.”

Ratkaisevaa oli Sipilän mukaan myös rahamarkkinoiden synty. Maaseudun osuuskassat ryhtyivät vastaanottamaan säästöjä ja lainoittamaan maaseudun yritystoimintaa, mihin yksityiset pankit eivät tunteneet riittävästi mielenkiintoa. Omat palovakuutusyhdistykset toivat vakuutukset tavallisen väestön arkipäivään.

”Kaikki tämä oli kestävän perustan rakentamista pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Ilman osuustoimintaa eli taloudellista yhteistoimintaa Suomi olisi aivan toisenlainen maa kuin mikä meistä tuli. Osuustoiminnan merkitys kansallisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden rakentajana ja kansantalouden tukijalkana on edelleenkin keskeinen.”

”Talouskeskustelussa toisinaan kysytään, onko osuustoiminnan aika ohi. Osuustoiminnan aika ei ole ohi, päinvastoin osuustoiminnalla on edessään sekä kotimaassa että maailmalla valoisa tulevaisuus.”

”Osuustoiminta on kansan taloutta erikseen kirjoitettuna. Tämän päivän markkinoilla vallitsevat samantyyppiset kysymykset kuin 1900-luvun alussa, jolloin osuustoiminta meillä alkoi. Kysymys on edelleen siitä, miten markkinatalouden hedelmät tulisivat mahdollisimman laajojen kansalaispiirien hyödyksi.”

 

Erilaisia yritysmalleja tarvitaan

”Tarvitsemme kilpailua, riskinottoa ja sen hallitsemista. Yhtä oikeaa mallia ei ole, vaan tarvitsemme erilaisia yrityksiä. Osuustoiminnalla on suuri merkitys kasvun aikaan saamisessa.”

Tästä esimerkiksi Sipilä otti osuustoiminnallisen finanssisektorin, joka on Suomessa laaja ja menestynyt.

”Osuuspankkien ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden toiminta ulottuu kaikkialle Suomeen ja kaikkiin kansanryhmiin. Kun olin talvella OP Ryhmän uuden pääkonttorin avajaisissa, totesin, että toisin kuin lukuisissa muissa maissa, meillä pankkisektori ei ole osa ongelmaa vaan osa ratkaisua.”

Juha Sipilän mukaan suomalaiset ovat läksynsä oppineet. 1990-luvun pankkikriisin jälkeen maahan jäi vain yksi suuri suomalainen pankkiryhmä, osuustoiminnallinen OP Ryhmä.

”Muita hyviä esimerkkejä osuustoimintasektorin voimasta ovat Metsä Groupin uusi biotuotetehdas sekä Valion uudet investoinnit. Nämä esimerkit osoittavat, että biotaloudesta löytyy paljon uutta voimaa ja kehitystä.”

Uuden biotalouden tuotteiden Sipilä arvioi avaavan tietä siirtymiselle fossiilitaloudesta kohti bioaikakautta. Suomessa on hänen mukaansa runsaasti uudistuvia luonnonvaroja, jotka antavat mahdollisuuden biotalouden monipuoliseen kehittämiseen.

Samassa yhteydessä Sipilä otti kantaa paljon keskustelua herättäneeseen metsähallituslain uudistukseen.

”Metsät, pellot ja vesi ovat kansallisomaisuuttamme. On syytä sanoa, että tämä käsitys kirjattiin selkeästi myös uuteen metsähallituslakiin, joka säilyttää valtion maat ja vedet kaikkien suomalaisten omistuksessa.”

Hän näki osuustoimintayritysten myös pehmentävän meneillään olevien kriisien vaikutuksia.

”Mitä pahempi paikka, sen vahvempia toimijoita tarvitsemme. Maailmanmarkkinoiden hintojen lasku ja Venäjän kaupan pulmat ovat osuneet pahasti paitsi maataloustuottajiin myös elintarvikealan yrityksiin. Ilman osuustoimintarakenteiden mukanaan tuomaa yhteisvastuuta olisimme vielä pahemmassa tilanteessa.”

Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN

Kuvat: OLLI HÄKÄMIES

Jaa artikkeli