Venäjän talouteen perehtynyt professori Pekka Sutela Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta tarjosi Pellervon Päivän 2016 yleisölle katsauksen itäisen naapurimaan taloudelliseen tilanteeseen. Hän avasi lisäksi näkymiä Venäjän lähivuosien kehitykseen.

”Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista. Venäjän kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna. Supistuminen tosin on vähäisempää kuin vuonna 2015.”

Ennusteet vaihtelevat silti jonkin verran. Suomen Pankin mukaan Venäjän BKT pienenee vuonna 2016 noin kolme prosenttia, kun taas Venäjän keskuspankki lupaa nollakasvua.

”Käänne kasvuun tapahtuu vuoden 2017 aikana, mutta elpyminen on senkin jälkeen vaatimatonta. Emme ole palaamassa kalliin öljyn aikaan”, Sutela arvioi.

Venäjän talous on erittäin riippuvainen öljystä ja öljyn hinnasta. Ennusteiden mukaan raakaöljyn hintakeskiarvon oletetaan olevan tänä vuonna 40 dollaria barrelilta ja ensi vuonna 50 dollaria barrelilta.

Venäjällä on maailman runsaimpiin kuuluvat energiavarat, mutta tuotanto kärsii öljy- ja kaasukentillä, sillä energiateknologia on lännen asettamien pakotteiden piirissä. Sanktioiden Sutela uskoi kestävän ainakin jossakin muodossaan vielä useita vuosia.

Investoinnit vähenevät liiketoimintaympäristön epävarmojen näkymien vuoksi edelleen. Tosin mittausten mukaan liiketoimintaympäristön odotetaan lähitulevaisuudessa vähitellen paranevan. Tuontirajoitusten ja geopoliittisten ongelmien lisäksi itänaapurin taloutta rasittavat rakenteelliset tekijät.

”Työvoiman kasvu hidastuu tai loppuu, kulutus syrjäyttää säästämistä ja investointeja. Siirtyminen innovaatioiden omaksumisesta niiden tekemiseen on vaikeaa”, huomautti Sutela.

Pelkkä öljy ei riitä

Pekka Sutelan mielestä Venäjän talouskehityksen kannalta on ongelmallista, että maahan ei ole syntynyt kasvumallia, joka houkuttelisi investointeja energiasektorin ulkopuoliseen tuotantoon ja parantaisi tuottavuutta.

”Tarve kasvumallin muuttamiseen on tiedetty jo kymmenen vuotta, mutta asialle ei ole tehty mitään. Talousohjelmia on kirjoitettu, mutta ne ovat jääneet tekemättä Suuri ongelma on siis päättämättömyys ja kyvyttömyys toteuttaa päätöksiä. Tämä ei ole muuttumassa paremmaksi, vaan Venäjällä kärsitään yhä piiritetyn linnoituksen oireyhtymästä”, Sutela sanaili.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1990-luvulla Venäjällä keskityttiin valtionyhtiöiden yksityistämiseen. Sen jälkeen talouden modernisointi on jäänyt puolitiehen.

”Järjestelmämuutoksen helpot marjat on poimittu, mistä kertoo energiantuotannon ja työvoiman kasvun hidastuminen. Investoinnit ovat supistuneet kohta jo kolme vuotta.”

Myös eläkeikää saatetaan joutua ennen pitkää nostamaan Venäjällä. Esimerkiksi maan johto on esittänyt viime aikoina tämänsuuntaisia näkemyksiä. Kansalaisia ajatus ei kuitenkaan miellytä, sillä mielipidekyselyiden perusteella 79 prosenttia venäläismiehistä ja 81 prosenttia naisista vastustaa eläkeiän nostoa.

 

Putinin asema vankka

Venäjän poliittisessa tilanteessa Sutela ei näe nopeaa muutosta. Tästä kertoo se, että presidentti Vladimir Putinin kannatus on edelleen erittäin korkea.

Venäjällä järjestetään parlamentin alahuoneen duuman vaalit kuluvan vuoden syyskuussa ja presidentinvaalit vuonna 2018. Voikin olla, että poliittinen paine maan nykyisiä päättäjiä kohtaan vaalien lähestyessä vähitellen kasvaa.

”Tärkeimmille äänestäjäryhmille annettuja lupauksia eläkkeistä ja sosiaaliturvasta, julkisen sektorin palkoista ja sotilas- ja turvallisuusmenoista ei ole pystytty kaikilta osin täyttämään”, Sutela muistutti.

 

Teksti: RIKU-MATTI AKKANEN

Jaa artikkeli