Sotainen, levoton ja maailman epävarmuuksia lisännyt vuosi 2015 jäi historiaan myös kahden merkittävän kansainvälisen sopimuksen ansiosta. Maailman muusta menosta kirkkaasti poiketen ne tarjoavat ihmiskunnalle toivoa ja uusia keinoja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen.

Pariisin ilmastokokouksessa saavutettiin joulukuussa kansainvälinen läpimurto ilmastopäästöjen rajoittamisesta. Sillä pyritään pysäyttämään maapallon ilmaston lämpeneminen lukuisine uhkineen. Niistä huolestuttavimpia ovat merenpintojen nousu ja säätilojen yleistyvät ääri-ilmiöt myrskyineen, tulvineen ja kuivuuksineen. Muutokset voivat vaikuttaa myös Skandinavialle elintärkeään Golf-virtaan.

Toinen poikkeuksellisen laaja-alainen asiakirja oli YK:n syyskuussa hyväksymä Kestävän kehityksen tavoitteet. Se asettaa ihmiskunnalle 17 päämäärää seuraaviksi viideksitoista vuodeksi. Ne rakentuvat yhteistyön, hyvinvoinnin, köyhyyden hävittämisen, kestävän talouden ja maapallon kantokyvyn pohjalle.

Tavoitteista löytyy runsaasti konkreettista tartuntapintaa myös osuustoimintayrityksille, joista ensimmäiset ovat asiaan jo reagoineetkin. Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on YK:n pitkäaikainen yhteistyökumppani.

Optimistisimmat katsovat, että vuodesta 2015 muodostui kestävän kehityksen läpimurtovuosi, mutta vasta aika tulee sen näyttämään. On myös mahdollista, että nykymenolla pessimismi, kyynisyys ja näköalattomuus päihittävät tällaisen virallisen edistysuskon. Suomella on kuitenkin kaikki edellytykset toimia kestävän kehityksen puolesta.

Puuklusterilla kasvun paikka

Suomi tunnetaan vihreän kullan maana. Metsäteollisuudella on varaa kasvaa. Nyt noin 40 prosenttia vuosikasvusta jää metsiin. Toki käytännössä hyvin monet tekijät rajoittavat sen täyttä hyödyntämistä.

Meillä jokaista kaadettua puuta kohti istutetaan tilalle keskimäärin neljä tainta kasvamaan. Se takaa metsien jatkuvan uusiutumisen. Ulkomaalaisille tällaiset ovat yleensä yllättäviä tietoja. Metsien uudistaminen on lakisääteinen velvollisuus, jota myös sertifiointijärjestelmät PEFC ja FCS tukevat. Maailman metsistä vain kymmenesosa on sertifioitua.

Pakkaamisessa yleistyvät ympäristöystävälliset kartonkituotteet, jotka kilpailevat muovin kanssa. Puurakenteet toimivat hiilinieluna koko elinkaarensa ajan sitoen ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia. Puutalo voittaa betonin terveellisyydessään, kauneudessaan ja arkkitehtuurissaan. Puurakenteita osaamme näppärämmin myös muunnella.

 

Täysrekka joka kuudes minuutti!

Metsä Fibren vuoden päästä valmistuva Äänekosken biotuotetehdas tulee olemaan 240-prosenttisesti omavarainen sähköntuotannossa. Ylijäämä myydään sähkönä ja kaukolämpönä paikallisesti. Hiilidioksidipäästöjä ei synny. Myös tuotannon sivuvirrat hyödynnetään kokonaan.

Keskeinen huoli on hurjasti kasvava liikenne Äänekoskelle: 240 täyttä puutavararekkaa joka päivä. Yksi rekka joka kuudes minuutti vuorokauden ympäri.

Kuopioon on suunnitteilla kilpaileva, isompi sellutehdas. Äänekoski ja Kuopio ovat vain parinsadan kilometrin päässä toisistaan. Myös Paltamoon ja Kemijärvelle on suunniteltu uusia sellutehtaita. Lisäksi Kemiin suunnitellaan toisentyyppistä jättitehdasta.

Luonnonvarojen kestävän käytön ja investointien järkevän kannattavuuden kannalta sopii toivoa, etteivät ihan kaikki havuselluun pohjaavat tehdassuunnitelmat toteudu ainakaan vielä lähivuosina.

 

Pankit näyttävätesimerkkiä

OP Ryhmän Vallilan uusi pääkonttori sai vihreän rakentamisen LEED-sertifioinnin arvosanalla ”kulta”. Sen vaikutus näkyi etenkin energiankäytön tehostumisena. Lisäksi se tehosti tilankäyttöä 30 prosentilla. Liikkuvia etätöitä uuden tekniikan myötä suositaan, mikä vähentää tilantarvetta.

Kaikissa OP-rahastoissa oli 62 suomalaisen pörssiyhtiön osakkeita. Niistä 16 prosentin kanssa OP keskusteli ympäristö- ja yhteiskuntavastuusta vuoden aikana.

Myös Nordea oli aktiivinen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Rahastoissa olevien yritysten hiilijalanjälkeä lähdettiin laskemaan ja kertomaan sijoittajille. Yhteensä 28 sellaista hiiliyhtiötä, jotka eivät hyväksytysti pystyneet esittämään hiilelle korvaajaa, suljettiin listoilta pois. Samoin OP on tehnyt vastaavia toimia.

Danske Bank hehkutti onnistuneensa ympäristötavoitteissaan. Energiankulutus tippui kahdeksan prosenttia. Se mainostaa olevansa jo hiilidioksineutraali ja suurin aurinkovoiman yksityinen tuottaja Tanskassa.

Suuret pankit haluavat näyttää selvästi esimerkkiä muille. Niillä on sekä asiantuntijavoimia että varaa siihen. Pienemmillä yrityksillä on yleensä pulaa molemmista.

 

Ydinvoimaa vai tuulivoimaa?

S-ryhmä on satsannut LähiTapiolan tavoin oman tuulivoiman tuottamiseen. Tänä vuonna noin puolet S-ryhmän käyttämästä sähköstä tulee tuulivoimaloista. Niitä oli vuoden lopussa toiminnassa 84 ja lisäksi rakenteilla 47. LähiTapiola lähti lisäksi hankkimaan kokemusta myös aurinkovoimalasta rakentamalla pääkonttorinsa katolle sellaisen.

K-ryhmä on puolestaan turvannut ydinvoimaan 73-prosenttisesti. Lisäksi se käytti uusiutumatonta energiaa 20 ja uusiutuvaa energiaa 7 prosenttia. Kesko julkisti avoimesti, että ydinvoimalla tuotetusta sähköstä syntyi radioaktiivista jätettä 1,5 tonnia (2014: 1,6 t).

Uudet ekorekat tulevat jatkossa parantamaan kauppojen kuljetustehokkuutta. Kesällä 2015 Kilon Osuus-Auto otti käyttöönsä ensimmäisen Trafin myöntämän poikkeusluvallisen HCT-puoliperävaunuyhdistelmän, johon mahtuu 30 prosenttia enemmän tavaraa kuin perinteiseen yhdistelmärekkaan. Pituutta on huikeat 32 metriä. Vuositasolla Espoon ja Lahden välillä ajaa siksi 250 rekkaa vähemmän.

 

Huomio jätevedenpuhdistukseen

Valiolle vuosi 2015 ei tuonut ympäristöasioissa yllätyksiä. Jätevesimäärä ja -kuorma sekä hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen määrä kaikki selvästi vähentyivät edellisvuoteen verrattuna. Energian kulutus hiukan lisääntyi.

Valion ympäristömenot olivat 12,4 miljoonaa euroa, mutta lähivuosina on tulossa merkittäviä kustannuksia useiden toimintapaikkakuntien jätevedenpuhdistamojen saneerauksista. Viime vuonna niitä tehtiin Haapavedellä ja Suonenjoella ja tänä vuonna Äänekoskella.

HKScan rakentaa uuden siipikarjalaitoksen Raumalle. Investointi tulee parantamaan myös ympäristötehokkuutta ja tehostaa tuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä.

Myös kahteen vanhaan laitokseen HKScan teki merkittäviä investointeja. Niitä olivat Outokummun teurastamo ja Mikkelin tehdas, joihin rakennettiin uudet jäteveden puhdistuslaitokset. Molemmat olivat saaneet kyseenalaista kunniaa, kun niiden päästöt ylittivät ympäristölupien raja-arvot (ks. OT 4/15).

Atrialla energian kokonaiskulutus tuotantomääriin suhteutettuna laski 1,9 ja vedenkulutus kolme prosenttia. Suomen laitokset ovat energian- ja vedenkäytössä tehokkaimpia ja Baltian laitokset heikoimpia. Suurimmat säästöt saatiin Baltiassa ja Venäjällä, jossa työ on vielä kovasti kesken.

Mikä tehostaa, se myös säästää

DAVA Foods pystyi vähentämään jätekuormitustaan peräti 426 tonnia, 57 prosenttia. Aiempi kuorijäte hyödynnettiin lähes kokonaan kuorikalkin valmistuksessa. Munajäte väheni toiminnan tehostuessa. Lisäksi kertakäyttöiset pakkauslavat on korvattu kierrätettävillä.

DAVAn vedenkulutus laski kymmenen ja sähkön ja kaukolämmön kulutus kuusi prosenttia. Keräilyreittien optimointi toi säästöä kilometreissä mitaten kuusi prosenttia sekin. Jatkossa yritys siirtyy 6-kerroskeräilyyn, joka edelleen vähentää ajokilometrejä ja polttoaineen kulutusta.

Yrityksellä on käytössään tunnuslause: ”Kaikki se mikä tehostaa toimintaa, säästää myös ympäristöä”. Se pitää paikkansa niin isoissa kuin pienissä yrityksissä.

Hiilijalanjälkiaskarruttaa

Kuluttajien puolelta on hieman toivottu elintarvikkeisiin merkintää niiden hiilijalanjäljestä, jolloin he pääsisivät paremmin vertailemaan tuotteita. Kuitenkin esimerkiksi Atria kertoo, että tuotetasolle asti vietynä ympäristövaikutusten arviointi ei olisi järkevää.

Hiilijalanjäljen laskeminen olisi maataloudessa vaikeaa. Sen voi toki yrittää tehdä suppeammin tai laajemmin. Täysin vertailukelpoisia laskentastandardeja ei silti ole löytynyt.

Meijerialaa puolestaan harmittaa kovasti, kun lehmien päästelemä hajuton metaani saa paljon julkisuutta vaarallisena kasvihuonekaasuna, mutta toisaalta eläinten märehtimää ruohoa ja säilörehua ei vielä lainkaan huomioida samoissa laskelmissa, vaikka ne toimivat uusiutuvina hiilinieluina.

Entä miten ilmastokuorma jaettaisiin, kun meillä samasta lehmästä saadaan sekä maito että myöhemmin myös liha? Ja millainen arvo lasketaan maatilojen laitumille ja metsille, jotka toimivat hiilinieluina? Esimerkiksi luonnonvarojen niukkenemistakaan ei laskelmissa huomioida.

Tuotteen koko elinkaaren pelkistäminen yhdeksi luvuksi voisi olla arpapeliä. Tavallista kuluttajaa herkästi voitaisiin johtaa harhaan. Monien arvioiden ja keskiarvojen summana syntynyttä ”teoreettista lukua” ei pystyisi hyödyntämään käytännössä. Standardeja kun pitäisi soveltaa ainakin viljelyssä, jalostuksessa ja kaupassa.

Atria ei vielä ole yrittänyt tuoda tuotepakkauksiinsa hiilijalanjälkeä. Skandinavian yksikössä ilmastopäästöjen laskentatyö on kuitenkin aloitettu.

HKScan esitti jo raportissaan laskelmat oman toiminnan (scope 1+2) hiilidioksidipäästöistä. Ne olivat viime vuonna 156 000 tonnia, vähennystä edellisvuoteen 35 prosenttia.

Klikkaa taulukkoa saadaksesi suuremman näkymän.

Teksti: MAUNO-MARKUS KARJALAINEN

Jaa artikkeli